Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimus vahvistaa vyötärölihavuuden yhteyttä yksittäisenä riski-indikaattorina metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksen mukaan metabolisen oireyhtymän ja sen yksittäisten riski-indikaattorien esiintyvyydessä oli eroja sosiodemografisten ryhmien välillä. Esiintyvyys oli yleisempää matalasti koulutetuilla, eläkeläisillä, työttömillä ja opiskelijoilla.
TtM Hanna Kuninkaanniemen väitöstutkimuksessa metabolisen oireyhtymän ja vyötärölihavuuden yhteys oli selkeä. Tutkituista henkilöistä, joilla ei ollut metabolista oireyhtymää, vain neljä prosenttia oli lihavia. Jos henkilöllä oli lisäksi korkea verenpaine, yhteys metaboliseen oireyhtymään oli vielä selkeämpi.
– Kun riskin tunnistaa, siihen on mahdollista tarttua. Juuri vyötärölihavuus on indikaattori, joka meidän jokaisen on helppo havaita. Olennaista onkin, että elintapamuutos saa jostain tarvittavan kimmokkeen. Tässä terveydenhuollon asiantuntijoilla ja neuvontamenetelmien kehittämisellä voi olla merkittävä rooli, Kuninkaanniemi sanoo.
Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihdunnallista häiriötilaa, jossa henkilöllä esiintyy samanaikaisesti kolme viidestä riski-indikaattorista, joita ovat vyötärön ympärysmitan 100 cm:n ylitys miehillä ja 90 cm naisilla, kohonnut verenpaine, matala HDL-kolesterolipitoisuus, suurentunut triglyseridien määrä ja kohonnut paastoverensokerin arvo. (Ks. infotaulu.)
Metabolinen oireyhtymä lisää merkittävästi todennäköisyyttä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuoniperäisiin sairauksiin ja tiettyihin syöpiin.
– Metabolinen oireyhtymä on merkittävä inhimillinen ja kansanterveydellinen haaste. Positiivista on se, että riskitilanteeseen voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Ensisijainen hoitokeino on elintapamuutos, erityisesti terveellinen ravitsemus ja riittävä fyysinen aktiivisuus ovat tärkeitä, Kuninkaanniemi sanoo.
Uusia tutkimuksia tarvitaan lyhyen ravitsemusneuvonnan vaikuttavuudesta
Kuninkaanniemen väitöskirjassa tutkittiin metabolisen oireyhtymän yleisyyden lisäksi lyhytneuvonnan (mini-interventio) vaikutusta ravitsemuskäyttäytymiseen ja metabolisen oireyhtymän indikaattoreihin. Väitöskirjassa toteutetun laajan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkimustieto perusterveydenhuollossa toteutetun lyhytneuvonnan vaikuttavuudesta ravitsemuksen muuttamisessa on riittämätöntä.
– Tavanomaisen vastaanottokäynnin yhteydessä toteutettava lyhytneuvonta, eli elintapojen puheeksi otto, voi parhaimmillaan olla vaikuttava menetelmä elintapamuutoksen tukemisessa ja siten mm. edellä mainittujen sairauksien riskien pienentämisessä. Siitä huolimatta menetelmää on ravitsemuksen yhteydessä tutkittu vain vähän, Kuninkaanniemi kertoo.
Väitöskirja koostui viidestä tutkimusongelmasta ja sen tulokset ovat sovellettavissa monipuolisesti terveyden edistämistoimenpiteiden kehittämiseen ja kohdentamiseen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus sisälsi 983 tutkimusta. Ainestoa kerättiin lisäksi Keski-Suomessa perusterveydenhuollon Elämäntapasairauksien varhaistunnistaminen ja intervention (EVI) -hankkeessa vuosina 2006–2008 (n=557 ja n=251). Aineisto koostui kyselylomakeaineistoista ja metaboliseen oireyhtymään liittyvistä kliinistä arvoista, ja se analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen.
| Määritelmä | Riski-indikaattorit | Arvo |
| Aineenvaihdunnallinen häiriötila, jossa henkilöllä esiintyy samanaikaisesti kolme viidestä riski-indikaattorista | Vyötärölihavuus, vyötärön ympärysmitta | M: >100 cm, N: >90 cm |
| Suurentunut veren triglyseridien määrä | >1.7 mmol/l | |
| Matala veren HDL-kolesterolipitoisuus | M: M: | |
| Kohonnut verenpaine | SBP ≥130 mmHg, DBP ≥85 mmHg | |
| Kohonnut plasman paastoglukoosipitoisuus | >5.7 mmol/l |
*Taulukon lähteet Alberti ym. 2009 ja Lääkärikirja Duodecim 2017
TtM Hanna Kuninkaanniemen terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Brief interventions in counselling for nutrition and the prevalence of metabolic syndrome in primary care adult patients” tarkastustilaisuus 2.11.2018 klo 12 Liikunta-rakennuksen salissa L303. Vastaväittäjänä dosentti Mari Kangasniemi (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Marita Poskiparta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Hanna Kuninkaanniemi kirjoitti ylioppilaaksi Jämsän lukiosta vuonna 2002 ja valmistui terveystieteiden maisteriksi vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta. Kuninkaanniemi on työskennellyt mm. Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa tutkijana, Etelä-Savon maakunnassa projektipäällikkönä ja vuodesta 2011 alkaen Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehityspäällikkönä. Nykyisessä tehtävässään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehityspäällikkönä Kuninkaanniemi on toiminut vuodesta 2017 alkaen.
