Suomen Syöpärekisterissä tehdyssä tutkimuksessa, jossa oli mukana tutkijoita myös Oulun yliopistosta ja Trondheimin yliopistosta Norjasta, selvitettiin syöpäpotilaiden eloonjäämiseen liittyvää alueelliisia vaihtelua tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimuksen mukaan alueellinen vaihtelu oli suurempaa sairaanhoitopiirien sisällä kuin eri sairaanhoitopiirien välillä.
Rintasyöpätilasto.
Kansallisen terveyspalvelujärjestelmän pitäisi varmistaa samantasoinen syöpähoito kaikille potilaille eri puolilla maata.
– Syöpäpotilaiden eloonjäämisen alueellinen seuranta on tärkeää, koska alueellinen vaihtelu voi heijastaa alueellisia eroja syövän hoidossa tai hoitoon pääsyssä, tiivistää Suomen Syöpärekisterin erikoistutkija Karri Seppä.
Potilaiden eloonjäämislukujen arvioinnin asiantuntijana hän on ollut keskeisessä roolissa tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa
Alueellinen tasa-arvo parantunut rintasyöpäpotilaiden osalta
Tutkimuksessa arvoitiin keskimääräisiä poikkeamia sairaanhoitopiirien ja sairaanhoitopiirien sisällä olevien kuntien välillä. Aineistona tutkimuksessa käytettiin rinta- ja munasarjasyöpäpotilaiden tietoja vuodesta 1955 lähtien.
Tulosten mukaan rintasyöpäpotilaiden 5 vuoden elossaololuku oli koko maassa 1960-luvulla hieman yli 50 % ja kuntakohtaisten elossaololukujen keskihajonta noin 8 prosenttiyksikköä. Seurantajaksolla 2010-2014 elossaololuku oli 90 % ja keskihajonta alle 2 prosenttiyksikköä. Keskihajonta kuvaa kuntakohtaisten elossaololukujen keskimääräistä poikkeamaa koko maan keskiarvosta. Munasarjasyöpään sairastuneiden elossaololuku oli 1960-luvulla noin 25 % ja keskihajonta yli 7 prosessiyksikköä. Jaksolla 2010-2014 elossaololuku oli noussut 45 %:iin ja keskihajonta laskenut alle 4 prosenttiyksikköön. Molemmissa syöpätaudeissa potilaiden elossaololuku siis kasvoi ja kuntien välinen vaihtelu pieneni.
Tutkimuksen mukaan alueellinen vaihtelu oli suurempaa sairaanhoitopiirien sisällä kuin eri sairaanhoitopiirien välillä. Vuosina 2000 – 2014 sairaanhoitopiirien sisäinen vaihtelu selitti kuntien välisestä elossaolon kokonaisvaihtelusta 82 % rintasyövässä ja 68 % munasarjasyövässä.
Tutkimus osoitti myös sen, uutta laskentatekniikkaa soveltamalla saadaan tarkat arviot huomattavasti nopeammin kuin aikaisemmalla menetelmällä, jossa laskenta perustui todennäköisyysjakauman simulointiin.
Alueellista vaihtelua arvioidaan suhteellisella elossaololuvulla, joka lasketaan vertaamalla potilaiden kuolleisuutta samanikäiseen väestöön. Suhteellista elossaololukua käytetään mm. vertailtaessa potilaiden eloonjäämistä eri maiden ja muiden väestöryhmien sekä aikajaksojen välillä. Samoja menetelmiä sovelletaan myös muihin sairauksiin kuin syöpään.
Tutkimusta rahoitti Syöpäsäätiö.
Munasarjasyöpätilasto.
