Uniapnea on yleinen kansansairaus, jota moni sairastaa tietämättään. Hengitysliiton arvion mukaan 300 000–350 000 ihmistä sairastaa uniapneaa, mutta diagnoosi on vain murto-osalla heistä.
Uniapneaa on usein pidetty lähinnä ylipainoisten miesten sairautena. Uniapneaa sairastavat kuitenkin kaikenlaiset ihmiset: naiset ja miehet, ylipainoiset, normaalipainoiset ja hoikat, nuoret ja vanhat, korostaa Hengitysliitto.
”Uniapnean oireisiin kannattaa suhtautua vakavasti, ja unenaikaiset hengityskatkokset on aina tutkittava. Mitä aikaisemmin uniapnea todetaan, sitä enemmän pystyy itse vaikuttamaan sen hoitoon”, sanoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.
Tyypillisimpiä uniapnean oireita unenaikaisten hengityskatkosten lisäksi ovat jatkuva, myös päiväaikainen väsymys ja nukahtelu, kuorsaus ja suun kuivuminen, aamupäänsärky, keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus, ärtyneisyys ja masentuneisuus, sukupuolivietin aleneminen sekä heräily tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun.
”Hoitamattomana uniapnea moninkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin. Jo lievä uniapnea voi johtaa öiseen aivoverenkierron häiriöön”, huomauttaa Puolanne.
Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Uniapnea ja diabetes ovat myös yhteydessä toisiinsa, ja hoitamaton uniapnea on turvallisuusriski liikenteessä ja lisää työtapaturmien vaaraa.
”Onneksi uniapnea on hyvin hoidettavissa. Ylipainehengityshoito nykyisillä käyttäjäystävällisillä CPAP-laitteilla auttaa uniapnean oireisiin hyvin ja tehoaa nopeasti, jo 1–2 nukutun yön jälkeen”, Puolanne kertoo.
CPAP-hoidossa hengitetään huoneilmaa ylipaineella maskin avulla, ja ilmavirta pitää hengitystiet auki unen aikana. Laitetta käytetään keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa, ja se sopii lähes kaikille.
Kansallista uniapneapäivää vietetään 20.3.2019 teemalla ”Uniapnean monet kasvot”.
Hengitysliitto
