Tarttumattomat taudit aiheuttavat suuren osan terveydenhuollon kustannuksista Suomessa. Niitä voidaan kuitenkin tehokkaasti ennaltaehkäistä. Verotuksella ja lainsäädännöllä voidaan tutkitusti vaikuttaa väestön terveyskäyttäytymiseen ja siten merkittävästi vähentää sairastumisriskiä. Tulonjako- ja koulutuspolitiikat ovat myös avainasemassa. Eri politiikan alojen ristiriitaiset intressit vaikeuttavat terveystavoitteiden toteutumista. Sote-uudistus tuo mukanaan uusia haasteita, kun vastuu terveys- ja sosiaalipalveluista siirtyy maakunnille ja kunnille jää vastuu väestön terveyden edistämisestä. Duodecimin 10. kansainvälinen symposium käsittelee käyttäytymisen muutokseen tähtäävää interventiotutkimusta.
Tarttumattomat taudit kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syövät, krooniset hengityselinsairaudet ja mielenterveysongelmat vaikuttavat merkittävällä tavalla väestön terveyteen Suomessa ja monissa muissa maissa. Hyvän hoidon takaava terveydenhuollon järjestelmä on elintärkeä, mutta tautien ennaltaehkäisyn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Preventiossa on valtava potentiaali, sillä suuri osuus tarttumattomista taudeista olisi vältettävissä kokonaan. Ennaltaehkäisyn keinoja kannattaa kohdistaa kaiken ikäisiin, myös iäkkäisiin.
Interventiotutkimukseen keskittyvä Duodecimin Advancing Behavior Change Intervention Research to Promote Public Health -symposium tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tavata huippuasiantuntijoita sekä verkostoitua kansainvälisessä tutkijajoukossa.
Väestötason preventio tehokkainta
Sairastuneiden hoito ja prevention kohdistaminen korkean riskin omaaviin ryhmiin on tärkeää, mutta kustannustehokkain tapa edistää väestön terveyttä on kohdistaa toimenpiteet koko väestöön ja käyttää keinoja, jotka ulottuvat myös varsinaisen terveyssektorin ulkopuolelle.
– Terveydenhuollon tulisi keskittyä myös terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn, vaikuttaa riskiryhmiin ja tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa paikallistasolla ja koko yhteiskunnassa. Tekeillä oleva sote-uudistus tähtää siihen, että aiempaa laajempi taso vastaa terveys- ja sosiaalipalveluista ja tukee paikallista terveyden edistämistyötä. Kunnille jää kuitenkin vastuu väestötason preventiosta, jota tehdään monilla eri hallinnon aloilla, kuten kouluissa ja yhdyskuntasuunnittelussa, sanoo professori, kansanedustaja Pekka Puska joka on mukana Duodecimin kansainvälisen Advancing Behavior Change Intervention Research to Promote Public Health -symposiumin suunnittelutyöryhmässä.
Laeilla ja verotusratkaisuilla terveysvaikutuksia
Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen fyysinen aktiivisuus, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat Maailman terveysjärjestön Tarttumattomien tautien ehkäisyn strategian mukaan ne keskeiset riskitekijät, joilla on suora ja voimakas yhteys tarttumattomien tautien esiintyvyyteen.
On vahvaa näyttöä siitä, että kyseisiin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa mm. lainsäädännöllä ja verotuksella. Terveysvaikutusten huomioiminen kaikissa politiikoissa edistää tehokkaimmin väestön terveyttä.
– Tärkeää on ymmärtää terveyteen vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden merkitys. Näitä ovat esimerkiksi koulutus- ja tulonjakopolitiikat, joihin kohdistuu muitakin kuin terveystavoitteita. Vaikka terveys tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa, on se ristiriitaisten intressien ja vasta pitkällä aikavälillä ilmenevien vaikutusten takia vaikeaa, Puska jatkaa.
Professori Kelly D. Brownell korostaa terveyttä edistävien olosuhteiden luomista poliittisen päätöksenteon kautta. Optimaalisten edellytysten konseptia voidaan kansanterveystyössä soveltaa monilla eri alueilla. Ravitsemuspolitiikan saralla esimerkiksi ruoan hinta ja verotus sekä lakiin perustuvat pakkausmerkintävaatimukset vaikuttavat väestön ravintotottumuksiin myönteisellä tavalla.
Tutkimusnäyttöä voisi hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemmin päätöksenteon perustana. Brownellin mukaan tutkimusnäyttöön perustuvaa päätöksentekoa voi edistää mahdollistamalla avoin ja nopea tiedonkulku kumpaankin suuntaan tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä. Näin voidaan toisaalta kartoittaa, mitä tietoa tarvitaan ja toisaalta välittää tutkimuksen tuloksia päättäjille helposti omaksuttavassa muodossa.
Advancing Behavior Change Intervention Research to Promote Public Health -symposium
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Juho Vainion säätiö tuovat yhteen terveyden edistämisen huippuasiantuntijoita ja tutkijoita eri puolilta maailmaa Duodecimin 10. kansainväliseen symposiumiin, jonka aiheena on Advancing Behavior Change Intervention Research to Promote Public Health.
Yksi seminaarin pääpuhujista on Professori Kelly D. Brownell, joka toimii dekaanina Duken yliopistossa, Sanford School of Public Policy -laitoksella. Hän on myös mm. World Food Policy Centerin johtaja. Maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon aikoinaan Time-lehden toimesta listattu Brownell on saanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja työstään. Hän on julkaissut 15 kirjaa ja yli 350 tieteellistä artikkelia. Brownell on toiminut Valkoisen talon, Yhdysvaltain kongressin ja kuvernöörien neuvonantajana ravitsemuksen ja lihavuuden yhteydestä poliittiseen päätöksentekoon.
