Suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden saatavuusVuosi 2019 vahvistaa, että oraalisten eli suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden markkinoille tulon keston negatiivinen kehitys on pysyvästi taittunut. Uudet lääkkeet saadaan nyt aiempaa nopeammin käyttöön. Tässä on ollut apuna ehdollisen korvattavuuden toimintamalli eli ns. riskinjakosopimukset.
Vuosina 2014–2017 korvattavuuden saaneiden suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden markkinoille tulo kesti noin 2,8 vuotta, kun myös myyntilupahakemukseen kulunut aika otetaan huomioon. Lisäksi vielä vuonna 2017 näytti selvästi siltä, että markkinoille tulon kesto oli pidentymässä ja että vuosikausia kestänyt negatiivinen trendi jatkuu.[1,2,3]
Vuoden 2018 tiedot antoivat kuitenkin jo viitteitä myönteisestä kehityksestä.[4] Vuoden 2019 tiedot vahvistavat sen, että myönteinen trendi on jatkunut.
Kun tarkastellaan myyntiluvan saamisen kannalta uusimpia valmisteita, näyttäisi niiden markkinoille tulon kesto edelleen lyhenevän. Alla olevassa kuviossa on reaalimaailman aineistoon perustuen havainnollistettu tätä kehitystä. Käyrä kuvaa markkinoille tulon keston trendiä Suomessa vuosien 2004–2019 korvattavuuspäätösten aikana (ko. valmisteiden myyntiluvat on saatu ennen vuotta 2019).
Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli toimii
Kun lääke on saanut myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta, lääkkeiden hintalautakunnan on vahvistettava uuden apteekkijakeluun kuuluvan lääkkeen hinta ja korvattavuus. Tällaiset lääkkeet ovat tosiasiassa potilaiden saatavilla vasta, kun ne ovat Kela-korvauksen piirissä.
Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa perustuen määräaikaiseen, vuoden 2019 loppuun saakka voimassa olevaan lakiin.
Tavoitteena oli, että potilaat saisivat uudet lääkkeet käyttöön aiempaa paremmin. Toimintamalli mahdollisti myös sen, että hoitokustannuksiin, kustannusvaikuttavuuteen tai hoidolliseen arvoon liittyvää epävarmuutta voidaan hallita aiempaa paremmin.[5] Käytännössä uusi toimintamalli on tarkoittanut sellaisia taloudellisia sopimuksia, joissa lääkeyritys ja lääkkeiden hintalautakunta ovat sopineet lääkevalmisteelle luottamuksellisen nettohinnan. Lakia on päätetty jatkaa määräaikaisena vuoden 2025 loppuun saakka.
Tähän mennessä sopimuksia on tehty noin 30 eri lääkeaineesta 50 kappaletta. Noin 70 prosenttia näistä lääkevalmisteista on ollut oraalisia syöpälääkkeitä. Vuoden 2019 tiedot vahvistavat myös sen, että käytännössä lähes kaikki uudet oraaliset syöpävalmisteet tulevat käyttöön ehdollisen korvattavuuden avulla sen sijaan, että ne kävisivät läpi lääkkeiden hintalautakunnan tavanomaisen hinnan ja korvattavuuden vahvistamisprosessin.
Jos ehdollisen korvattavuuden mallia ei olisi käytössä, potilaiden lääkehoitovalikoima olisi nykyistä rajallisempi tai ainakin lääkkeet tulisivat potilaiden saataville nykyistä hitaammin. Toimintamallin avulla yhä useammat potilaat ovat saaneet käyttöönsä uusimpia syöpälääkkeitä. Samalla on voitu hillitä budjettipaineita ja epävarmuuden merkitystä päätöksenteossa. Toimintamallia ja riskien jakamista voidaan edelleen kehittää esimerkiksi siirtymällä enemmän kohti vaikuttavuusperusteisia sopimuksia.[6]
Lähde: MyNewsDesk
