Suomalaisten tavallisimpia hammas- ja suusairauksia ovat karies eli hampaiden reikiintyminen ja parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Molemmat ovat koko väestössä yleisiä suun infektiosairauksia. Esimerkiksi yli kolmannes aikuisista on kärsinyt hammassärystä tai muista hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyvistä vaivoista vuoden aikana (FinTerveys 2017).
Muita hammaslääkärin vastaanotolla hoidettavia suun sairauksia ovat esimerkiksi erilaiset limakalvosairaudet, sieni-infektiot ja leukanivelvaivat sekä suusyövän diagnosointi. Lisäksi suomalaisten suissa on tarvetta purennan kuntoutukselle ja puuttuvia hampaita korjaavalle proteettiselle hoidolle sekä purentavirheitä korjaavalle oikomishoidolle.
– Suomalaisten suissa on runsaasti eriasteisia hoitamattomia sairauksia. Väestön ikääntyessä hoidontarve tulee yhä kasvamaan, tiivistää Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.
Suun terveydenhuoltoa tarvitsee jokainen säännöllisesti läpi elämänsä. Tällä hetkellä noin kolme miljoonaa suomalaista käy hammaslääkärillä vuosittain.
FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen mukaan suunterveytensä hyväksi kokevien osuus on pienentynyt. Entistä useampi vastaaja myös koki jäävänsä vaille tarpeellisina pitämiään suun terveydenhuoltopalveluita asiakasmaksujen tai hintojen vuoksi.
Eniten hoidontarvetta nuorilla miehillä ja vanhuksilla
Vaikka suomalaisten suunterveys on viime vuosikymmeninä parantunut, sosioekonomiset erot ovat meillä yhä suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat syrjäytyneet nuoret sekä monisairaat vanhukset. Hälyttävä tieto on, että lähes kolmasosa nuorista miehistä ei edes käytä suun terveydenhuollon palveluja. Huonon suunterveyden tiedetään olevan syrjäytymistä edistävä seikka.
Vain hieman yli puolet miehistä ja neljä viidesosaa naisista harjaa hampaansa suositusten mukaan eli kahdesti päivässä. Laiskimpia harjaajia ovat tilastojen mukaan nuoret miehet.
Suunterveys on tärkeä osa terveyttä ja hyvinvointia, joten suun hoitamattomuudella on kauaskantoiset seuraukset. Hammas- ja suusairauksilla on tutkitusti yhteyksiä myös moniin yleisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.
– Kansanterveyden ja -talouden sekä ihmisen oman terveyden ja kukkaron kannalta hyvä suun terveydenhuollon järjestelmä kannustaa omahoitoon sekä säännöllisiin tutkimuksiin potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Järjestelmän tulee perustua ennaltaehkäisyyn ja varhaishoitoon sekä suosia suussa pitkään kestäviä ratkaisuja. Hyvin toimivilla terveyspalveluilla voidaan myös osaltaan kaventaa terveyseroja, Pöyry painottaa.
– Tärkeätä on myös asiakkaan mahdollisuus valita hoitoyksikkö ja hoitava hammaslääkäri. Valinnan tueksi tarvitaan helppokäyttöisiä laatua mittaavia työkaluja.
Suomalaisten suunterveyden parantaminen vaatii jatkossa sekä ahkerampaa omahoitoa ja terveellisiä elintapoja että toimivaa suun terveydenhuollon järjestelmää, joka takaa koko väestölle laadukkaat ja kohtuuhintaiset suunhoidon palvelut.
