Välttämättömiin rasvahappoihin kuuluvan linolihapon vaikutukset elimistössä riippuvat paljon perimästä, osoittaa juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Ruokavalion täydentäminen runsaasti linolihappoa sisältävällä auringonkukkaöljyllä vaikutti elimistön tulehdusvasteeseen ja paastoverensokeriin eri tavoin FADS1-geenin eri muotojen kantajilla. Tätä yhteyttä tutkittiin ihmisillä nyt ensimmäistä kertaa.
Tutkijatohtori Maria Lankisen mukaan tulosten valossa voi pohtia, räätälöidäänkö linolihapon ja mahdollisesti muidenkin rasvahappojen saantisuosituksia tulevaisuudessa geeniperimän mukaan. – Se edellyttää kuitenkin vielä lisää tutkimusta aiheesta.
FADS1-geeni säätelee rasvahappojen aineenvaihduntaa elimistössä ja vaikuttaa myös sokeriaineenvaihduntaan. Ruokavalio puolestaan vaikuttaa suuresti eri rasvahappojen pitoisuuteen elimistössä. Kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä saatava linolihappo on tavallisin omega-6-sarjan monityydyttymätön rasvahappo. Linolihapon runsas saanti ja pitoisuus veressä on yhdistetty muun muassa pienempään tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Toisaalta linolihapon aineenvaihduntatuotteet voivat toimia tulehduksen välittäjäaineina, minkä vuoksi on pidetty mahdollisena, että runsas saanti edistäisi matala-asteista tulehdustilaa. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella ristiriitaiset havainnot voisivat selittyä osin perimän eroilla.
Tutkimuksessa selvitettiin, muokkaavatko FADS1-geenin rs174550-pistemutaatiot linolihapon vaikutuksia veren rasvahappokoostumukseen sekä paastoglukoosin, insuliinin ja tulehdusmerkkiaine CRP:n tasoihin. Nämä analysoitiin METSIM (Metabolic SYndrome in Men) -tutkimukseen osallistuneilta yli 1300 keski-ikäiseltä mieheltä. Lisäksi heistä osallistui 60 FADSDIET-interventiotutkimukseen, johon valittiin kahden toisistaan poikkeavan geenimuodon kantajia. He lisäsivät ruokavalioonsa neljän viikon ajan päivittäin 30–50 ml auringonkukkaöljyä, joka sisältää runsaasti linolihappoa. Tällainen tutkimusasetelma, jossa tutkittavat on valittu ravitsemustutkimukseen geeniperimänsä perusteella, on ainutlaatuinen. Sen avulla saadaan tietoa ruokavalion ja geenien yhteisvaikutuksista.
Tulosten mukaan linolihapon vaikutukset elimistössä riippuvat paljon FADS1-geenimuodosta. Se vaikuttaa muun muassa siihen, miten tehokkaasti linolihappolisä madaltaa paastoverensokeria. CRP-taso puolestaan voi perimästä riippuen joko laskea tai kohota, kun linolihapon käyttöä lisätään. FADS1-geenimuoto vaikutti myös linolihapon ja muiden omega-6-sarjan rasvahappojen aineenvaihduntatuotteina syntyvien tulehdusvälittäjäaineiden määrään.
Karoliinisen instituutin kanssa toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Kuuntele myös Maria Lankisen haastattelu tutkimustuloksista Itä-Suomen yliopiston Akateeminen vartti -podcastsarjan juuri julkaistussa jaksossa: https://soundcloud.com/uniuef/akateeminen-vartti-linolihappo
