Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuspotilaiden vapaa-ajan liikunnan määrä ei vaikuttanut siihen, kuinka paljon he käyttivät terveyspalveluita viiden vuoden seurannan aikana. Masennuspotilaat käyttivät terveyspalveluja yhtä paljon riippumatta lähtötilanteen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden määrästä.
Liikunnalla on kuitenkin terveyden kannalta monia myönteisiä vaikutuksia. Tutkimus osoitti, että mitä korkeampi oli masennuspotilaiden vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden taso, sitä vähemmän ja lievempinä heillä oli masennusoireita. Lisäksi liikunta-aktiivisuus oli myönteisesti yhteydessä kehon koostumukseen ja rasva-arvoihin.
– Vaikka liikunta-aktiivisuus ei vähentänyt masentuneiden terveyspalvelujen käyttöä, on liikunta-aktiivisuudella tärkeä rooli masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Näillä liikunnan myönteisillä terveysvaikutuksilla voi olla merkitystä myös myöhäisempään terveyspalvelujen käyttöön, pohtii väitöskirjatutkija Ilkka Raatikainen.
Lääkäripalvelut tärkeitä masentuneille
Tutkimuksen mukaan masentuneet käyttävät terveydenhuollon resursseista eniten lääkäripalveluita. Lisäksi puhelimen välityksellä tapahtuvat yhteydenotot sekä masennushoitajakäynnit olivat yleisiä. Seuranta-aikana vähemmän masentuneet käyttivät psykologin ja päihdehoitajan palveluita. Tulos on tutkijoiden mukaan odotettu, ja linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa.
Vaikka liikunta-aktiivisuudella on terveyden kannalta monia myönteisiä vaikutuksia, nämä myönteiset vaikutukset eivät tutkimuksen valossa kuitenkaan siirry suoraan terveyspalvelujen käyttöön vähentävästi, ainakaan lyhyellä aikajänteellä. Tutkijoiden mukaan liikunta-aktivisuuden lisäksi tuleekin pohtia myös muita keinoja ja tapoja, joilla voidaan vähentää masennusoireita.
Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston terveystieteenalan juuri julkaistusta tutkimuksesta, joka perustuu Masennus ja metabolinen oireyhtymä Suomessa -tutkimusaineistoon. Tutkimukseen osallistui 447 35–65-vuotiasta masennuspotilasta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta. Masennus ja metabolinen oireyhtymä Suomessa -tutkimus (Finnish Depression and Metabolic Syndrome in Adults, FDMSA) on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Itä-Suomen yliopiston tutkimushanke.
Tutkimuksen tuloksia voidaan tutkijoiden mukaan hyödyntää suunniteltaessa tulevaisuuden SOTE-palveluja ja hoitolinjoja.
– Tehokkaalla ja oikea-aikaisella terveyspalvelujen tarjonnalla voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisesti merkittävästi masennuksen hoitoon ja kustannuksiin, toteaa Raatikainen.
Alkuperäinen artikkeli:
Raatikainen, I., Vanhala, M., Mäntyselkä, P., Heinonen, A., Koponen, H., Kautiainen, H., & Korniloff, K. (2018). Does level of leisure time physical activity, in a sample of patients with depression, predict health care utilization over a subsequent 5-year period? Findings from a Finnish cohort study. Mental Health and Physical Activity, 15, 40-44. doi:https://doi.org/10.1016/j.mhpa.2018.06.007
