Onnistuneeseen työhön paluuseen kulunut aika vastasi pääpiirteittäin asiantuntijoiden arvioihin perustuvia sairauspoissaolojen tarvetta ja kestoa koskevia ohjeistuksia, kun asiaa tarkasteltiin sairausryhmäkohtaisesti. Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin yli 10 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja.
-Tulokset tukevat asiantuntijoiden arvioita sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta. Tutkimustiedon puuttuessa ohjeistukset voitaisiinkin pohjata pitkälti asiantuntija-arvioihin, toteaa erikoistutkija Johanna Kausto Työterveyslaitoksesta.
Tutkimuksessa keskityttiin sairauksiin, jotka ovat useimmiten kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen taustalla. Tällaisia ovat esimerkiksi selkäsärky ja masennus. Selkäsärystä johtuvat sairauspoissalot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimäärin kolmessa viikossa. Selkäsäryssä 14 prosenttia sairauspoissaoloista uusiutui saman syyn vuoksi vähintään kerran vuoden aikana. Yli 45-vuotiailla ja fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä selkäsärkyyn liittyvät sairauspoissaolot uusiutuivat muita useammin.
Masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimäärin kuudessa viikossa. Naiset palasivat työhön hieman miehiä nopeammin. Masennuksesta johtuvista sairauspoissaoloista 17 prosenttia uusiutui saman syyn vuoksi vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla sekä johtajilla ja erityisasiantuntijoilla masennukseen liittyvä sairauspoissaolo uusiutui hieman harvemmin kuin muilla.
Sairauspoissaolo-ohjeistuksen hyvä perustua tutkimustietoon
Sairauspoissaolojen pitkittyminen ja uusiutuminen aiheuttavat haittaa ja kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Suomessa on pohdittu sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arviointiin liittyvän ohjeistuksen laatimista. Ohjeistuksen tulisi perustua tutkimusnäyttöön. Tutkimukseen perustuva tieto sairauspoissaolojen sopivasta kestosta eri sairauksissa on kuitenkin puutteellista.
– Lisää kotimaista tutkimustietoa tarvitaan sairausryhmistä, jotka jäivät tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tietoja tarvitaan myös muilta aloilta kuin kunta-alalta. Analyyseissa olisi syytä huomioida erilaisten työtehtävien vaatimukset ja esimerkiksi työn muokkausmahdollisuudet, muistuttaa Kausto.
Tutkimusaineisto on kerätty Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksessa, joka on laaja kunta-alan henkilöstön työelämän ja terveyden muutoksia selvittävä tutkimus. Analyyseihin otettiin mukaan 35 120 tutkittavaa, joilla oli vuosina 2005–2011 vähintään yksi yli 10 arkipäivää kestänyt sairauspoissaolojakso tai rannekanavaleikkaushoitojakso. Kyselytietojen lisäksi käytettävissä on kattavat rekisteritiedot kansallisista ja työnantajien rekistereistä.
Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.
