Juuri päivitetyn suusyövän Käypä hoito -suosituksen mukaan jopa 75 % suusyövistä voitaisiin estää tupakoimattomuudella, alkoholinkäytön vähentämisellä ja muuttamalla ravintotottumuksia terveellisemmiksi. Säännölliset suun tarkastukset, varhainen diagnostiikka ja hoito antavat potilaalle paremmat mahdollisuudet toipua suusyövästä.
Syöpärekiserin tilastojen mukaan suusyöpien ilmaantuvuus on kasvussa Suomessa. Vuosittain suusyöpädiagnoosin saa noin 300 suomalaista.
Tupakka ja alkoholi vaaratekijöiden kärjessä
Tärkeimmät suusyövän riskitekijät ovat tupakka ja alkoholi. Niiden yhteiskäyttö moninkertaistaa riskin. Myös HPV-tulehdus (ihmisen papilloomavirus), huono suuhygienia ja krooniset tulehdukset suussa sekä pitkään jatkunut alkoholipitoisten suuvesien käyttö voivat lisätä suusyövän riskiä. Syöpävaaraa kasvattavat myös jatkuvasti limakalvoja ärsyttävä tai hankaava proteesi tai hampaan reuna. Tietyt limakalvomuutokset, kuten esim. leukoplakia, erytroplakia ja punajäkälä voivat myös muuttua pahanlaatuisiksi.
Suusyövän tärkein ehkäisykeino on kannustaa väestöä tupakka- ja alkoholituotteiden välttämiseen. Tutkimusten mukaan myös monipuolinen, kasvispainotteinen ruokavalio suojaa suusyövältä, kun taas etenkin prosessoitu liha voi lisätä sairastumisriskiä.
Jokainen voi myös vähentää suusyöpäriskiä huolehtimalla hyvin suuhygieniastaan ja ienterveydestään sekä käymällä säännöllisesti hammastarkastuksissa. Suunterveyden ammattilaiset tarkistavat suun limakalvot jokaisella tarkastuskäynnillä. Vuosittaiset tarkastukset ovat tärkeitä erityisesti yli 40-vuotiaille tupakoitsijoille ja/tai runsaasti alkoholia käyttäville, ja niille, joilla on suusyöpävaaraa lisääviä tekijöitä.
Varhainen toteaminen voi pelastaa suusyöpäpotilaan
Suusyövän parempien hoitotulosten esteenä on se, että sairaus todetaan usein liian myöhään. Suusyöpä ei oireile juurikaan alkuvaiheessaan, mutta se voi lähettää jo varhain etäpesäkkeitä mm. kaulan imusolmukkeisiin ja myöhemmin keuhkoihin, maksaan ja luihin.
Yli puolessa tapauksista suusyöpä on kielen reunassa, suun pohjassa tai ikenessä. Suusyöpä voi ilmetä ja oireilla monin tavoin: parantumaton haavauma, kohouma, punoittava, valkoinen tai punavalkoinen limakalvomuutos, proteesin istuvuutta häiritsevä muutos, syömisen ja puheen häiriöt, hampaan liikkuvuus, leviämisen aiheuttama kyhmy kaulalla ja vasta myöhäisessä vaiheessa kipu. On tärkeää, että potilas hakeutuu hammaslääkärin tai lääkärin vastaanotolle heti, jos suun limakalvojen tai kielen muutos tai haavauma ei tunnu paranevan kahdessa-kolmessa viikossa.
Vuosina 2013–2016 diagnosoitujen suusyöpäpotilaiden osalta ennustetaan, että viiden vuoden päästä diagnoosista hengissä on 67 prosenttia naisista ja 61 prosenttia miehistä. Kuitenkin esimerkiksi suomalaistutkimuksen mukaan viiden vuoden eloonjäämisennuste on varhaisessa vaiheessa todetuissa eli I-asteen kielisyövissä lähes 90 % ja vastaavasti levinneissä IV-asteen kielisyövissä n. 50 %. Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan, sitä parempi ennuste sairaudella on.
Suusyövän ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, jossa kasvain poistetaan mahdollisimman tarkasti, tai leikkaus- ja sädehoidon yhdistelmä. Tarvittaessa käytetään myös syöpälääkehoitoja. Ennen hoitoja kaikki huonokuntoiset- ja ennusteiset hampaat poistetaan varsinkin sädehoitojen jälkeisen infektioriskin pienentämiseksi. Suusyöpä uusiutuu n. 30–40 prosentilla potilaista. Uusiutumisriskin ja toipumisen kannalta on tärkeää, että potilas vähentää päihteiden käyttöä, noudattaa omahoidon ohjeita ja sitoutuu seurantaan.
Käypä hoito / Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
