Kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen, kulutuksen toivotaan kasvavan vuoden 2019 aikana. Ruokailun ympäristövaikutukset, kuluttajien terveystietoisuus ja kiinnostus eläinten suojeluun innostavat yhä useampaa kuluttajaa panostamaan kasvispainotteiseen ruokavalioon. Kourallisella kotimaisia päivässä voi parantaa omaa oloaan ja maailmaa, kannustetaan Puutarhaliitosta.
Säästä ostoissa ja tarkkaile kilohintoja
Monet helpot napostelutuotteet ja valmisseospakkaukset pakataan ulkomailla, jolloin raaka-aineiden alkuperä myös katoaa. Seosten ja pakattujen tuotteiden kilohinta voi olla huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi vastaavien kotimaisten tuotteiden. Kuluttajalle kilohinnan vertailu ei ole kovin helppoa, vaan ostopäätös tehdään vain katsomalla tuotteen yksikköhintaa ja arvioimalla pakkauksen houkuttelevuutta, kertoo Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Hän kannustaa suosimaan kauden edullisia kotimaisia perustuotteita ja käyttämään tuontikasviksia vain niiden sesonkien aikana.
Terveellinen ruokavalio sisältää päivittäin vähintään puoli kiloa kasviksia. Tästä tavoitteesta olemme vielä kaukana väestötasolla, sillä arviolta suurin osa suomalaisista syö vain 100 – 300 grammaa hedelmiä, vihanneksia ja marjoja päivittäin. Määrä ei ole juurikaan kasvanut viimeisten vuosien aikana.
Arvokkaammat tuotteet suosiossa
Monissa Länsi-Euroopan maissa kasviksiin käytetty rahamäärä henkeä kohden on kasvanut, mutta myydyt kilot eivät. Ravitsemussuosituksiin ei siis päästä, vaikka ostoksiin kuuluukin enemmän rahaa. Esimerkiksi Alankomaissa vihannesten kokonaiskulutus kiloina on jo laskenut pari prosenttia samanaikaisesti, kun kokonaismyynnin arvo on noussut neljä prosenttia. Hedelmien ja marjojen osalta tämä ero on vieläkin suurempi. Suomessa tilanne on samansuuntainen. Myynti kasvaa eniten pakatuilla arvokkailla tuotteilla kuten tuontimarjoilla ja esimerkiksi avokadoilla peruskasvisten juuresten, salaattien ja kaalikasvien kustannuksella.
Hevi-juuserit vähemmistönä
Vihannesmarkkinat jakaantuvat voimakkaasti. Ahkeria kasvisten käyttäjiä väestöstä on noin viidennes. He syövät suositusten mukaan yli viisi kertaa enemmän kuin vähän kasviksia nauttivat kuluttajat, joita väestöstä on noin puolet. Kansanterveyden ja ilmastohaasteen kannalta tärkeää olisi saada tämä puolikas väestöstä lisäämään kulutustaan. Pienikin kasvu vähän kuluttavien joukossa auttaisi ilmastotalkoissa ja vähentäisi samanaikaisesti yhteiskunnan kustannuksia kansanterveyttä heikentävien sairauksien hoidossa.
Sadan gramman haaste
Arvion mukaan noin neljännes kaikista kasviksista syödään kodin ulkopuolella, ja tämä osuus kasvaa koko ajan. Se ei kuitenkaan riitä paikkaamaan vähentynyttä kulutusta kodeissa. Nyt Puutarhaliitto haastaa kaikki suomalaiset syömään reilun kourallisen eli noin 100 enemmän kasviksia koko helmikuun ajan!
