Vierailu psykiatrisen sairaalan osastolla voi olla hämmentävä; vierailija huomaa, että jokainen meistä voi sairastua psyykkisesti, kenen tahansa mieli voi järkkyä. Ketä tahansa meitä voi myös koskettaa psykiatrinen sairaalahoito, vapaaehtoisesti tai tahdosta riippumatta. Mitä se käytännössä tarkoittaisi? Joutuisiko sairastunut henkilö erilaisten rajoittamistoimenpiteiden kohteeksi – lepositeisiin, eristykseen tai rajoitettaisiinko liikkumisvapautta? Mikä olisi henkilön oma asema suhteessa hoitotoimenpiteisiin?
Vakavan sairauden diagnoosi tai ikääntyminen ei poista henkilön itsemääräämisoikeutta tai kykyä tehdä päätöksiä omissa asioissaan. Sairaus saattaa kuitenkin vaikuttaa omaan päätöksentekokykyyn ja vähitellen heikentää oikeudellista toimintakykyä. Miten henkilö voi varmistaa oman elämänlaadun ja omien arvojen kunnioittamisen tilanteessa, jossa ei pystyisi itse olemaan ohjaksissa?
Psykiatrisella hoitotahdolla, kuten yleisellä hoitotahdollakin, voi kertoa omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtonsa. Perinteisesti yleisessä hoitotahdossa ilmaistaan oma tahto koskien elämän loppuvaiheen hoitoa: otetaan kantaa esimerkiksi elvyttämiseen tai tehohoitoon, jos se johtaisi vain kärsimysten pitkittymiseen. Henkilöt tekevät siten päätöksiä hoidosta, josta heillä ei ole kokemuksia. Psykiatriset potilaat sen sijaan voivat olla pitkäaikaissairaita ja heillä on usein kokemuksia hoitotahdossa kuvailemistaan hoidoista. Psykiatrisen hoitotahdon tavoitteena onkin maksimoida toipumisen mahdollisuus ja minimoida ei-toivotut hoitomuodot. Yhä useammin se kannattaisikin laatia jo avohoidon puolella tai kuntoutuksessa, eikä vasta sairaalahoidossa. Oikeastaan se kannattaisi jokaisen laatia jo tänään, mahdollisimman terveenä.
Lapin sairaanhoitopiirissä jo lähes kymmenen vuotta sitten lanseeratusta psykiatrisesta hoitotahdosta on hyviä kokemuksia arjen hoitotyön välineenä. Hoitotahto on toiminut potilaan ja hoitajan keskustelun pohjana, kun puheena on ollut esimerkiksi pakkohoitotilanteet. Henkilö voi kirjata psykiatriseen hoitotahtoon, millaisia tahdosta riippumattomia hoitotoimenpiteitä hän pitää itselleen sopivina, mutta myös omat rutiininsa ja tapansa sekä esimerkiksi omat rauhoittumisen keinonsa kiihtyneeseen tai ahdistuneeseen tilaan. Psykiatrisen hoitotahdon avulla henkilökunta voi saada tietoa esimerkiksi henkilön elämänarvoista ja pystyä siten paremmin noudattamaan niitä hoidon aikana.
Psykiatrinen hoitotahto kokoaa yhteen potilaan toiveet, ja ammattilaisten tulisi ottaa psykiatrinen hoitotahto huomioon aina kun se on mahdollista. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, johon sisältyvät potilaan ihmisarvon loukkaamattomuuden, vakaumuksen sekä yksityisyyden kunnioittamisen periaatteet. Viimekädessä lääkäri päättää, mikä on potilaan edun mukainen hyvä hoito. Psykiatrinen hoitotahto on ennen muuta nähtävä hyvän hoidon välineenä.
Psykiatrisen hoitotahdon kehittämiseen on osallistunut moniammatillinen työryhmä, johon kuului Lapin sairaanhoitopiirin hoitotyön esimiehiä ja psykiatrian erikoislääkäreitä, potilasasiamies, sairaalapastori, kokemusasiantuntija Balanssi ry:stä sekä juristi Mielenterveyden keskusliitosta. Balanssi ry:n Kokemus Kohottaa -hanke on ottanut koppia psykiatrisesta hoitotahdosta tiedottamisesta.
Tutustu psykiatriseen hoitotahtoon Lapin sairaanhoitopiirin Internet-sivuilla. Voit myös tulostaa lomakkeen täyttämistä varten:
http://www.lshp.fi/fi-FI/Potilaille_ja_laheisille/Potilasohjeita__Ohjeita/Psykiatrinen_hoitotahto(6219)
