Vuoden 2018 seulontaohjelmien vuosikatsaukset paljastavat sen, että pitkäaikaistyöttömät, opiskelijat ja maahanmuuttajat osallistuvat seulontoihin muita harvemmin. Näiden ryhmien osallistumisaktiivisuuteen tulee panostaa, sillä seulontaohjelmat ovat osoittautuneet vaikuttaviksi.
Osana Syöpärekisteriä toimiva Joukkotarkastusrekisteri perustettiin vuonna 1968 eli tasan 50 vuotta sitten. Tänään pidettävässä juhlaseminaarissa julkistetaan myös tuoreimmat rinta- ja kohdunkaulasyövän seulontaohjelmien vuosikatsaukset. Vuosikatsauksista nousee esille huolestuttavasti eri väestöryhmien eriarvoistuminen. Yksi syy eriarvoistumiseen on kuntien vastuulle hajautettu seulontojen järjestämisvastuu. Seulontaraportit voi ladata osoitteesta: https://syopajarjestot.materialbank.net/NiboWEB/p/scpc/4793853/486189/fi
Syöpäjärjestöt vaativatkin, että tulevina vuosina kehitetään syöpäseulontojen valtakunnallista koordinaatiota ja ohjeistusta sekä pyritään vähentämään seulontaohjelmien ulkopuolista testausta. Seulontojen järjestämisvastuu tulee siirtää kuntia isommille alueille, kuten mahdollisille muodostettaville maakunnille tai viidelle yliopistosairaalan ympärille muodostetulle erityisvastuualueelle.
Kohdunkaulasyövän seulontaan osallistumisessa suuria alueellisia ja sosioekonomisia eroja
Kohdunkaulasyövän seulonnoissa etsitään syövän esiasteita, joita hoitamalla voidaan estää itse syövän synty kokonaan. Perinteinen kohdunkaulan seulontanäyte on Suomessa ollut niin sanottu papakoe. Papakokeen ohella myös HPV-testi soveltuu kohdunkaulan syövän ensisijaiseksi seulontatestiksi. Kohdunkaulasyövän seulontaohjelma on ollut vaikuttava. Erinomaisista tuloksista huolimatta seulonnalle on edelleen tarvetta.
Vuonna 2016 kohdunkaulasyövän seulontaohjelmaan kutsuttiin 273 000 naista. Kutsun saaneista seulontaan osallistui 191 000 naista eli 70 % kutsutuista. Noin 94 % seulottavista sai normaalin testituloksen, 5 % suosituksen riskiseulontaan ja 1,2 % lähetteen kolposkopiaan tai muihin jatkotutkimuksiin. Merkittävä osa papakokeista ja kohdunkaulasyövän esiastediagnooseista tehdään virallisen seulontaohjelman ulkopuolella. Seulontaohjelman ulkopuolisista papakokeista on kerätty laaja tutkimusaineisto, jonka avulla ulkopuolista testaustoimintaa voidaan arvioida.
-Seulontaan osallistumisessa ja seulontatuloksissa on edelleen suuria alueellisia eroja. Siksi tarvitaan selkeä valtakunnallinen ja alueellinen ohjausrakenne, jotta ohjelma saadaan yhtenäiseksi. Myös sosioekonominen asema ja maahanmuuttotausta vaikuttavat seulontaan osallistumiseen ja seulontalöydöksiin, tiivistää Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila. Raportin mukaan seulonnassa näyttäisi olevan merkittäviä terveyden eriarvoisuuteen viittaavia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, tutkimusta sekä seurantaa.
Seulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta kolmanneksella
Valtakunnallinen rintasyövän seulontaohjelma käynnistyi Suomessa ensimmäisten maiden joukossa vuonna 1987. Tosin ohjelman kohdeväestö on laajentunut kaikkiin 50–69-vuotiaitten ikäryhmiin vasta vuosina 2015–2016. Vuonna 2016 seulontoihin osallistui 315 000 naista ja rintasyöpiä löydettiin seulonnoissa 2 000. Seulontaan osallistuminen vähentää rintasyöpäkuolleisuutta kolmanneksella.
Kolmekymmentä vuotta käynnissä ollut rintasyövän seulontaohjelma on ollut Suomessa vaikuttava ja kohdeväestön laajentuminen parantaa ohjelman vaikuttavuutta. Laajamittaisen arvioinnin perusteella toiminnan hyödyt ovat ylittäneet seulontojen haitat. Naisten osallistumisaktiivisuus rintasyöpäseulontoihin on kuitenkin viime vuosina heikentynyt huolestuttavasti. Alustavien tulosten mukaan väestöryhmien välillä on merkittäviä eroja osallistumisaktiivisuudessa. Heikointa myös rintasyöpäseulontoihin osallistuminen on maahanmuuttajaväestössä sekä pitkäaikaistyöttömillä. Työ näiden heikosti osallistuvien ryhmien tavoittamiseksi on jo aloitettu Suomen Syöpärekisterissä.
