Vinkuvaa hengitystä ja hengenahdistusta? Pitkittynyttä yskää, limannousua, keuhkoputkien yliärtyvyyttä eli hyperaktiivisuutta sekä keuhkoputkien vaihtelevaa ahtautumista? Astmalle tyypillisten oireiden takia kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Mitä varhaisemmin astma tunnistetaan, sen parempi. Astman taustatekijät ovat yksilöllisiä ja sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa.
Oikea lääkitys ja lääkkeenottotekniikka sekä järkevät elämäntapavalinnat mahdollistavat astman hyvän hoitotasapainon. Astman lääkehoidon perustana on hengitettävä eli inhaloitava glukokortikoidi. Astman kanssa on mahdollista elää täysipainoista elämää ja oireetonta arkea. Hoitamattomana astmatulehdus voi johtaa pahimmillaan keuhkojen toiminnan pysyvään huonontumiseen.
Astmalääkkeiden käyttöön sitoutumisessa on paljon parannettavaa. Astmaa sairastavista aikuisista vain n. 50 % huolehtii säännöllisestä, oikein otetusta lääkityksestä. Hengitysliiton saaman palautteen mukaan yleisimmät syyt, miksi astmaan sairastuneet eivät sitoudu lääkehoitoonsa, ovat:
- Lääkkeenottotekniikassa on puutteita, joten lääke ei vaikuta kuten sen pitäisi.
- Lääkkeen mahdolliset sivuvaikutukset jätetään kertomatta hoitohenkilökunnalle. Kun sivuvaikutukset haittaavat arkea, lääke jätetään ottamatta.
- Hoitavaa lääkettä ei hankita taloudellisista syistä, vaan se jätetään rahan puutteessa kokonaan ostamatta tai korvataan halvemmalla oireenmukaisella lääkkeellä. Säästö on näennäinen, sillä seurauksena on usein oireiden lisääntyminen, keuhkojen toiminnan huonontuminen ja lisääntyvät käynnit terveydenhuollon poliklinikoilla ja pidentyneet hoitojaksot sairaaloissa.
- Hoivakodeissa yms. lääkkeenottotilanne on kiireinen ja kaikilla hoitajilla ei ole lääkkeenottotekniikkaan liittyvää koulutusta.
Yllättävää kyllä, pelkkä lääkkeiden käytön seurannan tehostaminen, eli terveydenhoidon ammattilaisten ja farmaseuttien osoittama kiinnostus astmaa sairastavan lääkityksen toteutumiseen, on lisännyt sairastavien sitoutumista omaan lääkehoitoonsa. Jatkuvaa ohjausta oikeasta lääkkeenottotekniikasta tarvitaan, sillä erityisesti iän lisääntyessä muisti ja liikeradat muuttuvat. Kirjallisista lääkehoito-ohjeista on myös hyötyä.
Hoivakodeissa lääkkeenottotilanne pitää rauhoittaa ja käyttää siihen riittävästi aikaa. Tarvittaessa astmaa sairastavan on saatava lääkkeenottoon ohjausta ja avustusta. Jos hengityksen koordinointi on hankalaa, tilajatke on suositeltavaa ottaa avuksi.
Hengitysliiton YouTube-kanavalta löytyy astman omahoidon verkkokurssi, esimerkkejä oikeasta lääkkeenotosta sekä erilaisia hengitys- ja liikuntaharjoituksia. Liiton julkaisema Astma-opas päivittyy kevään aikana ladattavaksi verkossa www.hengitysliitto.fi.
Hengitysliitto
