Välttämättömät rasvahapot ovat olennainen osa terveyden ylläpitämistä. Elimistö kuluttaa näitä rasvoja päivittäin, mutta ei kykene niitä itse tuottamaan. Ne eivät myöskään varastoidu ihmiseen.
Ihmisen terveys koostuu neljästä tukipilarista: monipuolinen ja tasapainoinen ravinto, liikunta, riittävä uni ja lepo sekä sosiaaliset suhteet. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jonka kaikki osa-alueet ovat yhtä tärkeitä. Rasvahappoja tarvitaan aivojen rakennusaineeksi ja niiden elinikäinen, säännöllinen saanti on tärkeää. Niillä on roolinsa myös hermoston osissa sekä tulehduksilta suojaavana tekijänä. Stressin ja sairastelun seurauksena rasvahappoja voi kulua hetkellisesti enemmänkin. On myös yksilöllistä, miten hyvin rasvojen imeyttäminen toimii. Se riippuu mm. suoliston kunnosta, kertoo lastentautien erikoislääkäri Hanna Roiha.
Rasvahappojen puutostila vaikuttaa keskittymiseen
Rasvahappojen puutostiloista johtuvat oireet voivat Roihan mukaan olla vaihtelevia.
– Lapsilla voi olla keskittymisvaikeuksia ja ylivilkkautta. Vanhemmilla ihmisillä puolestaan saattaa esiintyä muistiin liittyviä haasteita. Väsymys, uupumus ja mielialan heilahtelut voivat nekin olla mahdollisia oireita. Suurin rasvahappojen tarve onkin juuri lapsilla ja ikäihmisillä. Lasten puutostila saattaa syntyä esimerkiksi nirsoilun tai muuten suppean ruokavalion seurauksena.
Lasten oppimiseen ja keskittymiseen vaikuttaa olennaisesti se, mitä heidän aivoissaan tapahtuu. Tästä on suora linkki rasvahappoihin.
– Rasvahappojen puutos luo haasteita opettajille, koska se vaikeuttaa lasten oppimista ja keskittymistä. Mielestäni on kyse ruokailukulttuurin luomisesta. Omalla esimerkillämme voimme saada paljon aikaiseksi: lapset tekevät mitä mekin, ei sitä mitä sanomme. Jokaisella perheellä tulisi olla edes yksi yhteinen, kiireetön ruokahetki päivässä. Lapset voidaan myös ottaa mukaan kauppaan, tekemään ruokaa, koskemaan ja haistelemaan ruokia. Tätä kautta arvostus ja kokeilunhalu ruokaa kohtaan voisi olla erilaista. Terveellisiin ruokatottumuksiin kuuluu myös se, että opitaan tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunteet. Vauvat osaavat tämän luonnostaan: syövät silloin kun on nälkä ja lopettavat kun ovat kylläisiä.
Vitamiinejä maalaisjärjellä, ravintolisät puhtaina
Vitamiinien suhteen enemmän ei ole enemmän. Osa vitamiineista saattaa kuormittaa maksaa tai alkaa kertyä elimistöön. Kaikki tarvittavat ravintoaineet tulisi saada ruokavaliosta.
– Mutta jos ajatellaan esimerkiksi välttämättömiä rasvahappoja, niiden riittävä saanti on vaikeaa. Silloin lisäravinteelle on käyttöä. Ravintolisät ovat tärkeitä myös silloin, jos ihmisellä on allergia tai rajoitettu ruokavalio. Kunhan kyseessä on mahdollisimman puhdas ravintolisä. Etenkin lapsille tehdään usein keinotekoisia makeutusaineita sisältäviä tuotteita, jotka omalta osaltaan muokkaavat lapsen makutottumuksia, Roiha sanoo.
Teksti: Kati Keturi
