Suomalainen hoivatyö vaikuttaa olevan noidankehässä: asiakkaat tarvitsevat yhä monipuolisempaa hoivaa ja kotihoidossa asiakkaiden määrä on kasvanut nopeasti. Tämän seurauksena hoitajat kokevat työpaineidensa lisääntyneen ja hoivatyön laadun heikentyneen. Tämä aiheuttaa monenlaisia riskejä niin asiakkaille kuin työntekijöille ja on myös johtamassa työntekijöiden pakoon alalta.
Asia käy ilmi tänään julkaistusta NORDCARE2-tutkimushankkeen raportista.
– Jollei tätä syöksykierrettä pystytä oikaisemaan, suomalainen vanhuspalvelujärjestelmä on vaarassa juuri nyt, kun sitä tarvittaisiin vastaamaan nopeasti ikääntyvän väestön kasvaviin hoivatarpeisiin, Jyväskylän yliopiston professori Teppo Kröger sanoo. Kröger johtaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä.
Väkivalta ja sen uhka sekä seksuaalinen häirintä ovat nousseet Suomen koti- ja laitoshoidossa selvästi muita Pohjoismaita yleisemmiksi. Työntekijöiden riittämättömyyden tunteet ja ylityöt ovat lisääntyneet samalla, kun vaikutusmahdollisuuksien ja esimiehiltä saadun tuen koetaan heikentyneen.
Suomessa myös laitoshoidon henkilökuntamitoitus on Pohjoismaiden matalin. Muiden Pohjoismaiden laitoshoitoyksiköiden henkilöstömitoitus on esimerkiksi arkisin päivävuorossa 26–65 prosenttia Suomen yksiköitä korkeampi.
Työolosuhteiden heikentymisestä johtuen koti- ja laitoshoidon työntekijöistä noin kaksi viidestä harkitsee työnsä lopettamista. Niin ikään kaksi viidestä laitoshoidon työntekijästä ei itse haluaisi vanhana ottaa vastaan oman yksikkönsä tarjoamaa apua asiakkaalle aiheutuvien riskien ja yksilöllisen hoidon puutteiden vuoksi.
Yksityistäminen ei takaa säästöjä ja laatua
Professori Marta Szebehely Tukholman yliopistosta on tutkinut vanhustenhoidon yksityistämisen seurauksia Pohjoismaissa. Szebehelyn mukaan erityisesti Suomessa ja Ruotsissa on havaittavissa selkeää laskua palveluiden kattavuudessa. Ruotsissa tämä on johtanut sekä omaishoidon että yksityisten palveluiden käytön lisääntymiseen. Tässä on nähtävissä myös selkeä luokkaero: iäkkäämpien ja vähemmän koulutettujen omaishoito on lisääntynyt, kun taas yksityisiä palveluja käyttävät erityisesti korkeammin koulutetut ja varakkaammat.
Suomessa ja Ruotsissa yksityiset yritykset tarjoavat muita Pohjoismaita enemmän julkisin varoin rahoitettuja palveluita. Sektori on erittäin tuottava, ja se onkin houkutellut suuria ja nopeasti laajenevia yhtiöitä erityisesti Suomessa. Ruotsin pidempi kokemus vanhuspalvelujen markkinoistamisesta osoittaa, että toiveet kilpailun kautta saatavista säästöistä ja paremmasta laadusta eivät ole toteutuneet.
Markkinavoimien roolin kasvusta on seurannut tarve lisätä raskasta ja kallista kontrollijärjestelmää, mikä puolestaan on heikentänyt sekä hoidon että työelämän laatua niin julkisten kuin yksityisten hoivapalveluiden piirissä. Toinen Ruotsista saatu kokemus paljastaa, että suuret yhtiöt ja niiden etujärjestöt lobbaavat aktiivisesti suojatakseen voitontekomahdollisuuksiaan vanhustenhoidolla ja muilla terveyspalveluilla.
NORDCARE2-tutkimushanke on pohjoismaisen tutkijaryhmän vuonna 2015 toteuttama uusintatutkimus kymmenen vuotta aiemmasta tutkimuksesta, joka tuotti ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa hoivatyön työtehtävistä ja työolosuhteista eri Pohjoismaissa. Vuoden 2015 tutkimustulokset julkaistiin 2.3. Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön avausseminaarissa Helsingissä.
Linkki raporttiin: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7372-8
