Lohjalaisen kasvatustieteen maisteri Mirja Könkään väitöstutkimus lasten tunneälystä kertoo, että tunteiden käsittelyn tukeminen on nykyisessä päiväkotiarjessa usein heikkoa, ja tunteet jäävät helposti arjen toiminnan ja stressin jalkoihin. Köngäs haluaakin kehittää tunteiden kohtaamista ja vuorovaikutusta mm. lohjalaisissa päiväkodeissa.
Mirja Köngäs haluaa koulutusten kautta jakaa tietoaan mm. Lohjalla ja auttaa paikallisten päiväkotien arjessa ja vuorovaikutustilanteissa.
Mirja Könkään väitöskirja ”Eihän lapsil ees oo hermoja” – Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa tarkastettiin Lapin yliopistossa 9.3. Sen mukaan lapset kokivat turvalliseksi jakaa tunteitaan toistensa seurassa, mutta aikuisten ulottumattomissa. Myös leikit olivat sisällöiltään hyvin tunnerikkaita, ja niiden kautta harjoiteltiin tunneälyn käyttöä, sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta.
–Leikeissä opeteltiin mm. tunteiden sanoittamista ja vuorovaikutusta, Köngäs kertoo.
Kun lasten kokemukset hoitopäivän sisällöstä avautuvat päiväkodin henkilökunnalle, he voivat tarjota kaivattua ohjaamista mm. omanarvon tunnon ja myönteisen minäkuvan muodostumiseen. Nämä taidot säilyvät lasten mukana pitkälle tulevaisuuteen, mikä on yksi varhaiskasvatuksen tärkeimmistä tehtävistä.
-Lasten on luonnollisesti ikäkehityksensä puolesta vaikea sanoittaa tunteitaan. Tuen tarpeen havaitseminen ja tilanteeseen sopivan tuen tarjoaminen ovat aikuisen tehtäviä, Köngäs kertoo.
Lasten tunteille kaivataan herkempää korvaa
Köngäs havaitsi, että päiväkodin aikuiset pysähtyivät lasten emotionaalisten tarpeiden äärelle huomattavasti harvemmin kuin lasten toimintapyyntöjen pariin. Henkilökunta tarjosi tukeaan kyllä majan rakennukseen tai lautapelien pelaamiseen, mutta tunteista keskusteltiin harvoin tilanteissa, joissa lapset kokivat esimerkiksi epäreiluutta, surua tai syrjäytyneisyyttä.
-Henkilökunta oli ajoittain silmin nähden liian väsynyttä vastaamaan lasten emotionaalisiin nonverbaaleihin viesteihin. Toisinaan aikuisten toiminnasta oli myös havaittavissa selkeitä stressikuormittumisen oireita, jolloin ei ainoastaan epäonnistuttu tukemaan lasten tunneälyä, vaan ohjattiin sitä jopa huonompaan suuntaan, Köngäs kertoo.
-Henkilökunta oli osittain hyvinkin hukassa sen suhteen, miten tietyissä kasvatustilanteissa kuuluisi toimia. Päiväkodit ovat tunnetusti kärsineet johtajuuden puutteesta, melusta ja liiallisesta työtaakasta vuosikymmenestä toiseen. Meidän olisi Suomessa jo aika ottaa todesta päiväkotien työntekijöiden avunhuudot. On mahdotonta antaa lapsille jotain, mitä itsekin työssään jää vaille, Köngäs jatkaa.
Tunnekasvatusta päiväkoteihin
Väitöstutkimuksen tulokset perustuvat pääosin videohavainnoinnilla hankittuun laajaan aineistoon kolmesta päiväkodista. Lapset olivat 3-6-vuotiaita. Tutkimuksessa keskityttiin lasten vapaisiin leikkihetkiin ja vuorovaikutukseen niissä. Köngäs on työskennellyt aiheen parissa pitkään, sillä jo hänen pro gradunsa vuonna 2006 käsitteli samaa aihepiiriä.
–Tunneäly ja lasten vertaiskulttuuri ovat niitä aiheita, joiden parissa haluan ehdottomasti työskennellä. Kun olin itse päiväkodissa, näin näitä samoja asioita. Siitä on jäänyt olo, että asiat voitaisiin tehdä huomattavan eri tavalla, Köngäs kertoo.
Hän on ollut töissä päiväkodeissa ja seurannut, miten niissä toimitaan nykyään. Selkeää muutosta hänen omaan lapsuuden aikaansa ei ole havaittavissa.
-Tämä asian on aika muuttua, koska ihmiset voivat huonosti tunteidensa kanssa ja mm. syrjäytymiseen ja kiusaamiseen voitaisiin vaikuttaa jo varhaiskasvatuksessa.
Kohti parempaa tunteiden käsittelyä
Könkään mukaan varhaiskasvatuksen laatu voi kohentua yksinkertaisilla ja johdonmukaisilla muutoksilla. Tutkimuksessa käsitellään tunneälykkäämmän päiväkotiarjen tavoitteluun sopivia käytännön työkaluja. Ne ovat osa Preschool RULER -mallia, jonka teoria kulkee Könkään väitöstutkimuksen tuloksissa punaisena lankana. RULER on kehitelty Yalen yliopiston tunneälytutkimuskeskuksessa ja testattu menestyksekkäästi jo useissa maissa.
Könkään mukaan päiväkotien säännöissä keskitytään usein epäolennaisiin asioihin, kuten siihen, että tietyt lelut ovat tietyssä paikassa sen sijaan, että yhteiset toimintamallit koskisivat vuorovaikutusta ja sitä, miten eri tilanteissa toimitaan.
–Henkilökunta on usein hukassa ja tilanteisiin suhtautumiseen vaikuttavat mm. työntekijöiden jaksaminen ja mielentila. Olisi hyvä olla selkeät periaatteet, joiden mukaan toimitaan, Köngäs sanoo.
Väsymys on toki inhimillistä, mutta siitä seuraavat tilanteet voi hoitaa monella tavalla.
-Hoitaja voi sanoittaa lapselle myös oman väsymyksensä ja pyytää anteeksi esimerkiksi ylireagointia. Tällä hetkellä moni hoitaja yrittää pysyä tilanteessa tunteettomana, eikä hoitaja pyytänyt yhdessäkään 113:sta videosta lapselta anteeksi, Köngäs kertoo.
Tästä seuraa ristiriita, kun lasta opetetaan pyytämään anteeksi, mutta hoitaja ei kuitenkaan tee niin.
Köngäs kuitenkin muistuttaa, että Suomessa ollaan onnekkaassa asemassa lapsilähtöisessä ajattelussa ja nykyinen päivähoito on turvasatama esimerkiksi monelle päihdeongelmaisen perheen lapselle.
–Suomen päiväkodit ovat lähtökohtaisesti hyvällä mallilla etenkin, kun verrataan maailmanlaajuisesti, Köngäs toteaa.
Hän ei halua myöskään, että takerrutaan ajatukseen vääristä toimintamalleihin ja syyllistetään päiväkotien henkilökuntaa vuorovaikutustilainteiden heikosta hoidosta, vaan Köngäs haluaa keskittyä parantamaan asioita ja antaa henkilökunnalle uusia työkaluja.
Uusia tuulia Lohjan päiväkoteihin?
Tutkimustulokset antavat uutta tietoa paitsi päiväkotien arjen suunnitteluun myös varhaiskasvatuksen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen, jotka tutkimuksen perusteella kaipaavat uudistamista. Könkään väitös on herättänyt mielenkiintoa jo mm. Helsingissä, Jyväskylässä ja Turussa. Hän haluaisi koulutusten kautta jakaa tietoaan myös Lohjalla ja auttaa paikallisten päiväkotien arjessa ja vuorovaikutustilanteissa.
–Haluaisin kouluttaa päiväkotien henkilökuntaa ymmärtämään lapsen tunneälyn kehittymistä ja miten sitä voi tukea, tilanteiden ratkomista ja lapsen lukemista.
Alkuun voitaisiin järjestää esimerkiksi luento päiväkotien henkilökunnalle. Sen jälkeen toimintamallista kiinnostuneille päiväkodeille tarjottaisiin koulutusta.
-Voisimme keskittyä juuri sen päiväkodin vahvuuksiin ja haasteisiin. Kun henkilökunta saa pohjatietoa, he voivat soveltaa sitä. Tiedän, että henkilökunnalla on halukkuutta kehittää toimintaansa, siihen ei vain ole ollut mahdollisuutta, Köngäs sanoo.
Jatkossa hän voisi järjestää myös täydennyskoulutusta yhdessä oppilaitosten kanssa ja keskustella neuvolassa tulevien vanhempien kanssa lapsen kehityksestä ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen merkityksestä.
Aiheesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Mirja Könkääseen; 050 464 1404, [email protected].
