Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulumenestys jää selvästi heikommaksi kuin muilla lapsilla psykiatristen ja neurokehityksellisten häiriöiden vuoksi. Tämä ilmenee tuoreesta Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin lastensuojelusyistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista ja työllistymistä.
Tutkimuksessa verrattiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja muiden lasten peruskoulun päättötodistuksia. Tulosten mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla lukuaineiden keskiarvo jäi keskimäärin merkittävästi heikommaksi kuin muilla lapsilla.
Kodin ulkopuolisen sijoituksen taustalla on usein monenlaista huono-osaisuutta, esimerkiksi vanhempien vakavia mielenterveysongelmia tai lapsen omia käyttäytymisen ongelmia. Sijoitetuilla lapsilla yleisiä ovat myös erilaiset mielenterveyden ja kehityksen häiriöt kuten oppimisvaikeudet ja keskittymishäiriöt.
– Tulokset viittaavat siihen, että psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt selittävät merkittävästi sitä, miksi sijoitettuna olleet lapset pärjäävät muita heikommin koulussa, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä.
Väitöksen mukaan näiden häiriöiden tuloksellinen hoito on tärkeää sijoitettujen lasten tulevaisuudelle.
– Jos pystytään parantamaan lapsuuden hyvinvointia ja välttämään huonot tulokset peruskoulussa, lisätään merkittävästi jatkokoulutuksen ja myöhemmin työllistymisen mahdollisuuksia, Kääriälä toteaa.
Teini-ikäisille tarjottavia palveluita kehitettävä
Tutkimuksen mukaan erityisesti teini-ikäisenä sijoitettujen nuorten peruskoulumenestys jää selvästi muita heikommaksi. Psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt eivät kuitenkaan näytä yksin selittävän heidän huonoa koulumenestystään.
– Sijoitus kodin ulkopuolelle voi olla välttämätön toimenpide joidenkin nuorten kohdalla, mutta se ei välttämättä auta koulumenestykseen enää kovin merkittävästi. Nuoren kannalta tärkeämpää saattaa olla ensin perusasioiden ja arjen sujumisen turvaaminen, Kääriälä kertoo.
Teini-iässä sijoitetuilla nuorilla sijoituksen taustalla on usein juuri koulunkäynnin vaikeudet ja muun muassa päihteiden käyttö. Kääriälän mukaan monet sijoitetut nuoret olisivat tarvinneet nykyistä tehokkaampaa tukea todennäköisesti jo varhaisemmassa vaiheessa.
– Osaammeko tällä hetkellä tukea eri tavoin oireilevia nuoria järkevällä tavalla? Nuorten palveluiden kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn olisi todella syytä panostaa.
Väitöskirja perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistoihin, jossa on seurattu kaikkien Suomessa vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden lasten tilannetta useiden sosiaali- ja terveysrekistereiden avulla.
Lähde: STT Info
