Useampi kuin joka kymmenes kouluikäinen tuntee itsensä yksinäiseksi toistuvasti ja noin kolmasosa vastanneista kokee kipua tai ahdistuneisuutta vähintään kerran viikossa. Yksinäisyyden kokeminen ja oireilu ovat tytöillä poikia yleisempää ja lisääntyy ylemmillä luokilla. Yksinäisyys osoittautui myös voimakkaaksi koetun oireilun taustatekijäksi lapsilla ja nuorilla.
Yksinäisyys on negatiivinen tunnetila siitä, ettei kuulu joukkoon tai ettei ole yhtään läheistä ystävää. Se on merkittävä riski yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tutkimustieto yksinäisyyden haitallisista vaikutuksista lisääntyy koko ajan.
Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus on selvittänyt kouluikäisten yksinäisyyden kokemisen ja koetun oireilun yleisyyttä sekä näiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus pohjautui kansallisesti kattavaan WHO-koululaistutkimuksen aineistoon, johon osallistui yhteensä 5925 koululaista viidenneltä, seitsemänneltä ja yhdeksänneltä luokalta.
Yksinäisyyttä mitattiin kysymyksellä ”Kuinka usein tunnet itsesi yksinäiseksi?”. Koettua oireilua arvioitiin kahdeksalla osiolla, joista neljä kuvasi kipuun liittyviä oireita, kuten pääkipua ja vatsakipua ja neljä psyykkistä oireilua, kuten ahdistusta ja jännittyneisyyttä. Koetun yksinäisyyden ja oireilun välisiä yhteyksiä analysoitiin rakenneyhtälömallien avulla.
– Päälinjat yksinäisyyden ja oireilun välillä olivat hyvin saman tyyppiset tutkimuksen osajoukoissa, mutta erojakin löytyi. Alakoululaisilla yksinäisyys oli yhteydessä kipuoireisiin, kuten pääkipuun tai vatsakipuun. Yläkouluikäisillä esiintyi myös psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, jännittyneisyyttä ja nukahtamisvaikeutta, tutkijatohtori Nelli Lyyra toteaa.
Tutkijat esittävät, että pyrittäessä edistämään kouluikäisten terveyttä ja hyvinvointia tulisi lapsen ja nuoren sosiaalinen ympäristö sekä yksinäisyyttä ehkäisevät tekijät huomioida laajemmin.
– Tutkimuksen analyysivaiheessa huomasimme, että yksinäisyys oli tässä aineistossa voimakkaampi oireilun taustatekijä kuin useat yleisesti käytetyt hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit. Tämä avaa uusia kysymyksiä yksinäisyyden ja hyvinvoinnin välisistä mekanismeista. Niiden ymmärtäminen on edellytys sille, että resursseja kouluikäisten hyvinvoinnin edistämiseksi osataan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti, dosentti Raili Välimaa jatkaa.
Alkuperäisjulkaisu:
Lyyra N, Välimaa R, Tynjälä J. Loneliness and subjective health complaints among school-aged children. Scandinavian Journal of Public Health 2018; 46 (Suppl 20): 87–93.
