Millaista on nykypäivän huono-osaisuus eri puolilla Suomea? Miksi nuoret miehet syrjäytyvät? Muun muassa näihin kysymyksiin tartutaan Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vuosikirjassa Alueellisuus, paikallisuus ja globaalit mahdollisuudet (Diak Työelämä, 2018).
Tarkastelun kohteina ovat niin yhteisöllisyys, osallisuus, paperittomat, eriarvoisuus, huono-osaisuus ja nuorten miesten syrjäytyminen kuin arvojen ja uskomusten muutokset, seurakuntien muuttuvat toimintakulttuurit, saamelaiskulttuuri ja opiskelijoiden hyvinvointi.
– Diak tekee työtä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien aseman muuttamiseksi kymmenissä hankkeissa vuosittain. Tuore vuosikirja kuvaa tätä moninaisuutta. Kirja etenee globaalien mahdollisuuksista avaamisesta paikallisten ratkaisujen esittelyihin, kertoo kehitysjohtaja Terhi Laine.
Kokonaisvaltaiset palvelut ratkaisu eriarvoisuuden vähentämiseen
Huono-osaisuus on suhteellisen pysyvä ilmiö alueellisesti, ja osallisuudessa on alueellisia eroja. Sakari Kainulainen, Reija Paananen, Anne Surakka, Marjo Pulliainen ja Ritva Sauvola kertovat artikkelissaan, mitä tuloksia Itä- ja Pohjois-Suomen eriarvoisuuden vähentämishankkeessa ISEAssa on saatu asukkaiden osallisuuden edistämiseksi.
Itä-Suomessa inhimillinen huono-osaisuus paikantuu erityisesti Pohjois-Karjalaan, jossa korostuvat toimeentulotuen laaja käyttö, pitkäaikaistyöttömyys ja yksinäisyyden kokemukset.
Pohjois-Suomen maakunnissa huono-osaisuus puolestaan ilmenee etenkin yksinäisyytenä sekä Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta myös nuorisotyöttömyytenä.
– Erilaiset palveluiden aukkopaikat vaikuttavat olevan niitä tärkeimpiä kohtia, joihin pitää satsata, kun kehitetään maakuntien heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palveluita. Asukkaiden hyvinvoinnista tulee huolehtia kokonaisvaltaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan ja kunnan sekä kansalaisyhteiskunnan valta ja vastuut tulee sovittaa yhteen, kirjoittajat toteavat.
Miten ehkäistä nuorten syrjäytymistä?
Ari Haapanen ja Peter Peitsalo kysyvät artikkelissaan, miksi nuoret miehet syrjäytyvät työelämästä ja mitä asialle voi tehdä. Auta miestä mäessä -hankkeessa kehitetään ryhmämuotoista ja toiminnallista valmentavaa palvelua vastaamaan nuorten miesten palvelutarpeisiin.
– Nuorten miesten työllistymisen edistämiseksi tarvitaan uudenlaisia koulutus- ja uraohjauksen valmennusmenetelmiä. Hankkeessa saatujen tulosten mukaan valmennuksen tuloksellisuus näkyy ennen kaikkea siten, että ryhmään osallistuvat nuoret kokevat valmiuksiensa ja itsetuntemuksensa parantuvan. Myös välittömiä onnistumisia saattaa tapahtua, kirjoittajat sanovat.
Myös Niko Nummela, Susanna Hyväri ja Marja Lindholm esittävät keinoja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi: heidän mukaansa vertaisryhmä ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten voimavaraistava työote voivat vahvistaa osallisuutta. Tarkastelu perustuu Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeen ensimmäisen vaiheen kokemuksiin.
– Havaintojemme mukaan on tärkeää, että nuorten kanssa työskentelevät aikuiset luovat turvallisen ilmapiirin toiminnalle. Luottamusta ja turvallisuutta luodaan ennen kaikkea vuoropuhelun avulla. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan taas tarjota nuorille mahdollisuuksia tulla nähdyksi ja kuulluksi, Nummela, Hyväri ja Lindholm toteavat.
Tutustu julkaisuun maksutta Theseuksessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-309-4
