Avantouinti on vuosi vuodella kerännyt enemmän suosiota – tänä päivänä Suomesta löytyy jo jopa 120 000 talviajan uimaria, jotka pulahtavat rohkeasti hyiseen veteen. Innokkaimmat käyvät avannossa joka päivä, saunan kanssa tai ilman. Mutta mikä ajaa suomalaisia kastautumaan miltei nolla-asteiseen veteen?
Useiden tutkimisten mukaan lyhyt uinti kylmässä vedessä muun muassa vähentää stressiä, virkistää, parantaa unenlaatua ja saa kehon erittämään kipuja vähentävää kortisolia. Lisäksi käväisy avannossa tarjoaa tietenkin välitöntä mielihyvää, kuten nettikasinot ilman rekisteröitymistä, joissa adrenaliini sekä dopamiini pääsevät jylläämään kropassa samalla tavoin kuin pikainen kastautuminen jäiseen järveen. Vaikka aivan riskitöntä hyisessä kylvyssä käyminen ei kuitenkaan ole, vaikka tähän mennessä tehtyjen tutkimusten tuloksissa hyödyt ovatkin haittoja suurempia.
Ensikertalainen avannon äärellä
Harrastusta aloittelevien kannattaa varautua lievään sokkihoitoon, sillä totuttelu yhtäkkiseen kylmään veteen vaatii muutaman pulahduksen. Keskimäärin kuudennen uintikerran jälkeen aivot ja keho alkavat tottua avannossa käymiseen, eivätkä aivot kytkeydy enää niin isoon ”hälytystilaan” ihon kylmäreseptorien viestien takia.
Jos haluaa aloittaa totuttelun ajoissa, voi kylpyreissuille lähteä jo loppukesän järviin joissa vesien lämpötilat alkavat hiljalleen viilentyä.
Avantouintiin tarvitaan ainoastaan uimapuku, minkä lisäksi jotkut myös käyttävät pipoa tai muuta päähinettä. Jos pelkää liukastumista jäisillä portailla, kannattaa hankkia harrastukseen tarkoitettuja avantotossuja.
Vielä ennen avantoon laskeutumista keho kannattaa valmistella suoritukseen oikeanlaisella lämmittelyllä. Reipas kävelylenkki on hyvä tapa ja jos haluaa yhdistää saunan avantouintiin, on hyvä antaa kehon viilentyä hiukan saunan jälkeen ja ennen avantoa.
Ensimmäisen kylpykerran suositellaan olevan vain muutamien sekuntien pituinen, eikä veteen kannata sukeltaa päätä myöten. Ensikertalaisen on hyvä myös varautua siihen, että hengitys saattaa salpautua, mikä on kuitenkin normaali reaktio yhtäkkiseen kylmyyteen. Tämän vuoksi myös hengittäminen on avantouinnin aikana tärkeää; kun ensin vetää keuhkot täyteen ja sitten puhaltaa ilmaa rauhallisesti ulos avantoon mennessä, voi välttyä pahemmalta hengen salpautumiselta.
Avannosta apua jopa reumaan
Avantouimarit vannovat harrastuksensa terveyshyötyjen nimeen. Kaikkien ylempänä artikkelissa mainittujen hyötyjen lisäksi monet avannossa säännöllisesti käyvät ovat huomanneet esimerkiksi mielialan kohoamista ja stressin alenemista. Reumasta kärsivät ihmiset ovat raportoineet sairaudesta johtuvien nivelkipujen vähenemisestä, mikä saattaa olla yhteydessä parantuneeseen vastustuskykyyn tulehdustiloissa.
Avantouinnin on sanottu myös parantavan yöunia, kuivaa ihoa ja aktivoivan ns. ruskeaa rasvaa. Ruskea rasva on merkityksellinen osa painonhallintaa, joten periaatteessa aktiivinen avantouinti voi auttaa laihtumisessa. Kaiken tämän päälle avannossa käymisen kerrotaan tuottavan onnistumisen tunnetta, kun dopamiinien aalto hyökyy veden mukana mieleen ja kehoon. Tämän vuoksi avantouinti on loistava lisä muuhun kehon treenaamiseen ja auttaa ylläpitämään treenimotivaatiota.
Avantouinti ei sovi kaikille
Nyrkkisääntönä avantouintia kannattaa välttää, mikäli vaivoina on astma tai sydänsairaus, sillä yhtäkkinen kylmyys supistaa ääreisverenkiertoa sekä keuhkoputkia, minkä lisäksi myös sydän joutuu tekemään ylimääräistä työtä.
Jotkut ihmiset kärsivät ihosairaudesta nimeltä kylmäurtikaria, jossa kylmä vesi iholla aiheuttaa kutiavaa ihottumaa. Luonnollisesti kylmäurtikaria vaivanaan olevien ihmisten kannattaa vältellä avantoon menemistä.
Lisäksi avantoon ei ole hyvä mennä, mikäli on humalassa tai krapulassa, vaikka päättelisikin kylmän veden virkistävän kohmeista mieltä. Kova krapula voi joillakin aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, jotka kylmärasituksen lisäksi voivat kasvattaa riskiä vakavammille sydänongelmille.
Hyvä vai paha avanto?
Avantouinnista on toistaiseksi tehty vain vähän kunnollisia tutkimuksia. Pisin tutkimus on tehty Kiinassa, jossa noin 900 avantouimaria tutkittiin 30 vuoden ajan. Verrattuna tilastollisesti muihin terveisiin ihmisiin, jotka eivät harrastaneet avantouintia, kuoli avantouimareista noin 10% enemmän tutkimuskauden aikana sydän- ja aivoinfarkteihin.
Muissa lyhytkestoisemmissa tutkimuksissa avantouinnin on yleisesti päätelty edistävän terveyttä. Varsinkin talviuimarit itse ovat usein vakuuttuneempia harrastuksensa terveellisyydestä ja muun muassa Oulun yliopistossa tehty tutkimus havaitsi, että avantouinnilla on selkeitä terveyshyötyjä ja että se on olennainen osa stressinhallintaa ja kivunlievitystä.
