Allergiset sairaudet ovat yleisiä ja haaste kansanterveydelle. Allergian syy näyttää olevan enemmän suojaavien tekijöiden väheneminen kuin riskitekijöiden lisääntyminen. Toimiakseen tasapainoisesti elimistön puolustusjärjestelmä tarvitsee haasteita, joita nykyinen elämäntapa ei tarjoa riittävästi.
Kansallisen allergiaohjelman keskeisimmät tavoitteet ovat olleet väestön heikentyneen sietokyvyn vahvistaminen ja allergeenien tarpeettoman ja varmuuden vuoksi välttämisen vähentäminen.
”Allergeenien välttäminen vaikeassa allergiassa on tärkeää, mutta välttämiselle pitää olla oikeat ja täsmälliset perustelut”, sanoo Filhan asiantuntijalääkäri, professori Erkka Valovirta.
Allergeenien välttäminen sovitaan terveydenhuollossa yksilöllisesti, niin määrällisesti kuin ajallisestikin. Voimavaroja keskitetään terveydenhuollossa vaikean allergian hoitoon ja allergioiden aiheuttamien pahenemisvaiheiden estämiseen.
Hoitokustannukset alkoivat laskea ja hyvä kehitys jatkuu
Astman ja allergian hoitokustannukset alkoivat laskea jo ohjelman viiden ensimmäisen vuoden aikana. Astmasta johtuvat ensiapukäynnit ja sairaalahoidon tarve puolittuivat. Työperäiset allergiat, kuten hyväksytyt ammattitaudit, vähentyivät 40 %. Professori Erkka Valovirta toteaa, että myös lasten aiheettomat ja tarpeettomiksi tulleet allergiaruokavaliot ovat vähentyivät monin paikoin 50 % ja jossain jopa yli 70 %. Tämä tarkoittaa yhteiskunnalle matalampia kustannuksia, mutta vaikuttaa myös vapauttavasti monen lapsen, perheen kuin aikuisenkin elämään. Tässä ison työn ovat tehneet ruokahuolto ja terveydenhoitajat, sanoo Valovirta.
Puolet potilaista kokee selviytyvänsä allergioiden ja astman kanssa paremmin
Allergiasta ja astmasta aiheutuvat suorat terveydenhuollon ja työkyvyttömyyden kustannukset vähenivät 2000-luvulla 15 % ja muutos jatkuu edelleen. Vuonna 2018 yli puolet potilaista kokee selviytyvänsä allergioiden ja astman kanssa paremmin ja osa allergiaperheistä uskaltaa myös hankkia lemminkin. Reilu puolet potilaista kokee ruoka-allergian haitan vähentyneen. Ruoka-aineiden välttäminen varmuudeksi tai lievien oireiden vuoksi on vähentynyt merkittävästi. Toisaalta taas osalla potilaista, noin 16 %, ovat ruoka-aineallergian haasteet nousseet merkittävämmäksi.
”Allergiaohjelma on ollut vasta alkua muutokselle”, miettii emeritus professori Tari Haahtela.
Diagnostiikka ja hoito ovat kehittyneet ja allergia haittaa vähemmän työ- ja toimintakykyä. Allergiasta kärsiviä on kuitenkin todella paljon, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 10 %:lla aikuisväestöstä lääkäri on todennut astman. Siksi on löydettävä keinot ottaa askel hoidosta kohti ehkäisyä ja vähentää allergian määrää. Juuri alkanut varhaiskasvatushanke ”Luontoaskel hyvinvointiin” tarttuu juuri tähän. Allergiat ja astma ovat osa niin sanottuja tarttumattomia tulehdustauteja, jotka lisääntyvät kaikkialla nopeasti kaupungistuvassa maailmassa. Siksi tarvitaan uutta ajattelua, jossa yhdistyvät niin kansanterveyden kuin luontoympäristöstä huolehtimisen näkökulmat.
Projektivastaava, esh Erja Tommila puhuu Allergiaohjelman koulutusprojektista:
”Aika on ollut kypsä Allergiaohjelmalle ja muutokselle. Työtä ovat helpottaneet selkeät tavoitteet ja pääviestit sekä hyvä yhteistyö alueellisten asiantuntijoiden ja Allergia- iho- ja astmaliiton sekä Hengitysliiton väestöviestinnästä vastanneiden henkilöiden kanssa. Allergiaohjelman nyt päättyessä, on tähän pitkään koulutusprojektiin osallistunut yli 23 000 terveydenhuollon henkilöä. Se on huikea määrä.”
”Valtaosa koulutetuista kertoo heidän suhtautumisensa ja ajatustapansa muuttuneen allergioiden suhteen. Vain vajaa prosentti ammattilaisista kehottaa edelleen raskaana olevia ja imettäviä ennaltaehkäisevälle allergiadieetille. Muutos on ollut iso, ohjelman alussa 15% prosenttia ammattilaisista antoi välttämisohjeita.”
