Urheilua harrastavat kärsivät usein erilaisista urheilu- tai rasitusvammoista. Vammojen ennaltaehkäisyssä pienilläkin arjen valinnoilla on merkitystä. Urheilu Mehiläisen ortopedi Jussi Rantanen listaa 6 faktaa, jotka jokaisen urheilua harrastavan olisi hyvä tietää.
1. Yksipuolistunut liikunta aiheuttaa urheiluvammoja.
Liikkumalla monipuolisesti ympäri vuoden ja eri liikuntalajeja vaihdellen, kuntourheilija voi torjua urheiluvammat ja ikävän vammakierteen. Oman lajin harjoittelua on Suomessa vuosikymmenien kuluessa lisätty, ja samaan aikaan muu liikunta on vähentynyt merkittävästi. Harjoituksissa myös treenataan usein liian kovaa ja yksipuolisesti. Seurauksena on urheiluvammoja ja pahimmillaan vuosien vammakierre urheilijalle.
2. Pienillä arjen valinnoilla voi ennaltaehkäistä urheiluvammoja.
Hyvä kuntopohja rakentuu liikkumalla säännöllisesti ja laaja-alaisesti. Urheiluvammoja voidaan ennaltaehkäistä pienillä arjen valinnoilla läpi koko urheilu-uran: liikunnan tulisi olla riittävän monipuolista, jotta keho kestäisi urheilun rasituksia. Palauttava lepo treenien välillä, uni ja monipuolinen ravinto ovat myös keskeisiä tekijöitä urheiluvammojen ehkäisyssä.
3. Malta hoitaa ja kuntouttaa vammat kehoa kunnioittaen.
Akuutit urheiluvammat, kuten murtumat, repeämät ja sijoiltaanmenot sekä rasitusvammat, kuten jännetulehdukset tai rasitusmurtumat vaativat pitkän toipumisajan. Kehon fyysisiä ominaisuuksia ja yksilöllisyyttä on hyvä kunnioittaa, jotta vamma ei uusiutuisi. Urheiluvammoja ei valitettavasti malteta hoitaa ja kuntouttaa ajan kanssa kehon fyysisiä ominaisuuksia kunnioittaen. Tämän seurauksena lahjakkaan urheilijan matka kohti huippua voi hidastua tai katketa kokonaan.
4. Lasten arkiliikunta tärkeää kuntoperustan rakentamisessa.
Aikuinen voi ohjata ja innostaa lasta liikkumaan ilman paineita ja suorituskeskeisyyttä. Lapsen arkiliikunta, pihapelit ja liikuntaleikit rakentavat kestävän kuntoperustan, joka luo pohjaa tuleville kuntoiluharrastuksille. Yhdessäolon ja onnistumisen kokemukset liikunnassa tuovat hyvää mieltä.
5. Nuorilla urheiluvammoja aiheuttaa usein liian varhainen tehotreenaus.
Lajivalinnat lyödään lukkoon Suomessa yleensä jo 12−13-vuotiaana, jolloin nuoren kasvu on kesken. Urheilija voi olla lähes aikuisen mitoissa, mutta keho ei ole vielä valmis rajuun treeniin. Lihakset, jänteet ja nivelsiteet eivät ole ehtineet sopeutua aikuisen pituuteen, myöskään henkinen vahvuus ei ole riittävä. Kun tähän yhdistetään rankka lajiharjoittelu, keho reagoi rasitukseen ja syntyy vammoja. Nuorella urheilijalla on usein valtava menestymisen nälkä, joten ympärillä olevien tukijoukkojen tulisi kyetä hillitsemään urheilijan menoa ja menestymisen pakkoa.
6. Monipuolinen lajivalinta pitää yllä terveyttä aikuisena.
Aikuisena on hyvä valita liikuntalaji, joka motivoi liikkumaan säännöllisesti, ja jonka kuormitusta keho kestää. Keho tarvitsee myös lepopäiviä treenien välillä. Kuntoliikkujan yleisimmät urheiluvammat kohdistuvat nilkkaan, polviin ja selkään. Urheiluvamman ilmaantuessa tulisi pitää taukoa harjoittelusta.
Asiantuntijana jutussa toimi ortopedi Jussi Rantanen Urheilu Mehiläisestä.
