Tiedon yhteiskäyttö eri palveluntarjoajien kesken on osa suunnitteilla olevaa sote-uudistusta, jonka tavoitteena on tarjota laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa kustannustehokkaasti sitä tarvitseville. Tuore kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti terveystietojen siirtämiseen palveluntarjoajalta toiselle, mutta samalla pelkäävät tiedon vapaamman siirtämisen vaarantavan sen luottamuksellisuuden.
Teknologiatoimittaja InterSystems tutki suomalaisten ymmärrystä sote-uudistuksesta sekä heidän suhtautumistaan terveystietojen vapaampaan liikkumiseen. Kyselytutkimus* osoitti, että vain 30 prosenttia suomalaisista uskoo tietävänsä, mitä sote-uudistus sisältää. Lähes puolet (46 %) ei tiedä, miten uudistus tulisi vaikuttamaan heidän omaan elämäänsä.
Terveystiedon yhdistämisellä tarkoitetaan tiedon jakamista eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Yhdistetystä tiedosta on hyötyä lukuisissa arkisissa tilanteissa – sen avulla on esimerkiksi mahdollista parantaa potilasturvallisuutta sekä potilaan palvelukokemusta, kun hoitajilla on käytettävissään kattava ja ajantasainen tieto potilaan eri hoitopaikoissa saamasta hoidosta.
”Kun tietoa siirretään valtakunnallisella tasolla, pitää aina huomioida erilaiset tiedonkäyttöä rajoittavat vaatimukset. Sote-uudistuksen edellytyksenä integraatiokyvykkyyttä pitäisi vahvistaa myös lainsäädännöllisesti, jolloin eri järjestelmien sisältämiä sosiaali- ja terveystietoja voisi paremmin tarkastella ristiin eri rekisterinpitäjien välillä. Tällaisessa järjestelmässä yksilön tulisi voida tarkastella itse omia sote-tietojaan ja niiden käyttöä sekä myös päättää nykyistä paremmin näiden tietojen käytöstä eri toimijoiden välillä”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin suunnittelupäällikkö Sanna Virkkunen.
Suomalaiset luottavat terveydenhuollon kykyyn käsitellä tietoa
Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti terveystietojen yhdistämiseen. Yli puolet (59 %) suomalaisista kokee, että terveystietojen siirteleminen yksityisen ja julkisen sektorin välillä on hyvä asia. Vain 15 % ei tue tiedon liikkuvuutta, loput eivät osaa sanoa. Luottamus terveystietojen käsittelijöihin on myös vahvaa. Lähes kaksi kolmasosaa uskoo, että julkisen terveydenhuollon parissa työskentelevät ammattilaiset käyttävät kerättyjä terveystietoja luottamuksellisesti ja että terveystietoja säilytetään luottamuksellisesti.
”Tiedon kulkeminen yli organisaatiorajojen säästää veronmaksajien rahoja sekä parantaa hoitokokemusta. Mitä kattavammin ja nopeammin hoitohenkilökunta saa potilaasta tietoa, sitä paremmat edellytykset hoidolla on onnistua. Potilaan hoitamiselle jää tällöin myös enemmän aikaa, ja todennäköisyys päällekkäisen työn tekemiselle pienenee”, kertoo InterSystemsin Suomen liiketoiminnan kehityksestä vastaava Miila Päivärinne.
Tulevaisuuden tietoturva huolestuttaa suomalaisia
Vaikka suomalaiset luottavat terveystietojen luottamukselliseen säilyttämiseen ja käyttämiseen, moni vastustaa tiedon vapaampaa liikkumista. Lähes puolet (42 %) uskoo, että tiedon vapaampi liikkuvuus eri palveluntarjoajien välillä vaarantaisi heidän terveystietojensa luotettavuuden. Uskomusta perusteltiin eniten tietovuotojen mahdollisuuden lisääntymisellä ja terveydenhuollon käytössä olevien tietojärjestelmien kantokyvyn ylittymisellä. Lisäksi noin kolmasosa tiedon vapaampaa liikkuvista vastustavista uskoo, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset käytä terveystietoja luottamuksellisesti.
”Kyselyyn vastanneet kertoivat avoimissa vastauksissa muun muassa pelkäävänsä, että terveystietoja aletaan tulevaisuudessa myydä markkinointitarkoituksiin ilman asianomaisen lupaa. Myös tietoturvariskien pelko toistui vastauksissa. Onkin erittäin tärkeää, että tiedon siirtämisessä ja säilyttämisessä käytetään jo ympäri maailman hyväksi todettuja ratkaisuja, joiden turvallisuuteen voidaan luottaa. Oulun yliopistollisen sairaalan TestLab on hyvä esimerkki sairaalaekosysteemistä, jossa on onnistuttu koostamaan potilastietoa ja siirtämään tietoa saumattomasti. Vastaava tapa käsitellä tietoa olisi varmasti sovellettavissa myös valtakunnallisiin tiedonhallinnan tarpeisiin”, Päivärinne kertoo.
*Tutkimuksen tiedot:
Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 5.9. – 6.9.2018 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Kokonaistuloksissa (N=1018) keskimääräinen luottamusväli on ±2,8 %-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).
