Hämeen Sanomat (10.4.) käsitteli ravintolisiä ja kasvirohdosvalmisteista. Luontaistuotteet ovat monen arkea ja osa itsehoitoa, sillä tuoreen kuluttajatutkimuksen (Kantar TNS. 2017) mukaan jopa 62 prosenttia suomalaisista on käyttänyt niitä vuoden aikana. Suuri osa heistä (45%) käyttää luontaistuotteita jatkuvasti tukemaan omaa ravitsemusta ja itsehoitoa esim. flunssakautena, unettomuuteen tai työssäjaksamisen parantamiseen. Vaikka netti pursuaa terveystietoa, niin ihmiset haluavat sen lisäksi keskustella terveysasioistaan terveyskaupassa ja saada henkilökohtaista palvelua koulutetulta myyjältä.
Ravintolisiä ja muita luontaistuotteita käytetään yleisen terveydentilan edistämiseen ja ne usein kuuluvat terveydestä kiinnostuneen kuluttajan arkeen siinä missä eri ruoka-aineiden ja ruokavalioiden terveydellisten vaikutustenkin pohtiminen.
Suomalaisten terveysasenteissa on tapahtunut iso muutos viime vuosien aikana ja ravintolisien käytön suosio on vain yksi merkki siitä. Hyvistä elämäntavoista, kuten terveellisestä syömisestä ja liikkumisesta huolehditaan entistä paremmin.
Ravintolisiä ja muita luontaistuotteita on otettu mukaan myös Käypä hoito -suosituksiin, joten nämä ovat tuttuja jo yhä useammalle lääkärille. Virallisista hoitosuosituksista löytyy useita vitamiineja, kivennäisaineita, ubikinonia, omega-3-rasvahappoja, probiootteja ja kuituvalmisteita sekä lääkelainalaisia kasvirohdosvalmisteita (mm. senna ja neidonhiuspuu). Euroopan lääkeviranomainen on julkaissut yli 100 kasviperäiselle rohdokselle virallisen lääkemonografian. Kasvilääkinnän asemasta Suomessa kertoo myös se, että farmakognosia (rohdosoppi ja fytoterapia) on oma tieteen ala yliopistossa farmasian tiedekunnassa. Suomella on kuitenkin kansainvälisesti vielä kirittävää, sillä esimerkiksi Saksassa jopa 70% tavallisista lääkäreistä määrää potilailleen rohdosvalmisteita.
Ravintolisien ja kasvirohdosvalmisteiden tutkimus herää hiljalleen myös Suomessa. Suomen luonto ja sen kasvit tarjoavat suuren potentiaalin myös terveysbuumin hyödyntämiseen. Itä-Suomen yliopiston sekä yhdysvaltalaisen National Institute of Aging -tutkimuskeskuksen tutkijat selvittivät äskettäin metsämustikan väriaineen terveysvaikutuksia. Ryhmän suomalainen tutkija totesi, että ”näyttää siltä, että marjojen väriaineista olisi mahdollista kehittää uusia lääkkeitä syövän hoitoon.” Vaikka metsämarjat ja monet muut kasvit ovat parhaita ruokana, niin niiden ravintolisä- ja lääkekäyttö on jo nyt merkittävässä roolissa ja tulee entisestään korostumaan.
Terveelliset elämäntavat ovat megatrendi, jonka ilmiöt herättävät aluksi keskustelua ja lopulta löytävät paikkansa ihmisten arjessa.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
