Maailman syöpäpäivää vietetään 4. helmikuuta. Tämän vuoden teemana ovat syövän varhaisen havaitsemiseen kehitetyt menetelmät, kuten syöpäseulonnat. Suomessakin teema on ajankohtainen, sillä meiltä puuttuu edelleen yksi suositelluista seulonnoista: suolistosyövän seulonta.
Tämän vuoden syöpäpäivän tarkoituksena on edistää tietoisuutta syövän varhaisesta toteamisesta. The Union for International Cancer Control eli Kansainvälisen Syöpäunionin (UICC) mukaan syövän varhainen toteaminen on yksi vaikuttavimmista tavoista pelastaa ihmishenkiä. Tämän takia seulonnat on nostettu syöpäpäivän teemaksi.
– Useita syöpäkuolemia voidaan kokonaan välttää etenkin, jos syöpä todetaan ja hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Seulonnoilla voidaan myös vähentää raskaiden syöpähoitojen käyttöä ja ennen kaikkea syövän aiheuttamia kuolemia, tiivistää Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen.
UICCin mukaan vuonna 2018 todettiin maailmanlaajuisesti yli 18 miljoonaa uutta syöpätapausta, joista lähes viisi miljoonaa rinta-, kohdunkaula- ja suolistosyöpää olisi ollut mahdollista todeta aikaisemmin. Näin useampi potilas olisi elänyt pidempään ja heidän elämänlaatunsa olisi parantunut. Varhainen syövän toteaminen vähentää myös hoidon kustannuksia. Korkean tulotason maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että varhaisvaiheessa todetun syövän hoitokustannukset ovat kaksi tai jopa neljä kertaa halvempia kuin pitkälle edenneen syövän.
Suolistosyövän seulontakokeilu alkaa keväällä muutamassa kunnassa
Suomessa kunnat järjestävät maksutta tällä hetkellä kohdunkaulan syövän seulontaa ja rintasyövän seulontaa. Molemmat seulonnat ovat olleet erittäin vaikuttavia. Seulontaohjelman myötä esimerkiksi kohdunkaulan syöpä on muuttunut harvinaiseksi ja sen aiheuttama kuolleisuus on pienentynyt noin viidennekseen lähtötasostaan. Euroopan Unioni suosittaa tällä hetkellä jäsenmailleen myös suolistosyövän seulontaa.
– Suomi ei ole tällä hetkellä enää edelläkävijä syöpäseulonnoissa. Suolistosyövän seulonta puuttuu seulontaohjelmastamme, vaikka sen vaikuttavuudesta on kiistaton näyttö. Suomen tulee käynnistää myös suolistosyövän seulontaohjelma. Tavoittelemme asiasta hallitusohjelmakirjausta, kertoo Suomen Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala. Syöpäsäätiön osin rahoittama Suomen Syöpärekisteri arvioi ja kehittää seulontaohjelmaa.
Suolistosyövän seulonta alkaa keväällä pilottikokeiluna vapaaehtoisissa kunnissa. Kutsun seulontaan saavat 60–66 -vuotiaat miehet ja naiset. Seulontatestin voi tehdä kotona, ja siihen riittää ulostenäyte, joka lähetetään tutkittavaksi laboratorioon. Ulosteesta etsitään piilevää verta. Kun ohjelma on saavuttanut koko laajuutensa, kaikki 60–74-vuotiaat kutsutaan seulontaan kahden vuoden välein.
Suolistosyöpien määrä kasvussa
Suolistosyöpien hoito on kustannuksiltaan yksi kalleimmista syöpähoidoista Suomessa. Tällä hetkellä valtaosa hoidon resursseista käytetään levinneen suolistosyövän hoitoon vaiheessa, jossa syöpä on harvoin parannettavissa. Suolistosyöpä todetaan usein myöhäisessä vaiheessa, koska sen oireet ovat usein epämääräisiä tai puuttuvat kokonaan. Seulonnassa syöpä löytyy varhaisemmassa vaiheessa, jolloin potilaan ennuste on parempi, hoito vähemmän aggressiivista ja kustannukset pienemmät.
Suomessa todetaan vuosittain yli 3 000 uutta suolistosyöpää ja siihen kuolee noin 1200 henkeä. Suolistosyöpä onkin yksi yleisimmistä syövistä sekä naisilla että miehillä. Vain eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat suolistosyöpiä yleisempiä syöpätauteja Suomessa. Sairauden yleisyydestä huolimatta eturauhassyövän väestöseulontaa ei edelleenkään suositella seulonnan aiheuttamien haittojen, kuten huomattavan hitaasti etenevien syöpien ylidiagnostiikan ja siitä seuraavan ylihoidon vuoksi.
Suolistosyöpään sairastuneiden ihmisten määrä on kaksinkertaistunut 50 viime vuoden aikana. Suolistosyöpätapausten määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina ensisijaisesti väestön ikääntymisen, mutta myös elintapojen takia.
