Nuorten alkoholikäyttäytymisessä on tapahtunut myönteisiä muutoksia vuosien 2002 ja 2014 välillä Suomessa ja muualla Euroopassa. Tämän osoittaa tuore Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusraportti, joka kokoaa yhteen 15-vuotiaiden alkoholinkäyttöä koskevia kyselytuloksia lähes 40 Euroopan maasta. Suomessa tutkimus tunnetaan WHO-Koululaistutkimuksena.
Yhä harvempi juo alkoholia viikoittain tai itsensä humalaan
Viikoittain alkoholia juovien osuus väheni huomattavasti tarkasteluajanjaksona Suomessa sekä 15-vuotiailla tytöillä (8 % → 3 %) että pojilla (13 % → 8 %). Vuonna 2014 viikoittainen alkoholinjuonti oli Euroopan keskiarvoa harvinaisempaa molemmilla sukupuolilla.
– Humalakokemukset olivat suomalaisilla nuorilla hieman Euroopan keskitasoa yleisempiä, mutta vähintään kaksi kertaa elämänsä aikana humalassa olleiden osuudet ovat pienentyneet tutkitulla ajanjaksolla, kertoo Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Kristiina Ojala.
Tytöistä ja pojista noin joka toinen oli ollut humalassa elämänsä aikana vähintään kahdesti vuonna 2002, mutta vuonna 2014 samoin ilmoitti enää neljännes tytöistä ja kolmannes pojista.
Nuoret aloittavat alkoholinkäytön aiempaa myöhemmällä iällä
Alkoholia kokeillaan ensimmäisen kerran yhä harvemmin 13-vuotiaana tai aiemmin. Tytöillä varhain alkoholia kokeilleiden osuus laski 56 %:sta 20 %:iin ja pojilla 46 %:sta 22 %:iin. Myös humalajuomisen aloittamiseen liittyvä muutos oli selkeä. Suomalaisilla nuorilla muutos oli suurin kaikista tutkimusmaista tarkasteltava ajanjaksona: tytöillä osuus pieneni 41 %:sta 12 %:iin ja pojilla 35 %:sta 14 %:iin. Varhaisia humalakokemuksia oli kuitenkin Suomessa yleisemmin kuin Euroopassa keskimäärin.
Nuorten alkoholinkäyttö ei monelta osin katso perheen varallisuutta
Suomalaisten nuorten alkoholinkäytössä havaittiin vain joitakin perheen varallisuuteen liittyviä eroja vuonna 2014. Paremmin toimeentulevien perheiden tytöillä on merkittävästi useampia humalakokemuksia elämänsä aikana kuin muiden perheiden tytöillä. Tämä perheiden varallisuuteen liittyvä ero humalakokemuksissa kasvoi vuosien 2002 ja 2014 välillä. Lisäksi paremmin toimeentulevien perheiden pojilla 13-vuotiaana tai aikaisemmin aloitettu alkoholinkäyttö oli yleisempää kuin muiden perheiden pojilla.
Ei silti aihetta juhlaan
Nuorten alkoholinkäytössä oli havaittavissa monia suotuisia muutoksia, mutta tutkimus antoi myös huolenaiheita. Joka neljäs suomalaisista nuorista on ollut humalassa useita kertoja. Lisäksi viidesosa aloittaa alkoholikäytön ja joka kymmenes humalajuomisen jo 13-vuotiaana tai nuorempana.
– Kun otetaan huomioon alkoholin useat epäsuotuisat vaikutukset nuoren terveydelle ja kehitykselle, tulee ponnisteluja jatkaa nuorten alkoholinkäytön vähentämiseksi, Ojala toteaa.
– Tarvitaan siis edelleen toimenpiteitä, että positiivinen suunta saadaan jatkumaan.
Laaja kansainvälinen vertailu
Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimuksen aineistoon perustuva raportti Adolescent alcohol-related behavior: trends and inequalities in the WHO European Region, 2002-2014 kuvaa 15-vuotiaiden nuorten alkoholin käyttöä aikavälillä 2002–2014. Tutkimusaineistot on kerätty koululuokassa tehdyin kyselyin vuosina 2002, 2006, 2010 ja 2014, jolloin tutkimukseen osallistui yli 200 000 11-, 13- ja 15-vuotiasta nuorta. Tässä julkaistut tulokset koskevat 15-vuotiaita nuoria.
Suomessa tästä Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavasta kansainvälisestä HBSC-tutkimuksesta käytetään nimitystä WHO-Koululaistutkimus. Suomen tutkijaryhmä toimii Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa. Jo 40 vuotta jatkuneessa kyselytutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti 11-, 13- ja 15-vuotiaiden koululaisten koettua terveyttä, hyvinvointia ja terveystottumuksia nuorten arkisissa
Lähde: Inchley, J. et al., (eds.) (2018) Adolescent alcohol-related behaviours: trends and inequalities in the WHO European Region, 2002–2014. Observations from the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) WHO collaborative cross-national study. Copenhagen: World Health Organization.
