Sisäilmaongelmien mittaaminen kaipaa kehittämistä. Toistaiseksi ongelmat tunnistaa lähinnä oireiden kautta.
Sisäilmaongelma on helppo tunnistaa oireiden kautta, mutta ongelman perimmäisen syyn selvittäminen on usein haastavaa. Sisäilmaongelmiin perehtyneen tutkijan, FCG:n toimialajohtajan Juhani Pirisen mukaan ongelmien jäljille pääsyn vaikeus johtuu mittausmenetelmien puutteellisuudesta.
”Mittauksissa saadaan usein vähän sinne päin näyttäviä tuloksia.”
Pirisen mukaan ongelmien syiden selvittäminen vaatii yleensä materiaalien tutkimista. Syyt piilevät usein huolimattomasti toteutetussa rakentamisessa.
”Esimerkiksi paksut betonilaatat, jotka eivät ole saaneet kuivua kunnolla, saattavat aiheuttaa ongelmia. Paksun betonilaatan kuivuminen voi kestää yli kaksi vuotta, ja harvalla rakentajalla on aikaa odotella niin pitkään.”
Sisäilman ongelmien mittaustapoihin erikoistuneet yritykset ovat viime aikoina standardisoineet mittaustapojaan. Standardointi on osittain helpottanut ongelmakohteiden mittaamista.
”On silti hyvin tyypillistä, että selkeää syytä sisäilmaoireille ei löydy.”
Pirisen mielestä kosteusmittaukseen käytetyt ohjearvot ovat liian korkeat.
”Pyörimme turhan lähellä vaurioitumispistettä ohjearvojen kanssa, joten rakennusaikaisten virheiden mahdollisuus on suuri.”
Sisäilma keskustelu käy vilkkaana. Eikä ihme, sillä monissa kunnissa etsitään kuumeisesti ratkaisuja sisäilmaongelmien aiheuttamiin haasteisiin. Sisäilmaan, kosteusongelmiin, energiatehokkuuteen ja esimerkiksi materiaalivalintoihin liittyy paljon mittauksiin ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa, mutta myös paljon mielikuvia, olettamuksia ja avoimia kysymyksiä. Kiillon rakentamisen tuotekehityksen päällikkö Petri Heljo keräsi yhteen erilaisia väittämiä ja vallalla olevia ajatuksia sisäilmaongelmista. Kun kokenut ja arvostettu sisäilma-asiantuntija Juhani Pirinen otti niihin kantaa, syntyi mielenkiintoinen juttusarja, jonka julkaisemme kokonaisuudessaan syksyn 2018 aikana
