Ravinnolla on selvä merkitys ihmisen terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ikääntyessä ruoan vaikutus terveydentilaan korostuu, jolloin oikeanlaisella ravinnolla toivutaan nopeammin sairauksista sekä ehkäistään niitä. Tämä koskee tietenkin kaikkia ikäryhmiä, ja siksi omia ruokailutottumuksiaan olisikin hyvä välillä tarkastella.
Ravintosuositukset päivittyvät tiedon lisääntyessä ja poikkeavat hieman ikäryhmittäin. Koska vanheneminen on yksilöllistä, ei ravinnonsaantia voida arvioida pelkän iän perusteella. Suurimmassa riskiryhmässä voidaan kuitenkin pitää yli 80-vuotiaita, joiden keskuudessa riittämätön ravinnonsaanti ja laihtuminen on tyypillistä.
Itsenäinen asuminen on monelle seniorille kullanarvoinen asia, jolloin terveenä pysyminen on erityisen tärkeää. Myös kotiin tuotetut hoivapalvelut voivat olla merkittävässä asemassa seniorin ravitsemustilan seurannassa. ”Hoivapalveluiden avulla pystytään tehokkaasti seuraamaan ikäihmisen ravitsemustilaa, siihen riittää jo yksi viikoittainen käynti. Mahdollisiin terveyden- tai ravitsemustilan muutoksiin voidaan puuttua ajoissa, jotta vältytään terveydentilan romahduksilta”, kertoo Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen.
Pienempiä annoksia, parempia ravintoarvoja
Ikääntyessä ruokahalu normaalisti heikkenee, joten seniorin voi olla ajoittain hankalaakin seurata omaa ravitsemustilaansa. Onkin suositeltavaa, että annoskokoja pienennettäisiin ja aterioita nautittaisiin useammin. Annoskokojen pienentyessä energia- ja ravintoainetiheyden merkitys korostuu tavallista enemmän. Tärkeintä olisikin turvata riskiryhmään kuuluvien henkilöiden riittävä proteiinin, nesteen, kuidun ja d-vitamiinin saanti.
Ikääntyneiden proteiinisuositus on muita ikäluokkia korkeampi, sillä aineenvaihdunnan hidastumisen myötä proteiinin imeytyminen heikkenee. Suositeltu proteiinin määrä vuorokaudessa on 1,2-1,5 grammaa henkilön painokiloa kohden, jolloin esimerkiksi 60-kiloisen henkilön proteiinin tarve on 72-90 grammaa vuorokaudessa. Riittävällä proteiinin saannilla ehkäistään lihaskatoa ja tulehduksia sekä ylläpidetään energiatasoa.
Riittävä nesteytys etusijalle
Yhtä tärkeää on riittävä nesteen saanti, sillä ikääntyessä kehon nestepitoisuus laskee noin 20-30 prosenttia. Nestevajaus aiheuttaa ikääntyneelle nopeammin komplikaatioita kuten verenpaineen laskemista, joka puolestaan aiheuttaa huimausta ja kaatumisia. Lisäksi vettä tarvitaan myös ravintoaineiden imeytymiseen ja aineenvaihduntatuotteiden poistamiseen.
Ikääntyneen janon tunteen heikkeneminen saattaa vaikeuttaa riittävän nesteen saantia, jolloin olisikin hyvä seurata omaa veden nauttimista esimerkiksi valmiiksi täytettyjen pullojen tai vesikannun avulla. Suositeltu nesteen määrä päivässä on kuitenkin sama kuin nuorempienkin eli noin 1,5-2 litraa päivässä.
Monesti ikääntyneet kärsivät erilaisten lääkkeiden, stressin tai suuhengityksen aiheuttamasta suun kuivuudesta. Jatkuva suun kuivuus lisää hammasvaivoja ja pahimmillaan saattaa aiheuttaa jopa hampaiden lohkeamista. Suun syljen erittämiseen on onneksi saatavilla myös lääkkeitä, jotka vähentävät suun kuivumista.
Muutakin kuin vatsantäytettä
Aterioinnin tuottama mielihyvä ja sosiaalinen merkitys on todettu ikääntyvien keskuudessa tärkeämmäksi kuin itse ruoan terveellisyys, jolloin keskeisintä on ruokailusta nauttiminen. Tutkimusten mukaan kaikkein terveintä osaa iäkkäämmästä väestöstä edustaakin lievästi ylipainoiset. Ruokahalun säilyttämisessä kodinomainen ruokailu koetaan erittäin tärkeäksi, jolloin esimerkiksi laitoshoidossa olevien vanhusten ruokailutilanteeseen panostaminen on tärkeää. Laitos – ja sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla ravitsemustilan onkin todettu heikkenevän merkittävästi.
Ruokailu on parhaimmillaan sosiaalinen tapahtuma ja siihen tulisi varata riittävästi aikaa. Ikääntyneiden aterioinnin olisikin tärkeää olla ennen kaikkea miellyttävä kokemus eikä toimia ainoastaan vatsan täyttäjänä. Ruoanvalmistaminen yhdessä yksinelävän kanssa on loistava tapa aktivoida mieltä sekä mainio keino ylläpitää ruoanvalmistustaitoja. Usein nämä taidot säilyvät yllättävän pitkään, vaikka muistihäiriöt hankaloittaisivatkin arkisia askareita.
Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin muistuttaa, että yksin asuvat seniorit voivat saada apua ruoanlaitossa: ”Mikäli ruoanlaitto tuntuu vaikealta, avustamme ruoan hankinnassa ja valmistuksessa. Kotitekoinen ruoka ja aterioinnin säännöllisyys ovat tärkeitä monelle ikäihmiselle, mutta niiden toteuttaminen saattaa tuntua ajoittain raskaalta. Tässä me tulemme avuksi.”
Lähteet:
Ikääntyneiden ravitsemus. Lääkärikirja Duodecim. Paula Hakala. 2015.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemussuositukset ikääntyneelle. Edita Publishing Oy. 2010.
Kuva: Shutterstock
Suomen Seniorihoiva Oy on täysin kotimainen hoiva-alan kasvuyritys, jonka tehtävänä on rikastaa senioreiden elämää. Yritys on perustettu vuonna 2013 ja se toimii seitsemällä eri paikkakunnalla työllistäen kymmenittäin hoiva-alan ammattilaisia. Yritys tuottaa luotettavia ja korkealuokkaisia avustus-, seuranpito- ja hoivapalveluita 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Tulevaisuudessa yritys pyrkii olemaan merkittävä kotimainen sote-palveluiden tuottaja. www.suomenseniorihoiva.fi
