Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm: ”Meillä on hyvin yksinkertainen tavoite – nuorten hyvinvointi. ”
Suomessa elää lähes 66 000 syrjäytynyttä nuorta, paljastaa Me-säätiön viime vuonna julkaisema tutkimus. Sotahuuto tapasi Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n toiminnanjohtajan Anna Munsterhjelmin tiedustellakseen, mistä nuorten syrjäytyminen johtuu – ja mitä asialle voisi tehdä?
Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry on kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaja, nuorisoalan yhdistäjä ja sitä palveleva kattojärjestö. Allianssin jäsenenä on yli 120 suomalaista nuoriso- ja kasvatusalan järjestöä. Anna Munsterhjelm on työskennellyt toiminnanjohtajana elokuusta 2017.
– En motivoivampaa työtä voisi keksiä! Saan työskennellä skarppien ja sitoutuneiden asiantuntijoiden kanssa, niin tässä talossa kuin kentälläkin. Ja koska olemme järjestö, emmekä esimerkiksi ministeriö, pystymme tekemään joustavia ja nopeitakin ratkaisuja. Tekemisen meininki! Anna toteaa hymyillen.
– Nuorisoalan kattojärjestönä palvelemme nuorisoalalla työskenteleviä yhteisöjä kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa. Tämä tarkoittaa erilaisia koulutuksia, tapahtumien järjestämistä, verkostojen luomista – yhteen tuomista. Toimijoilla saattaa olla erilaisia näkemyksiä työn toteuttamisesta, ja haluamme olla mukana auttamassa heitä saman pöydän ääreen. Teemme töitä saman määränpään eteen.
Anna kertoo, että Allianssin tavoite on kristallinkirkas:
– Meillä on hyvin yksinkertainen tavoite – nuorten hyvinvointi. Mahdollistaa nuorille sellaiset edellytykset, että he pärjäävät elämässään, ja antaa työkaluja yhteiskunnassa vaikuttamiseen.
Monet nuoret kokevat taloudellista ahdinkoa. Allianssin vuoden 2016
tutkimuskoosteen mukaan neljännes 18–24-vuotiaista elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi.
– Osittain tämä johtuu opiskelijaisuudesta – jolloin se on tietoista, väliaikaista köyhyyttä. Minimillä kitkuttamista. Mutta se ei missään nimessä kuittaa kokonaisuutta. Sosiaaliturvassa on ikään perustuvia sanktioita, ja opiskelijan tuet ovat kauttaaltaan pienempiä. Köyhyys myös kertaantuu. Jos tulet vähävaraisesta perheestä, jolla ei ole mahdollisuutta tukea itsenäisen elämän alussa, sinulla ei ole mitään, mistä aloittaa kerryttämistä.
– Onko turvaverkkoja sitten tarvittaessa olemassa? Esimerkiksi jos nuori tarvitsee mielenterveyspalveluja, niihin pääsy on hyvin rajattua kunnallisen ja opiskelijaterveydenhuollon kautta. Nuorella ei ole varaa 100 euron terapiasessioihin. Ensi hallituskaudella sosiaaliturvaan on tulossa muutoksia. Sen suhteen meillä on isoja tavoitteita, että ikään perustuva jaottelu loppuisi.
Suomen suurin ongelma…
Suomessa elää tällä hetkellä lähes 66 000 syrjäytynyttä nuorta, paljastaa Me-säätiön viime vuonna julkaisema tutkimus.
– He ovat nuoria, joilla ei ole mielekästä työtä, opiskelupaikkaa tai yhteisöä, johon kuulua. He ovat jääneet syrjään. Ajattelemme, että nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma. Se voi kuulostaa rajulta, kun otamme huomioon ilmastonmuutoksen ja kaikki muut suuret globaalit ongelmat. Vaikka maapallomme olisi pelastettu – jos meillä ei ole pelastajia ja ilmastonsuojelijoita jatkossakin, kaikki nykyinen työmme on turhaa.
Syyt syrjäytymiseen ovat moninaisia:
– Jokaisella nuorella on oma tarinansa. Sen voi tiivistää siihen, että nuori on jätetty liian monta kertaa yksin: henkilökohtaisia yksinäisyyden kokemuksia ja yhteisöjen, kuten koulu- ja työympäristön ulkopuolelle jäämistä. Tai ilman tuen ja avun jäämistä. Nuori on saattanut monesti yrittää saada apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin, ja apu on evätty. Myös perhe-elämästä kumpuavat kokemukset ovat keskiössä, sillä perheen tarjoama tuki ja välittäminen on sitä, mitä jokainen toivoisi kokevansa.
Onko ongelmaan mitään ratkaisua?
– Hyvin yksinkertaistettuna on kaksi tapaa. Nuoret, jotka ovat jo syrjäytyneet, on saatava jaloilleen ja takaisin yhteiskunnan ja yhteisöjen piiriin. Ja sitten ennalta ehkäisevä työ, jolla pidettäisiin huoli, ettei kukaan nuori joutuisi syrjään. Ei nykyisistä, eikä tulevista. Ei ole helppo nakki – mutta todella motivoiva päämäärä!
Allianssi haastoi kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta mukaan Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -haasteeseen. Kukin puolue teki oman ehdotuksensa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Voit tutustua puolueiden antamiin vastauksiin internetissä: bit.ly/suurin-ongelma ja youtubessa bit.ly/allianssivideot.
–Isot ongelmat ratkaistaan siellä, missä on eniten valtaa. Ja eniten valtaa Suomessa on eduskunnalla, hallituksella ja puolueilla. Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että tämä on aito, vakava ongelma. Kaikki jakavat tämän huolen ja tavoitetilan. Keinot vain vaihtelevat. Puolueiden vastaukset kumpusivat heidän omista arvoistaan, ja näin se kuuluu ollakin. Meidän vaikutustyömme on onnistunut, jos nuorten hyvinvointi on seuraavan hallitusohjelman keskiössä.
– Oman arjen tasolla voi pohtia, miten voisi aidosti kohdata oman lähipiirin nuoria. Voit kysyä häneltä: ”Miten sinä voit?”Monen nuoren yksinkertainen unelma on tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on, Anna Munsterhjelm kannustaa arjen pieniin tekoihin.
…ratkaistaan yhdessä!
Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm iloitsee siitä, että monet järjestöt, seurakunnat ja toimijat tekevät jo hyvää nuorten syrjäytymistä ehkäisevää työtä.
– Nuorille on tarjolla mielekästä tekemistä, uusien taitojen opettelua ja hyväksyviä yhteisöjä. Ne ovat nuoren itsetunnon kasvulle olennaisia asioita. Ihannetilanne on, että meille kasvaa vastuuntuntoisia ja aloitekykyisiä nuoria, jotka haluavat tehdä asioita yhteisen hyvän eteen. Tätä näiden toimijoiden toteuttama nuorisotyö tarjoaa.
– Mutta on myös toimintaa, jota toteutetaan tottumuksesta. ”Toimintamme on tosi hyvää, mutta nuoret eivät vaan ymmärrä”, kuulemme joskus. Silloin olisi kyettävä kyseenalaistamaan oma tekeminen. Pitää oikeasti vastata nuorten tarpeisiin – ja helpoin tapa onkin kysyä asiaa nuorilta itseltään. Pitää nöyrtyä siihen, että kohderyhmä on kuningas.
Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin positiivisesti:
– Meillä kaikilla on valtaa, miten viestiä asioista ja tehdä valintoja. Oman arjen tasolla voi pohtia, miten voisi aidosti kohdata oman lähipiirin nuoria.
– Voit kysyä häneltä: ”Miten sinä voit?” Monen nuoren yksinkertainen unelma on tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Ei mitään monimutkaista, vain pieniä tekoja ja hetkiä. Kohtaaminen on kaikki kaikessa – se antaa nuorelle kokemuksen, että hän on tärkeä ja merkityksellinen.
Koulukiusaamisen trendit
Yksi syrjäytymiseen johtavista ilmiöistä on koulukiusaaminen. THL:n toteuttaman kouluterveyskyselyn (2017) perusteella koulukiusaaminen on laskussa, mutta silti noin 6 % prosenttia kaikista 8- ja 9-luokkalaisista nuorista kokee kiusaamista viikoittain. Sosiaalinen media on tuonut koulukiusaamiseen uuden, piilossa tapahtuvan muodon.
– Nykyisin herkästi perustetaan esimerkiksi whatsapp-ryhmiä, jossa jotakuta mollataan. Opettajilla ei oikein ole keinoja puuttua tähän. Se kertoo siitä, että meiltä uupuu vielä ajassa elämisen kykyä.
– Kiusaamisella on käsittämättömän iso merkitys lapselle, sillä koulu on se paikka, jossa hän viettää suurimman osan päivästä. Jos siellä ei koe turvallisuutta, se vaikuttaa siihen mitä oppii ja miten suhtautuu tuleviin opiskeluihin. Sillä on vaikutuksia itsetuntoon, sosiaaliseen rohkeuteen ja uskoon omiin kykyihin. Vaikka koulussa tapahtuva harrastustoiminta on tärkeää, niin on hyödyllistä, jos lapsella on koulun ulkopuolisia yhteisöjä, joissa voi kokea hyväksyntää ja yhteisöllisyyttä.
Samaisen kouluterveyskyselyn mukaan nuoren toimintakyky, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen ovat merkittäviä vaikuttajia kiusaamiskokemukseen. Tietoisuus asiasta on kasvussa:
– Koulutamme nuorten kanssa työskenteleviä siitä, mitä on yhdenvertaisuus nuorten välillä, ja miten aikuinen voisi taata tämän nuorille. Monen on havahduttanut fakta, että vähemmistöön kuuluvilla nuorilla on kasvanut itsetuhoisuuden riski.
Nuorissa on tulevaisuus
Loka-marraskuun vaihteessa Allianssin järjestämän Politiikkaviikon tavoitteena oli tuoda politiikka rohkeasti kouluihin.
Anna Munsterhjelm kertoo, miksi:
– Jos meillä ei ole hyvinvoivia nuoria, meillä ei ole hyvinvoivaa Suomea. Nykyiset ja tulevat nuoret, he pitävät Suomen pystyssä ja kehittävät tätä yhteiskuntaa. Moni nuori kokee, etteivät he ole osa yhteiskuntaa, ja välinpitämättömyys kasvaa. Se on todella huolestuttavaa – jälleen yksi asia, jossa nuoret jäävät syrjään. Kertoohan se jostain, että kansanedustajien keski-ikä on yli viidenkymmenen. Laskimme joskus, että jos eduskunta heijastaisi väestörakennetta, siellä pitäisi olla muun muassa 18 alle 30-vuotiasta.
– Kyse ei ole siitä, ettei nuoria kiinnostaisi yhteiskunnalliset asiat, vaan että meidän pitää muuttaa tapoja, joilla asioista viestitään. Harva puoluejohtaja on aidosti aktiivinen twitterissä – instasta tai snapista puhumattakaan, joissa nuoret ovat. On itsestään selvää, että on politiikkojen työ olla tavoitettavissa siellä missä potentiaaliset tulevaisuuden äänestäjät ovat. Meidän hiukan vanhempien vastuulla on muokata tätä maailmaa niin, että se on helpommin ymmärrettävissä meitä nuoremmille.
Politiikkaviikolla kymmenen 9.-luokkalaista ympäri Suomea pääsi päiväksi tutustumaan eduskunnan sekä opetus- ja oikeusministeriöiden toimintaan. Kuva: Anna Enbuske / Allianssi ry
Nuorille ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kitkemisen teemat ovat tärkeitä.
– He ovat tulevaisuusorientoituneita.Mitä meillä on täällä viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä? Voiko tähän maailmaan tehdä omia lapsia? Toki kaikkia nuoria ei voi laittaa samaan lokeroon. Nuoria, kuten aikuisiakin, kiinnostavat teemat laidasta laitaan. Kaikkien ei tarvitse olla superyhteiskuntatietäjiä tai -vaikuttajia, mutta kaikille on annettava mahdollisuus siihen.
Allianssi ajaa äänestysikärajan laskemista kaikissa vaaleissa 16 vuoteen.
– Ensimmäisellä äänestyskerralla on valtava merkitys siihen, käykö jatkossakin äänestämässä. Laskemalla äänestysikärajaa kykenemme perhe- ja kouluyhteisönä tukemaan tätä ensimmäistä äänestyskertaa. 16-vuotiaalla on jo täydelliset vaikuttamiskyvyt. On turha sanoa, etteivät nuoret pystyisi rationaalisiin päätöksiin. Emmekä me aikuisetkaan niihin aina kykene, Anna naurahtaa.
Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14.4.2019. Allianssi on järjestänyt 60-luvulta lähtien valtiollisten vaalien yhteydessä nuorisovaaleja kouluissa. Nuorisovaaleissa on täysin samat ehdokkaat ja äänestysmenettely.
– Se on aina kiinnostavaa, sillä siinä nähdään, mihin Suomi olisi suuntaamassa, jos nuoret saisivat aidosti päättää. Kansainvälisistä esimerkeistä esimerkiksi Brexitiä ei olisi koskaan tapahtunut.
Poliittinen maailma on viime vuosina polarisoitunut, ja moni nuorikin radikalisoituu. Anna Munsterhjelm näkee tiedon lisäämisen ensiarvoisen tärkeänä:
– Meidän pitää näyttää, että tässä on tämä koko sateenkaari, josta voit valita – kaikki ei ole vain mustaa ja valkoista. Arvoista on tehtävä näkyviä ja ymmärrettäviä.
– Meidän jokaisen on ymmärrettävä, että miten nuoret voivat, niin Suomi voi. Siinä voittavat kaikki.
Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen
