Pilottihanke osoitti, että uuden teknologian hyödyntäminen sekä epidemianhallintaan käytettyjen järjestelmien integroiminen sote-järjestelmiin parantaisi Suomen, suomalaisten ja terveydenhuollon iskunkestävyyttä poikkeusoloissa. Kansalaisten antama tieto on äärimmäisen tärkeä osa tilannekuvaa ja se tulisi saada nykyistä selvästi ketterämmin kootusti käyttöön.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) toteutetun pilottihankkeen perusteella terveydenhuollon nykyisessä tarttuvien tautien hallinnassa on runsaasti kehitettävää. Pilotin perusteella uudet toimintamallit ja teknologiset ratkaisut sujuvoittaisivat arkea poikkeusoloissa, hyödyttäisivät kansantaloutta ja mahdollistaisivat nykyistä tietopohjaisemman sote-johtamisen. Samalla epidemianhallinta tulisi kytkeä tiiviimmin yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudenhallinnan sekä palvelutarpeen- ja hoidontarpeen arvioinnin kokonaisuuden kanssa.
Eksoten pilotissa tarkasteltiin geneeristä toimintamallia riippumatta jäljityssovelluksista tai jäljitysprosessiin liittyvistä tietojärjestelmistä. Pilotin yhteydessä testattiin muun muassa robottipuheluiden toimivuutta koronajäljitykseen liittyvässä asiakasviestinnässä pienellä otannalla noin 20 testaajalla. Heistä suurin osa koki, että pilotin jälkeen heidän suhtautumisensa robottipuhelua kohtaan muuttui positiivisempaan suuntaan. Suurin osa testaajista piti myös robottipuhelun kautta saatua tietoa ja ohjeistusta riittävänä. Pilotin tavoitteena oli tuottaa ja dokumentoida merkityksellistä tietoa seuraavien epidemioiden ja pandemioiden hallintaan.
”Toiminnan aika on nyt. Nykyiset toimintatavat ja järjestelmät epidemianhallintaan eivät ole riittäviä. Jos epidemia pahenee tai tulevat epidemiat ovat nykyisiä vakavampia, tilanne vaatii uusia ratkaisujaterveydenhuollon resurssien, tartuntatautiketjujen hallinnan ja kansalaisten palvelujen näkökulmasta” sanoo Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.
Korona-oppien hyödyntäminen ja varautuminen välttämätöntä tulevien kriisien varalta
Pilottihankkeen perusteella kehityskohteita havaittiin muun muassa tiedonkulussa, testitulosten viestinnässä asiakkaille, jäljityssovelluksen tuottaman tiedon hyödyntämisessä sekä tilannekuvan muodostamisessa. Pilotin päähavainnot löydät kootusti tiedotteen lopusta.
Pilotin toteutuksessa mukana olleen ICT-yhtiö 2M-IT Oy:n konsultti Katri Länsivuori sanoo, että pilotissa yhteistyö toteutui laajasti eri tahojen välillä.
“Meille oli hienoa olla kumppanina etsimässä merkityksellisiä ratkaisuja haastavaan tilanteeseen, joka vaatii uudenlaista ajattelua yli rajojen ja laajaa yhteistyötä kansalaisten, sote-ammattilaisten ja kehittäjien välillä. Toivomme työn tulosten vastedes helpottavan yhteiskunnan tasapainoilua taudinhallinnan ja kansantalouden kestävyyden kesken.”
Pitkään terveydenhuollon uudistamiseksi työskennellyt Sitra on pilottihankkeen käynnistäjä, koordinoija ja rahoittaja. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että viimeaikaiset uutiset terveydenhuollon testaus- ja henkilöstökapasiteetin riittämättömyydestä kriisitilanteessa alleviivaavat uudistumisen ja uudistamisen tarvetta.
”Mobiilisovellus, automatisoidut puhelut ja eri järjestelmien nykyistä parempi integraatio ovat pilotin havaintojen perusteella käyttökelpoisia keinoja kohdentaa rajallisia henkilöstöresursseja järkevästi poikkeusoloissa. Tämä, ja ylipäätään oppien ottaminen, on välttämätöntä koko yhteiskunnan toimintakyvyn ja kansantalouden kestävyyden varmistamiseksi nykyisen lisäksi myös tulevissa pandemioissa”, Kivelä sanoo.
Pilottihankkeen päähavaintoja/suosituksia:
Nykyisen toimintamallin kartoittaminen aloitettiin tartuntataudeista vastaavien asiantuntijoiden haastatteluilla. Haastatteluissa oli mukana tartuntataudeista vastaavia hoitajia, lääkäreitä, infektiolääkäri, mikrobiologi, tilannekeskuksen esimiehiä sekä puhelintoiminnan palvelukoordinaattori. Kaikki haastattelut dokumentoitiin.
Haastattelujen perusteella seuraavilla tekijöillä nähtiin olevan selkeästi vaikutusta asiakkaiden tiedonsaannin nopeuteen, prosessin luotettavuuteen ja ammattilaisten ajankäytön tehostamiseen liittyen. Sitaatit ovat pilottia varten haasteltujen sote-ammattilaisten kommentteja.
a) Digitalisoitujen/automatisoitujen ratkaisujen tarpeellisuus ja hyödyt tulevat esille sitä paremmin, mitä vaikeammassa epidemian tilanteessa ollaan
Yhden positiivinen tapauksen selvittely vie vähintään 2,5-3 tuntia lääkärin tai hoitajan aikaa. Pahimmassa tapauksessa yhden potilaan kontaktien jäljitystyöhön menee useampi päivä. Erityisen aikaa vievää selvittelytyö on vierasta kieltä puhuvien osalta. Matkustelevien kanssa haasteena on minkä paikkakunnan ammattilaiselle jäljitystyö missäkin tilanteessa kuuluu.
”Työkaluja pitää pystyä ottamaan nopeasti käyttöön eri paikoissa”
b) Ammattilaisten näkökulmasta tarvittaisiin tartuntatautiketjun hallintaan tarkoitettu toiminnanohjausjärjestelmä
Järjestelmän tulisi ohjata käyttäjää vaihe vaiheelta prosessin läpi. Järjestelmässä tulisi olla kokonaisnäkymä, mistä näkisi muun muassa kaikki testissä käyneet, keitä on kontaktoitu, ketkä negatiivisia, ketkä positiivisia jne. Lisäksi järjestelmän tulisi ohjata ja varmistaa, että kaikki vaiheet tulevat suoritetuksi ajallaan. Esim. THL:n järjestelmään tehtävät tartuntatauti-ilmoitukset saattavat unohtua, jos niiden tekeminen on muistinvaraista. Valmistuneista laboratoriotutkimusten tuloksista tulisi välittyä tieto ja hälytys ammattilaisille automaattisesti, jotta vastausten saapumisia ei tarvitse käydä tarkistamassa järjestelmästä jatkuvasti. Tulosten jatkuva tarkastaminen kuluttaa henkilöstön työaikaa turhaan sekä voi aiheuttaa inhimillisiä unohduksia tai viiveitä tulosten ilmoittamiseen. Toiminnanohjausjärjestelmä ja uudet käytännöt palvelisivat kaikissa tartuntataudeissa kuten tuberkuloosin hallinnassa.
”Ammattilaiselle saatava tieto reaaliajassa, miten toimia?”
”Tärkeää olis, että on päätöksenteon tuki. Jos on kunnon
epidemiatilanne ni päätöksenteon tuki nopeuttaa uuden henkilön perehdyttämistä ja varmistaa, että kaikki asiat tulee muistettua.”
c) Mobiili kontaktien kirjausalusta korkean riskin ryhmille
Kansalaisten ja työntekijöiden omatoimiseen kontaktien seurantaa helpottava kirjausalusta nopeuttaisi jäljitystyötä. Nykyään esim. joissakin tehtaissa on työntekijöitä velvoitettu pitämään kirjaa yli 15 min mittaisista kontakteista työpaikalla tai muualla. Samanlainen käytäntö olisi hyvä myös laajemmin niissä tilanteissa, joissa epidemiaa on alueella paljon tai jos työntekijä työskentelee paikassa, jossa tartunnan saaneen kohtaaminen on todennäköistä, esim. terveydenhuollon työntekijät.
”Ajattele jos ois sellainen, että klikkaisi vaan, että näiden kanssa olin töissä…”
d) Negatiivisten kontaktointi automatisoidusti robotiikan avulla
Automatisoitu prosessi negatiivisen testituloksen ilmoittamiseksi testatulle henkilölle mahdollisimman nopeasti. Laboratoriojärjestelmästä tulisi pystytä välittämään tieto testituloksesta esimerkiksi robottipuhelun tai muun teknologian avulla suoraan kansalaiselle. Lisäksi tieto ilmoituksen välittämisestä tulisi kirjautua yhteiseen toiminnanohjausnäkymään ja sitä kautta potilastietojärjestelmään. Asiakkaan tulisi pystyä kuittaamaan tieto saapuneeksi ja mahdollisesti myös vastaamaan oirekyselyyn tai pyytämään ammattilaisen yhteydenottoa. Nykyisessä toimintamallissa negatiivisten testitulosten ilmoittaminen kuluttaa paljon henkilökunnan resursseja ja on erittäin haastava toteuttaa, jos tautitilanne pahenee nykyisestä merkittävästi.
”Teknologian pitää olla ketterää, koska ohjeet muuttuvat todella usein”
”Jos asiakas ei kuunnellut puhelua loppuun niin pitäisi mennä heräte toiminnanohjausjärjestelmään”
e) Asiakkaille mahdollisuus laboratoriovastausten tarkistamiseen ajantasaisesti teknologiaa hyödyntäen
Robottipuhelut tai vastaava muu teknologia ”toiseen suuntaan” eli siten, että kansalainen voi soittaa robotille tai tarkistaa järjestelmästä ajantasaisesti, onko esimerkiksi laboratoriovastaus jo valmistunut. Tällä hetkellä ”turhat” kyselyt rasittavat palvelujärjestelmää merkittävästi.
”Robotti vois koko ajan haistella millaisia tuloksia on tullut ja ilmoittaa sitten heti”
f) Lomake tai sovellus oireiden seurantaa varten
Positiivinen testituloksen saanut asiakas voisi täyttää säännöllisesti tietoja esimerkiksi oiretilanteestaan karanteeniaikana. Tätä kautta pystyttäisiin seuramaan potilaan vointia ilman, että soitellaan tai että asiakas kokee jäävänsä yksin. Mikäli oireet pahenevat, järjestelmä lähettäisi asiasta suoraan tietoa toiminnanohjausjärjestelmän kautta hoidosta vastaavalle taholle. Tämä myös edesauttaisi asiakkaiden priorisointia kiireellisyyden mukaan.
”Tärkeää olisi ottaa myös henkinen hyvinvointi huomioon lomakkeen kysymyksissä? Ajatukset kuten ”tartutan kaikki muutkin..”
g) Testausajan varaaminen Omaolosta oireperusteisesti
Kansalainen voisi varata itse suoraan ajan testiin kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen ja kriteereiden mukaisesti.
h) Tietojohtamisen mallin hyödyntäminen
Aikaisemmin kerättyä potilastietoa tulisi pystyä yhdistelemään uuteen tietoon, mikä mahdollistaisi esimerkiksi priorisoinnin ja segmentoinnin kiireellisyyden mukaisesti.
Esimerkiksi älypuhelimeen ladattava jäljityssovellus ei toimi ammattilaisen näkökulmasta järkevällä tavalla, mikäli tieto altistumisesta välitetään kansalaiselle eikä terveydenhuollon ammattilaiselle.
”Jonkun pitää pystyä seuraamaan tilannetta reaaliajassa”
Pilottihankkeessa mukana olleet organisaatiot:
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote) on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta ja ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja työntekijöitä on noin 5000.
2M-IT Oy on julkisomisteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologian palveluihin ja ratkaisuihin keskittynyt yhtiö. Ratkaisut helpottavat sote-ammattilaisten jokapäiväistä työtä 15 sairaanhoitopiirin alueella. Palveluita kehitetään terveydenhuollon organisaatioiden kanssa heidän toimintaympäristössään, jolloin palvelut tukevat ammattilaisen työtä.
2M-IT:n rooli on olla mahdollistamassa toiminnan kehittämisen ja digitalisaation sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa yhteistyössä toteutettavien kokeilujen avulla. Eksoten pilottihankkeessa olemme tukeneet pilotin suunnittelua, toteutusta ja tulosten raportointia.
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Sitra on työskennellyt pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi ja luo parhaillaan edellytyksiä reilulle datataloudelle. Sitra oli myös osaltaan suuntaamassa yksilön oikeuksia korostavaa EU:n datastrategiaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.
