-4 C
Helsinki
lauantai, 23 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 84

Aivoviikko lähestyy – Lepo ja mielihyvä vaalivat aivoja ja muistia

Kansainvälisellä Aivoviikolla (12.3.–18.3.) kannustetaan antamaan aivoille lepoa, rauhaa, iloa ja mielihyvää. Joskus paras tapa vaalia aivoterveyttä on nauttia elämästä, eikä aina ei tarvitse tai kannatakaan olla kovin aktiivinen. Esimerkiksi muistojen tallentuminen vaatii riittävästi hyvälaatuista unta, eivätkä aivot jaksa muutenkaan kauaa raksuttaa ilman lepoa.

Aivoviikolla kampanjoidaan koko väestön aivoterveyden puolesta ja tuodaan esille, miten ainutkertaisesta pääomastaan voi pitää huolta ja samalla pyrkiä torjumaan muistisairauksia. Pienilläkin valinnoilla on merkitystä ja jokaisella on avaimet omaan muistiterveyteensä. Vuoden 2018 valtakunnallinen teema on Vaali aivojasi.

Aivot säätelevät koko kehon toimintaa ja huolehtivat mm. muistitoiminnoista, ongelmanratkaisukyvystä ja suunnitelmallisuudesta sekä tunteiden säätelystä ja vuorovaikutuksesta toisten kanssa. Aivoissa on ihmisen persoonallisuus. Aivot ovat herkkä elin erilaisille vaurioille ja epäterveellisten elämäntapojen vaikutuksille. Aivoja harjoittamalla ja huoltamalla voi ennaltaehkäistä iän ja muistisairauksien aiheuttamia muutoksia. Aivoterveyttä edistävät riittävä uni ja lepo, hyvä ravitsemus, liikunta, muiden sairauksien hyvä hoito, aivojen monipuolinen käyttö sekä positiivinen mieli ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen.

Aivoviikolla Lohjalla järjestetään monipuolisesti erilaisia aivoja vaalivia tapahtumia ja luentotilaisuuksia. Mukana järjestelyissä ovat tänä vuonna ainakin Lohjan Ikääntyneiden palvelut, suunterveydenhuolto, kirjasto, Lohjan Sydän ry, Lohjan Diabetesyhdistys ry, Lohjan seudun Muistiyhdistys ry, Hiiden Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Lohjan seudun mielenterveysseura ry, Nummen ja Karjalohjan Alueseurakunnat sekä Onni Apteekki.

Nuori pääsee nyt Kelan kuntoutukseen ilman lääkärinlausuntoa

Nuoret voivat maaliskuusta alkaen hakea Kelan kuntoutuspalveluita suullisesti ja ilman lääkärinlausuntoa. Uudet palvelut tukevat nuorta kohti työelämää.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten eli niin sanottujen NEET-nuorten määrä on lisääntynyt Suomessa.

– Useimmat opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista toivovat muutosta tilanteeseensa. On helpotettava nuorten pääsyä jo olemassa oleviin palveluihin ja tiivistettävä nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä, kertoo projektipäällikkö Johanna Rouvinen.

Keväällä 2018 kokeillaan myös uusia nuorille suunnattuja palveluja.

Kuntoutukseen ilman diagnoosia tai lääkärinlausuntoa

Kela kokeilee ammatillisen kuntoutusselvityksen myöntämistä kevyemmin perustein. Maaliskuun alusta alkaen alle 30-vuotias nuori, jolla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa ja joka ei ole suorittamassa siviili- tai asepalvelusta, voi hakea kuntoutukseen ilman lääkärinlausuntoa. Riittää, että toimintakyky on heikentynyt. Kuntoutukseen ohjautumista madalletaan myös siten, että suullinen hakeminen on mahdollista.

– Nuori tai hänen kanssaan työskentelevä taho voi olla yhteydessä Kelan kuntoutuksen palvelunumeroon. Asia ohjataan kuntoutuksen asiantuntijalle, joka soittaa nuorelle, Rouvinen kertoo.

Yhteistyötahot, joilla on jo olemassa toimintamallit Kelan kanssa asiointiin, voivat olla yhteydessä Kelaan entiseen tapaan.

Kokeilu on osa projektia, jossa kehitetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kuntoutusta. Projektissa luodaan suositus toimintakyvyn arvioinnista niissä tilanteissa, joissa nuori hakee kuntoutukseen.

Opiskeluvalmennus estää opintojen keskeyttämistä

Maaliskuun alussa käynnistyvässä opiskeluvalmennuksessa kokeillaan täysin uudenlaista kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea opiskelijan opiskelukykyä ja estää opintojen keskeytyminen. Opiskeluvalmennukseen osallistuva opiskelija saa henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa löytämään toimivia keinoja opintojen etenemiseen sekä toimii yhteistyössä oppilaitosten, opettajien ja opiskeluhuollon kanssa.

– Osalla opintonsa keskeyttäneistä on jo ennestään kesken jääneitä opiskeluita takanaan, ja merkittävä osa keskeyttäjistä jää työelämän ulkopuolelle, kertoo projektipäällikkö Soile Huumonen.

Huumosen mukaan osa opiskelijoista tarvitsee opiskelukyvyn tukemisessa yksilölliseen valmennukseen perustuvaa kuntoutusta. Tavoitteena on, että opiskelija saa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kykenee etenemään opinnoissaan.

Kokeilu järjestetään Tampereen ja Kuopion alueilla. Se on tarkoitettu ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Opiskeluvalmennuksessa yritetään myös madaltaa valmennukseen ohjautumisen kynnystä. Siihen voi hakea suullisesti ja ilman lääkärinlausuntoa tai diagnoosia.

 

Lisätiedot:

Soile Huumonen, projektipäällikkö (Opiskeluvalmennus)

Johanna Rouvinen, projektipäällikkö (NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti)

http://www.kela.fi/neet-nuorten-kehittamishanke

http://www.kela.fi/opiskeluvalmennus

Lempeä liikunta helpottaa fibromyalgiaa, arkinen touhuaminen lastenreumaa

Reumaliitto on julkaissut kaksi liikuntaopasta. Fibromyalgia ja liikunta -oppaan liikkuvuutta ja lihasvoimaa lisäävät harjoitukset voi tehdä helposti kotona. Lastenreuma ja liikunta -opas muistuttaa, että liikunnan riemu kuuluu myös lastenreumaa sairastavalle.

Molemmat oppaat on julkaistu sekä sähköisessä että painetussa muodossa. Sähköiset oppaat ovat ladattavissa ilmaiseksi Reumaliiton verkkosivulta osoitteesta reumaliitto.fi/jumppasali.

Fibromyalgia ja liikunta

Kroonista kipua aiheuttavassa fibromyalgiassa rauhallinen, omassa tahdissa tehty harjoittelu voi parantaa elämänlaatua. Harjoitukset kannattaa tehdä omaa oloa ja jaksamista kuunnellen.

Fibromyalgia ja liikunta -oppaan liikkeet on suunniteltu niin, että ne on helppo tehdä kotona. Oppaan valmistelussa on ollut mukana 24 fibromyalgiaa sairastavaa ihmistä.

Oppaassa on kaksi erilaista kuminauhajumppaa, helppo ja haasteellisempi, sekä liikkuvuutta ja lihaskuntoa parantava lempeä joogaohjelma. Ohjeet liikkeisiin löytyvät myös videoina Reumaliiton verkkosivulta.

Lastenreuma ja liikunta

Liikunta on lapsuudessa ja nuoruudessa merkittävä kasvun, kokonaisvaltaisen kehityksen ja hyvinvoinnin mahdollistaja. Jokaisella lapsella on luontainen tarve liikkua, myös lastenreumaa sairastavalla.

Lastenreuma ja liikunta -oppaaseen on koottu liikuntaohjeita ja -vinkkejä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Taaperoiden liikunnassa on tärkeä sija leikillä, aikuisuuden kynnyksellä olevia varten on suunniteltu kuntosaliohjelma.

Oppaaseen on koottu perustietoa lastenreumasta ja liikunnasta myös vanhempia, koulua ja päiväkotia varten.

Taustaa

Fibromyalgiaa on sairaus, joka aiheuttaa kipuja lihaksissa ja nivelissä. Sitä sairastaa kahdesta viiteen prosenttia väestöstä. Lisätietoja fibromyalgiasta reuma-aapisessa.

Lastenreumaan sairastuu Suomessa arviolta 200 lasta vuosittain. Reumaliiton sivuilta löytyy lastenreuma-aapinen, jossa kattavasti tietoa lastenreumatologisista sairauksista.

Molemmat liikuntaoppaat tehtiin osana Mielekästä, liikunnallisesti rikasta elämää -hanketta. Hanke sai terveyttä edistävän liikunnan kehittämisavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuonna 2017.

Ensi viikolla on Aivoviikko: Vaali aivojasi

Viikolla 11 (12.–18.3.2018) vietetään kansainvälistä Aivoviikkoa. Suomessa Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) Aivoviikon teemana on Vaali aivojasi.

NV-verkosto muistuttaa Aivoviikon tapahtumissa ympäri Suomen, että aivoterveydestä huolehtiminen kannattaa aina: nuorena ja vanhana, terveenä ja sairastuneena. Kun aivojen terveyttä vaalii kaiken ikää, on riski sairastua moniin neurologisiin sairauksiin pienempi. Aivojen suojaaminen myös vähentää riskiä saada vammoja, joiden seuraukset voivat olla pitkäkestoisia tai jopa pysyviä. Aivoista huolehtiminen tukee toimintakykyä ja voi hidastaa sen heikkenemistä myös heillä, joilla jo on joku neurologinen sairaus tai vamma.

Neurologiset vammaisjärjestöt järjestävät Aivoviikolla monenlaisia tapahtumia, kuten Aivohoitoloita (ks. lisätiedot tiedotteen lopusta).

Yhteensä NV-verkoston edustamat neurologiset sairaus- ja vammaryhmät koskettavat suoraan yli 1 500 000 henkilöä Suomessa. Neurologiset sairaudet ja vammat ovat arkipäivää myös sairaiden ja vammautuneiden läheisille ja monien eri alojen ammattihenkilöille, eli lähes jokaiselle suomalaiselle.

Touretten oireyhtymän kanssa on välillä haastavaa ja turhauttavaa. Mutta elämässäni on paljon hyvää, mikä kantaa eteenpäin ja antaa voimia. Olen kiitollinen. (Niko, Touretten oireyhtymä)

Etsimme mielellämme haastateltaviksi Neurologisiin vammaisjärjestöihin kuuluvia kokemusasiantuntijoita, kuten aivovamman saaneita, Parkinsonin tautia sairastavia tai autismin kirjon henkilöitä tai heidän läheisiään – ota yhteyttä (ks. yhteystiedot tästä tiedotteesta).

Kansainvälistä Aivoviikkoa (Brain Awareness Week) vietetään 12.–18. maaliskuuta (viikko 11) noin 60 maassa. NV – Neurologiset vammaisjärjestöt osallistuu Aivoviikkoon Suomessa järjestämällä tietoiskuja ja yleisötilaisuuksia, jotka muistuttavat aivoterveydestä huolehtimisesta.

Lisätietoja Aivoviikosta ja NV – Neurologisista vammaisjärjestöistä sekä haastattelupyynnöt:

  • viestintäkoordinaattori Heidi Härmä / Muistiliitto ry, p. 09 6226 2015, [email protected]
  • www.nv.fi/aivoviikko, www.nv.fi/tapahtumat
  • www.facebook.com/nvfanit
  • #neurologiset, #Aivoviikko, #Aivohoitola
  • liitteenä Nikon kuva (ks. sitaatti)

Kaikkien Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteystiedot:

  • ADHD-liitto ry / jari.hamalainen(a)adhd-liitto.fi, p. 045 636 1842
  • Aivoliitto ry / miia.suoyrjo(a)aivoliitto.fi, p. 050 571 4588
  • Aivovammaliitto ry / pia.warvas(a)aivovammaliitto.fi, p. 050 306 7916
  • Autismi- ja Aspergerliitto ry / sini.rantanen(a)autismiliitto.fi, p. 050 3087 806
  • Epilepsialiitto ry / kaija.lindstrom(a)epilepsia.fi, p. 040 590 5690
  • Lihastautiliitto ry / susanna.hakuni(a)lihastautiliitto.fi, p. 050 591 5049
  • Muistiliitto ry / heidi.harma(a)muistiliitto.fi, p. 044 727 8715
  • Neuroliitto ry / mari.vilska(a)neuroliitto.fi, p. 0400 828 537
  • Suomen CP-liitto ry / heidi.huttunen(a)cp-liitto.fi, p. 040 589 5893
  • Suomen MG-yhdistys ry / toimisto(a)suomenmg-yhdistys.fi, p. 040 500 1933
  • Suomen Migreeniyhdistys ry / sirpa.hietaranta(a)migreeni.org, p. 050 448 4909
  • Suomen Narkolepsiayhdistys ry / narkolepsia.yhdistys(a)kolumbus.fi / p. 044 029 0563 (Hanna Nikupaavo)
  • Suomen Parkinson-liitto ry / arja.pasila(a)parkinson.fi, p. 040 074 4401
  • Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys ry / tuula.savikuja(a)tourette.fi, p. 050 322 2224 (jätä viesti vastaajaan)

Aivoviikon tapahtumia viikolla 11 (12.–18.3.2018)

Kaikki tapahtumat ja tarkemmat tiedot verkossa: www.nv.fi/tapahtumat

Vaali aivojasi – Aivoviikon starttitapahtuma, Helsinki 9.3.

  • Ota varaslähtö Aivoviikkoon (vk 11) ja tule hakemaan vinkkejä aivojen hyvinvointiin! Ohjelmassa luentoja mm. musiikin ja liikunnan aivoterveellisistä vaikutuksista. Maksuton tilaisuus on avoin kaikille aivoterveydestä kiinnostuneille
  • Aika: pe 9.3.2018 klo 8:30-11
  • Paikka: Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3, Helsinki
  • Järjestäjä: Neurologiset vammaisjärjestöt ja eduskunnan muistikerho
  • Lisätietoja: www.facebook.com/events/171994776767880

Aivohoitolat, Oulu 12.3.

  • Anna aivoillesi mielihyvää ja lepoa – hellit myös muistiasi! Aivoterveellistä asiaa kaikelle kansalle.
  • Aika ja paikka: ma 12.3.2018 klo 8-11 Tuiran, Kaakkurin ja Haukiputaan hyvinvointikeskukset sekä ke 14.3.2018 klo 16-18 Citymarket Kaakkuri ja Rusko, Ideapark, Limingantullin Prisma ja Zebbelin, Oulu
  • Järjestäjä: Oulun Seudun Muistiyhdistys ry ja muut Neurologiset vammaisjärjestöt

Miten voin huolehtia aivoterveydestäni, Rauma 13.3.

  • Neurologi Juha Puustinen kertoo aivoterveydestä. Tilaisuus on maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Paikalla ei ole yleisavustajia.
  • Aika: ti 13.3.2018 klo 17.30-19.30
  • Paikka: Rauma-Sali, Satamakatu 26, Rauma
  • Lisätietoja: järjestösuunnittelijat Maaria Lillberg, [email protected], 0400 976 718 ja Milla Roos, [email protected], 050 4093 365

Aivoviikon ulkoilutapahtuma, Kempele 13.3.

  • Aivot rakastavat liikuntaa! Mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, makkaranpaistoa, karaoke ja monotanssit.
  • Aika: ti 13.3.2018 klo 13-15
  • Paikka: Vihiluodon Torppa, Torpankuja 16, Kempele
  • Ilmoittautuminen: viim. 2.3. p. 044 033 2992

Aivohoitola, Kokkola 15.3.

  • Aivohoitolan teemalla Vaali aivojasi. Kaikille aivoterveyden edistämisestä kiinnostuneille maksuton tilaisuus. Kahvitarjoilu klo 16.
  • Aika: to 15.3.2018 klo 16-19
  • Paikka: Kokkolan Kaupunginkirjasto, Isokatu 3, Kokkola
  • Järjestäjä: Pohjois-Suomen NV – Neurologiset vammaisjärjestöt

Suojaa aivosi ylikuumenemiselta, Kokkola 15.3.

  • Aivoviikon yleisöluento. Asiaa aivojen kuormittumisesta työssä ja keinoista turhan kuormituksen vähentämiseksi (neuropsykologi Pekka Kuikka). Välitä aivoistasi ja tule kuulolle!
  • Aika: to 15.3.2018 klo 18-19.30
  • Paikka: Keskustan seurakuntatalo, Isokatu 17, Oulu
  • Järjestäjä: Oulun Seudun Muistiyhdistys ry / Aivosilta-hanke sekä Lapin ELY-keskus / Tuottavuutta ja laatua yhteistyöllä Pohjois-Suomen yrityksiin -hanke

Auttaako aivotieto – aivotutkimus laboratoriosta hyötykäyttöön, Jyväskylä 15.3.

  • Miten aivotutkimusta sovelletaan käytäntöön? Millaiseen aivotutkimustietoon voi luottaa? Luennoitsijoina Jyväskylän yliopiston Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen kaiken kansan aivoiltapäivässä mm. Aivotutkimuskeskuksen johtaja, yliopistotutkija Tiina Parviainen, JY ja yliopistotutkijat, dosentit Piia Astikainen ja Jan Wikgren, JY. Mahdollisuus myös tutustua aivotutkimukseen käytännössä.
  • Aika: to 15.3.2018 klo 14-18
  • Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, auditorio 2 (Mattilanniemi)
  • Ilmoittautuminen: cibr.jyu.fi/auttaako-aivotieto/ilmoittautuminen
  • Järjestäjät: paikalliset neurologiset potilasjärjestöt

Pohjoismainen vertailututkimus kertoo huolestuttavia uutisia hoivatyön kehityksestä

Suomalainen hoivatyö vaikuttaa olevan noidankehässä: asiakkaat tarvitsevat yhä monipuolisempaa hoivaa ja kotihoidossa asiakkaiden määrä on kasvanut nopeasti. Tämän seurauksena hoitajat kokevat työpaineidensa lisääntyneen ja hoivatyön laadun heikentyneen. Tämä aiheuttaa monenlaisia riskejä niin asiakkaille kuin työntekijöille ja on myös johtamassa työntekijöiden pakoon alalta.

Asia käy ilmi tänään julkaistusta NORDCARE2-tutkimushankkeen raportista.

– Jollei tätä syöksykierrettä pystytä oikaisemaan, suomalainen vanhuspalvelujärjestelmä on vaarassa juuri nyt, kun sitä tarvittaisiin vastaamaan nopeasti ikääntyvän väestön kasvaviin hoivatarpeisiin, Jyväskylän yliopiston professori Teppo Kröger sanoo. Kröger johtaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä.

Väkivalta ja sen uhka sekä seksuaalinen häirintä ovat nousseet Suomen koti- ja laitoshoidossa selvästi muita Pohjoismaita yleisemmiksi. Työntekijöiden riittämättömyyden tunteet ja ylityöt ovat lisääntyneet samalla, kun vaikutusmahdollisuuksien ja esimiehiltä saadun tuen koetaan heikentyneen.

Suomessa myös laitoshoidon henkilökuntamitoitus on Pohjoismaiden matalin. Muiden Pohjoismaiden laitoshoitoyksiköiden henkilöstömitoitus on esimerkiksi arkisin päivävuorossa 26–65 prosenttia Suomen yksiköitä korkeampi.

Työolosuhteiden heikentymisestä johtuen koti- ja laitoshoidon työntekijöistä noin kaksi viidestä harkitsee työnsä lopettamista. Niin ikään kaksi viidestä laitoshoidon työntekijästä ei itse haluaisi vanhana ottaa vastaan oman yksikkönsä tarjoamaa apua asiakkaalle aiheutuvien riskien ja yksilöllisen hoidon puutteiden vuoksi.

Yksityistäminen ei takaa säästöjä ja laatua

Professori Marta Szebehely Tukholman yliopistosta on tutkinut vanhustenhoidon yksityistämisen seurauksia Pohjoismaissa. Szebehelyn mukaan erityisesti Suomessa ja Ruotsissa on havaittavissa selkeää laskua palveluiden kattavuudessa. Ruotsissa tämä on johtanut sekä omaishoidon että yksityisten palveluiden käytön lisääntymiseen. Tässä on nähtävissä myös selkeä luokkaero: iäkkäämpien ja vähemmän koulutettujen omaishoito on lisääntynyt, kun taas yksityisiä palveluja käyttävät erityisesti korkeammin koulutetut ja varakkaammat.

Suomessa ja Ruotsissa yksityiset yritykset tarjoavat muita Pohjoismaita enemmän julkisin varoin rahoitettuja palveluita. Sektori on erittäin tuottava, ja se onkin houkutellut suuria ja nopeasti laajenevia yhtiöitä erityisesti Suomessa. Ruotsin pidempi kokemus vanhuspalvelujen markkinoistamisesta osoittaa, että toiveet kilpailun kautta saatavista säästöistä ja paremmasta laadusta eivät ole toteutuneet.

Markkinavoimien roolin kasvusta on seurannut tarve lisätä raskasta ja kallista kontrollijärjestelmää, mikä puolestaan on heikentänyt sekä hoidon että työelämän laatua niin julkisten kuin yksityisten hoivapalveluiden piirissä. Toinen Ruotsista saatu kokemus paljastaa, että suuret yhtiöt ja niiden etujärjestöt lobbaavat aktiivisesti suojatakseen voitontekomahdollisuuksiaan vanhustenhoidolla ja muilla terveyspalveluilla.

NORDCARE2-tutkimushanke on pohjoismaisen tutkijaryhmän vuonna 2015 toteuttama uusintatutkimus kymmenen vuotta aiemmasta tutkimuksesta, joka tuotti ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa hoivatyön työtehtävistä ja työolosuhteista eri Pohjoismaissa. Vuoden 2015 tutkimustulokset julkaistiin 2.3. Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön avausseminaarissa Helsingissä.

Linkki raporttiin: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7372-8

Kehonhuoltometodi Cantienica rantautui Lohjalle

Cantienica on kehonhuoltomenetelmänä suuressa suosiossa etenkin Keski-Euroopassa.

 

Lohjalla pääsee nyt ensimmäisten joukossa Suomessa treenaamaan Keski-Euroopassa suuren suosion saavuttanutta kehonhuoltometodia Cantienicaa, jossa kehoa vahvistetaan sisältä ulospäin. Metodi vahvistaa kehoa, tuo tilaa niveliin, korjaa kehonvirheasentoja, parantaa ryhtiä ja tuo ihanaa keveyden tunnetta. Keho rentoutuu päästäessään irti suurten pinnallisten lihasten jännityksestä. Tunnit ohjaa metodin lisensoitu ohjaaja Sari Rautakoski. Rautakoski on entinen ammattitanssija, joka työskentelee myös näyttelijänä ja ohjaajana. Hän vastaa mm. lohjalaisen Lasten ja nuorten Teatteri Aploodin toiminnasta.

-Entisenä ammattitanssijana minulla jatkuu kehonhuolto läpi koko elämän ja olen iloinen että olen pystynyt pitämään sen mukana myös työssäni, kertoo Rautakoski.

Rautakoski omaa pitkän kokemuksen kehotyöskentelystä. Ammattitanssijan uran lisäksi hän on joogaohjaaja (RYT-200) ja pilatesopettaja, joka on opettanut mm. Tukholman Dans Akademiella. Rautakoski suhtautuu intohimoisesti kehonhuoltoon ja haluaa viedä eteenpäin työmenetelmiä, joilla jokainen voi hoitaa terveyttään ja kehoaan yksilöllisesti, kehon ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Cantienicaan Rautakoski tutustui työskennellessään 2015 Berliinissä. Hän haki apua lonkkaongelmiinsa ja käytyään usean lääkärin, ortopedin ja fysioterapeutin vastaanotolla apu löytyi vihdoin Cantienicasta.

 

Cantienica sopii kaikille

Cantienica sopii kaikille sekä miehille että naisille, jotka haluavat aktiivisesti vaikuttaa kehonsa hyvinvointiin ja rakentaa itselleen terveellistä, tasapainoista ryhtiä. Asiakkaat ovat saaneet erityisesti apua lantion, selän ja niska-hartiaseudun epätasapainotiloihin. Cantienicassa huomioidaan erityisesti lantionpohjan lihakset, ja kyseisen alueen ongelmista kärsivät saavat apua menetelmästä.

Liikkeet sopivat hyvin kokeneista liikkujista vasta-alkajiin. Jokainen voi harjoitella juuri sen hetkisellä tasollaan ja kehittyä omassa tahdissaan.

-Sain itse Canteinicasta apua heti ensimmäisen tunnin jälkeen. Tunneillani on käynyt mm. niskarangan rappeumasta tai jäätyneestä olkanivelestä kärsiviä ja he ovat huomanneet oireittensa helpottuneen myös heti muutaman kerran jälkeen, kertoo Rautakoski.

Sari Rautakoski on ensimmäinen suomenkielinen Cantienica-ohjaaja.

 

Cantienica on suositua Keski-Euroopassa

Cantienica metodin on kehittänyt sveitsiläinen Benita Cantieni. Hän kärsi itse skolioosista ja tänä päivänä hän on täysin oireeton menetelmänsä seurauksena.

Cantienica on kehonhuoltomenetelmänä suuressa suosiossa etenkin Keski-Euroopassa, mistä löytyy lukuisia Cantienica-studioita. Lisäksi menetelmää opetetaan laajalti joogasaleilla ja kuntokeskuksissa. Nyt tehokas Cantienica rantautuu myös Suomeen. Rautakoski on ensimmäinen suomenkielinen Cantienica-ohjaaja. Hän on ohjannut Cantienica-viikkotunteja nyt 1,5 vuoden ajan. Rautakoski pitää Cantienica-tunteja Studio Flossa Lohjalla, Ilona Liikunnalla Nummelassa ja Shalassa Helsingissä.

Cantienica on tänä keväällä mukana myös suuressa liikunta-alan tapahtumassa Supertreeneissä 10.3.2018 Naantalissa, jonne odotetaan yli 2000 liikkujaa Suomen huippuohjaajien tunneille. Lohjalla Cantienicaa pääsee treenaamaan joka torstai klo 18.15-19.15 Studio Flossa (Karjalankatu 2). Lisätietoa: cantienica-method.com.

GoExpon fillarilavalla ratkaisuja arkeen ja inspiraatiota vapaa-aikaan

GoExpon Fillarilavalla keskitytään tänä vuonna työmatkapyöräilyyn. Aihe on ajankohtainen monella tapaa: kaupunkipyörät yleistyvät, päästörajoitukset laittavat painetta moottoriliikenteelle ja liikkumattomuuden terveysvaikutukset ovat tulleet yleiseen tietoon. Fillarilavan tuotantoa tukeva Liikennevirasto haluaa kannustaa ihmisiä tekemään viisaita liikkumisvalintoja arjessaan. ”Tekemällä arjen liikkumisessa fiksuja ja kestäviä valintoja voi jokainen vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, ajankäyttöönsä ja isossa skaalassa myös liikenteen päästöihin”, kommentoi Liikenneviraston kestävän liikkumisen asiantuntija Maija Rekola. Fillarilavalla paneudutaan arkipyöräilyyn monesta näkökulmasta. Tule kuuntelemaan, inspiroitumaan ja tapaamaan esiintyjiä esimerkiksi seuraavina aikoina:

pe 2.3. klo 16:50 Martti Tulenheimo ja Ilari Heiska: Kelluvat vai asemalliset kaupunkipyörät?

la 3.3. klo 11:30 Mikko ”Peltsi” Peltola: Mikset pyöräilisi töihin?

la 3.3. klo 14:10 Timo Alanen, RSO:n sellisti: Työmatkat polkupyörällä sellon kanssa

la 3.3. klo 16:30 Marika Lyly, ETT, ravitsemustieteilijä: Miten työmatkapyöräilyn aloittaminen vaikuttaa ravinnon tarpeeseen?

su 4.3. klo 10:40 Kimmo Viljamaa: Taittopyörä ja juna työmatkalla

 

Poimintoja harraste- ja urheilupyöräilyaiheisista esityksistä Fillarilavalla:

pe 2.3. klo 15:20 Mikko Mäkipää: Mitä ja miten pakkaat viikon pyörämatkalle Suomen halki

la 3.3. klo 11:50 Antti Kuitto: Cyclocross – Tyhmin ja hauskin pyöräilymuoto Suomessa

su 4.3. klo 13:20  Elise Kulmala ja Salla Oksanen: Puss Camp – naiset alamäkeen!

su 4.3. klo 12:20 Niki Birling: Kilpaileminen harrastuksena maantiepyöräilyssä

 

Täydellisen ohjelman löydät Messukeskuksen sivuilta: http://bit.ly/2Gpw7CQ

Aivoviikko lähestyy – Lepo ja mielihyvä vaalivat aivoja ja muistia

Kansainvälisellä Aivoviikolla (12.–18.3.2017) kannustetaan antamaan aivoille lepoa ja rauhaa sekä iloa ja mielihyvää. Joskus paras tapa vaalia aivoterveyttä on nauttia elämästä – eikä aina ei tarvitse tai kannatakaan olla kovin aktiivinen. Esimerkiksi muistojen tallentuminen vaatii riittävästi hyvälaatuista unta, eivätkä aivot jaksa muutenkaan kauaa raksuttaa ilman lepoa. Aivoviikolla kampanjoidaan koko väestön aivoterveyden puolesta ja tuodaan esille miten ainutkertaisesta pääomastaan voi pitää huolta ja samalla pyrkiä torjumaan muistisairauksia. Pienilläkin valinnoilla on merkitystä ja jokaisella on avaimet omaan muistiterveyteensä. Vuoden 2018 valtakunnallinen teema on Vaali aivojasi.

Aivot säätelevät koko kehon toimintaa ja huolehtivat mm. muistitoiminnoista, ongelmanratkaisukyvystä ja suunnitelmallisuudesta, sekä tunteiden säätelystä ja vuorovaikutuksesta toisten kanssa. Aivoissa on ihmisen persoonallisuus. Aivot ovat herkkä elin erilaisille vaurioille ja epäterveellisten elämäntapojen vaikutuksille. Aivoja harjoittamalla ja huoltamalla voi ennaltaehkäistä iän ja muistisairauksien aiheuttamia muutoksia. Aivoterveyttä edistävät riittävä uni ja lepo, hyvä ravitsemus, liikunta, muiden sairauksien hyvä hoito, aivojen monipuolinen käyttö sekä positiivinen mieli ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen.

Aivoviikolla Lohjalla järjestetään monipuolisesti erilaisia aivoja vaalivia tapahtumia ja luentotilaisuuksia. Mukana järjestelyissä vuonna 2018 ovat ainakin Lohjan Ikääntyneiden palvelut, Suun terveydenhuolto, Kirjasto, Lohjan Sydän ry, Lohjan Diabetesyhdistys ry, Lohjan seudun Muistiyhdistys ry, Hiiden Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Lohjan seudun mielenterveysseura ry, Nummen ja Karjalohjan Alueseurakunnat, Onni Apteekki.