8 C
Helsinki
sunnuntai, 20 huhtikuun, 2025
Koti Blogi Sivu 81

Selkäkipuasiakkaat tyytyväisiä fysioterapeuttien suoravastaanottoon

Hyvinvointi.pro
-
0

Kyselyyn vastanneista selkäkipuasiakkaista yli 80 % oli erittäin tyytyväisiä fysioterapeutilla käyntiinsä ja ilmoitti hyötyneensä fysioterapeutilla käynnistä paljon.

Fysioterapeuttien suoravastaanottokäytäntö on aloitettu jo useassa sairaanhoitopiirissä Suomessa. Ennen toiminnan aloittamista fysioterapeutit ovat suorittaneet vähintään 15 opintopisteen lisäkoulutuksen.

Asiakkaat pääsivät suoraan fysioterapeutin vastaanotolle, jossa fysioterapeutti tutki heidät ja antoi akuutin kivun hoito-ohjeet ja jatkossa myös opastuksen tutkimisessa löydettyjen toimintarajoitteiden korjaamiseen ja kunnon ylläpitoon niin, ettei kipu uusiutuisi.

Kolme kuukautta fysioterapeutilla käynnin jälkeen asiakkaille tehtiin kirjallinen kysely, jossa selvitettiin asiakkaan selkäkivun uusiutumista ja annettujen ohjeiden toteutumista.

Kyselytutkimus toteutettiin 150 selkäkipuasiakkaalle. Vastanneista  (80/150) yli 80 % oli erittäin tyytyväisiä fysioterapeutilla käyntiinsä ja ilmoitti hyötyneensä fysioterapeutilla käynnistä paljon. Vain yksi työikäisistä, työssä käyvistä henkilöistä oli kyselyn hetkellä sairauslomalla.

Eira Karvosen fysioterapian väitöstutkimuksen osatyö: Karvonen E, Paatelma M ja Heinonen A: ”Asiakkaiden kokemuksia fysioterapeutin suoravastaanotolla käynnistä selkäkivun varhaisvaiheessa” on julkaistu Kuntoutus 3-4/2017 -lehdessä.

Hoivakoti, jossa vaalitaan vanhuksien toiveiden mukaista ja rikasta arkea

Hyvinvointi.pro
-
0
Hoivakoti, jossa vaalitaan vanhuksien toiveiden mukaista ja rikasta arkea

Helsingin Ruskeasuolla Ortonin seinien sisällä saneeraustyöt ovat loppusuoralla. Tiloihin on valmistumassa toukokuussa 2018 uusi ikäihmisille ja muistisairaille suunnattu hoivakoti.  Tuleville asukkaille Tenhokoti tulee olemaan ennen kaikkea asukkaiden omannäköinen koti, jonka arki rakentuu tuttujen ihmisten ja tekemisten ympärille.

 

Asukkaan elämänhistorian tunteminen on avain laadukkaaseen hoivaan

Tutoris Oy:n omistaman Tenhokodin toiminta perustuu aktiivisen asumisen -malliin, jonka lähtökohtana ovat asukkaiden ja omaisten toiveet. Ylös ei revitä aamutuimaan ja arki on virikkeellistä, jos niin haluaa. Asukkaiden elämänhistorian tunteminen antaa avaimet laadukkaaseen ja yksilölliseen hoivaan.

-Jotta voimme tarjota asukkaiden mieltymysten mukaisia asioita ja välttää epämieluisia, on tärkeää tietää heidän taustastaan: harrastuksista, kiinnostuksen kohteista, epämieluisista asioista tai peloista, kertoo Tutoriksen asumisen kehitysjohtaja Eija Kyllönen.

Muistisairas asukas ei välttämättä osaa kertoa historiaansa tai menneisyyden tapahtumia, jolloin omaiset ovat erittäin tärkeä linkki tiedon välittämisessä henkilökunnalle heti alusta alkaen. Omaiset osaavat neuvoa, millaisesta arjesta vanhus pitää. Tutut ja mielekkäät asiat tuovat positiivisia virikkeitä ja ilon aiheita niillekin, jotka ovat vuodekuntoisia.

 

Koulutettu henkilöstö ja innovatiiviset ratkaisut

Tenhokodin henkilökunta tulee koostumaan hoiva-alan ammattilaisista erikoisosaajineen mm. geronomi ja toimintaterapeutti. Henkilökunnan osaamiseen ja hyvinvointiin panostetaan. Vain hyvinvoiva henkilöstö ja riittävä henkilöstö jaksaa tehdä työnsä hyvin. Lisäksi saman katon alla sijaitsee Tutoriksen Uudenmaan Erikoiskuntoutus, jonka puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa yhteistyö kuntoutuksen osalta tulee olemaan tiivistä.

Uuden teknologian käyttöönotto tuo myös ikäihmisten hoitoon uusia mahdollisuuksia. Uutta teknologiaa tullaan hyödyntämään Tenhokodissa, jossa asukas voi olla yhteydessä tiiviimmin omaisten kanssa mm. etäyhteyden avulla hoitohenkilökunnan avustamana. Myös erikoistuneet puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalvelut tuodaan asukkaiden saataville etäyhteyksin.

 

Yhdessä olemme enemmän

Yhteisöllisyys on yksi Tenhokodin arvoista ja se näkyy kaikissa arjen askareissa ja tapahtumissa. Onnen ja onnistumisen tunteita tarvitsee jokainen ja niitä mahdollistamme päivittäin.  Kodikas ja turvallinen arki rakentuu hyvän ruuan, iloisen meiningin ja mielekkään touhuamisen kautta.

Kansainvälinen WHO-koululaistutkimus: Yksinäisyys tuntuu kipuna ja ahdistuksena kouluikäisillä

Hyvinvointi.pro
-
0

Useampi kuin joka kymmenes kouluikäinen tuntee itsensä yksinäiseksi toistuvasti ja noin kolmasosa vastanneista kokee kipua tai ahdistuneisuutta vähintään kerran viikossa. Yksinäisyyden kokeminen ja oireilu ovat tytöillä poikia yleisempää ja lisääntyy ylemmillä luokilla. Yksinäisyys osoittautui myös voimakkaaksi koetun oireilun taustatekijäksi lapsilla ja nuorilla.

Yksinäisyys on negatiivinen tunnetila siitä, ettei kuulu joukkoon tai ettei ole yhtään läheistä ystävää. Se on merkittävä riski yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tutkimustieto yksinäisyyden haitallisista vaikutuksista lisääntyy koko ajan.

Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus on selvittänyt kouluikäisten yksinäisyyden kokemisen ja koetun oireilun yleisyyttä sekä näiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus pohjautui kansallisesti kattavaan WHO-koululaistutkimuksen aineistoon, johon osallistui yhteensä 5925 koululaista viidenneltä, seitsemänneltä ja yhdeksänneltä luokalta.

Yksinäisyyttä mitattiin kysymyksellä ”Kuinka usein tunnet itsesi yksinäiseksi?”. Koettua oireilua arvioitiin kahdeksalla osiolla, joista neljä kuvasi kipuun liittyviä oireita, kuten pääkipua ja vatsakipua ja neljä psyykkistä oireilua, kuten ahdistusta ja jännittyneisyyttä. Koetun yksinäisyyden ja oireilun välisiä yhteyksiä analysoitiin rakenneyhtälömallien avulla.

– Päälinjat yksinäisyyden ja oireilun välillä olivat hyvin saman tyyppiset tutkimuksen osajoukoissa, mutta erojakin löytyi. Alakoululaisilla yksinäisyys oli yhteydessä kipuoireisiin, kuten pääkipuun tai vatsakipuun. Yläkouluikäisillä esiintyi myös psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, jännittyneisyyttä ja nukahtamisvaikeutta, tutkijatohtori Nelli Lyyra toteaa.

Tutkijat esittävät, että pyrittäessä edistämään kouluikäisten terveyttä ja hyvinvointia tulisi lapsen ja nuoren sosiaalinen ympäristö sekä yksinäisyyttä ehkäisevät tekijät huomioida laajemmin.

– Tutkimuksen analyysivaiheessa huomasimme, että yksinäisyys oli tässä aineistossa voimakkaampi oireilun taustatekijä kuin useat yleisesti käytetyt hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit. Tämä avaa uusia kysymyksiä yksinäisyyden ja hyvinvoinnin välisistä mekanismeista. Niiden ymmärtäminen on edellytys sille, että resursseja kouluikäisten hyvinvoinnin edistämiseksi osataan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti, dosentti Raili Välimaa jatkaa.

Alkuperäisjulkaisu:

Lyyra N, Välimaa R, Tynjälä J. Loneliness and subjective health complaints among school-aged children. Scandinavian Journal of Public Health 2018; 46 (Suppl 20): 87–93.

Maailman Parkinson-päivä 11.4. – Tunne ja tunnista Parkinsonin tauti

Hyvinvointi.pro
-
0

Valtakunnallista Parkinson-viikkoa vietetään Suomessa 9.–15.4.2018. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan hoidossa tai hoitokäynneillä ei keskustella riittävästi taudin vaikutuksesta elämänlaatuun. Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa noin 14 000 ihmistä ja määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan tulevina vuosina väestön ikääntyessä.

Parkinsonin taudilla oli ennen taudin oireita lievittävän levodopan keksimistä pelottava maine sairautena, joka romahduttaa toimintakyvyn nopeasti. Vaikka sairastuneiden elämänlaatu on lääkehoidon kehittymisen myötä parantunut merkittävästi, mielikuva kumarassa kävelevästä vanhuksesta liitetään edelleen vahvasti Parkinsonin tautiin. Ei ole myöskään harvinaista, että poikkeavasti liikkuva ja epäselvästi puhuva sairastunut leimataan humalaiseksi tai huumeiden käyttäjäksi. Torjuva ja väheksyvä kohtelu lisää sairastuneen häpeäntunnetta ja pahentaa hänen oireitaan.

Suomen Parkinson-liiton ja AbbVien tekemän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes joka toinen kyselyyn vastanneista kokee, ettei Parkinsonin taudin vaikutusta elämänlaatuun huomioida riittävästi hoidossa ja hoitokäynneillä. Henkiseen hyvinvointiin, masennukseen, kipuihin ja häpeäntunteisiin liittyviä asioita käsitellään hoitokäynnillä harvemmin kuin fyysisiä oireita.

Kyselystä myös selviää, että vain kolmasosalla sairastavista on Parkinsonin taudin osalta hoitosuunnitelma. Kyselyyn vastasi 636 tautia sairastavaa, jotka olivat iältään 66–75-vuotiaita. Diagnoosin he olivat saaneet keskimäärin 5,7 vuotta sitten. Vastaajat kertoivat tapaavansa neurologin keskimäärin 1,8 kertaa vuodessa, ja lääkärien vaihtuvuus eri käyntikertojen välillä oli yleistä.

Tietoa Parkinsonin taudin eri hoitovaihtoehdoista oli diagnosoinnin yhteydessä saanut vain noin joka kolmas kyselyyn vastanneista. Saman verran vastaajia oli tyytymättömiä tiedonsaantiin taudin oireista ja etenemisestä. Valtaosa vastaajista halusi tietoa edenneen taudin hoitovaihtoehdoista jo ennen omien oireiden vaikeutumista.

 

Tieto lievittää häpeää ja ehkäisee huonoa kohtelua

-Luotettavaa tietoa taudista ja sen hoitomahdollisuuksista antamalla ohjaamme sairastuneita oikealle hoitopolulle ja parannamme heidän itsehoitovalmiuksiaan, sanoo Parkinson-liiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila.

-On tärkeää, että hoitokäynneillä puhuttaisiin myös esim. sairauden aiheuttamasta häpeäntunteesta, sillä se voi helpottaa tautiin joskus liittyvää masennusta ja ahdistusta. Toivomme, että tieto Parkinsonin taudista ja sen oireiden syistä tavoittaisi myös suuren yleisön, etteivät sairastuneet joutuisi huonosti kohdelluiksi näkyvistä oireistaan johtuen.

Suomen Parkinson-liitto yhdistyksineen on vuodesta 1984 asti tehnyt työtä Parkinsonin tautia sairastavien elämänlaadun parantamiseksi. Sairastuneiden tiedontarpeesta kertoo paljon se, että joka vuosi uusina jäseninä Parkinson-liiton yhdistyksiin liittyy n. 800 ihmistä.

Parkinson-liitto kannustaa Parkinson-viikolla jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan levittämään Parkinson-tietoisuutta kertomalla lyhyen videotarinan Parkinsonin taudin vaikutuksista elämään. Ohjeet #UniteForParkinsons kampanjaan osallistumisesta.

Maailman Parkinson-päivän päätilaisuus järjestetään tänä vuonna Turussa Erityisosaamiskeskus Suvituulessa 11.4. klo 17–19. Suora lähetys löytyy Parkinson-liiton youtube-kanavalta https://www.youtube.com/user/parkinsonliitto.

Parkinsonin taudissa aivojen mustatumakkeen dopamiinisolut kuolevat. Dopamiinin puute aiheuttaa sairastuneelle liikkeiden hidastumista, vapinaa, jäykkyyttä, tasapainovaikeuksia, masennusta, äänen ja ilmeikkyyden heikkenemistä. Taudin oireita voi lievittää lääkkeillä ja kuntoutuksella (https://www.parkinson.fi).

SYNLAB Lohjanharju tuo edulliset laboratoriotutkimukset Lohjalle

Hyvinvointi.pro
-
0

SYNLAB avaa Lohjalle uuden laboratoriopalveluita tarjoavan yksikön Lempolan kauppapuistoon. Apteekki Lohjanharjun yhteydessä sijaitseva SYNLAB Lohjanharju aloitti toimintansa tiistaista 27.3.

– Haluamme tuoda korkealaatuisia diagnostiikkapalveluita suomalaisten saataville ja olemme avanneet uusia yksiköitä myös muihin kaupunkeihin. Näemme palveluillemme olevan kysyntää ja uskon hintatasomme houkuttelevan lohjalaisia meille tutkimuksiin, kertoo myyntijohtaja Ville Salmi SYNLABista.

SYNLAB Lohjanharjun laboratorio on avoinna arkipäivisin. Piste palvelee kaikkia lohjalaisia, ja laboratoriotutkimuksiin voi tulla lääkärin lähetteellä tai ilman. Laajassa valikoimassa on laboratoriotestejä yksittäisistä testeistä valmiiksi mietittyihin paketteihin liittyen mm. allergiaan, urheilijan terveyteen, yleisimpiin terveysriskeihin ja vuositarkastuksiin. Laboratoriotutkimukset saa jopa 90 % muita edullisemmin.

SYNLAB on Euroopan suurin lääketieteellisen diagnostiikan tuottaja, ja sillä on Euroopan laajin laboratoriotutkimusvalikoima. Suomessa SYNLABilla on toimipaikat noin 40 paikkakunnalla, ja yritys on yksi suurimmista magneettitutkimusten tuottajista maassamme. Asiakkaina ovat julkinen sektori sekä yritys-, vakuutus- ja yksityisasiakkaat.

Ajanvaraus tutkimuksiin tapahtuu SYNLABin asiakaspalvelusta puh. 010 326 3260, verkkoajanvarauksesta www.synlab.fi tai paikan päältä. 

​Olemme metsäkansaa

Hyvinvointi.pro
-
0

Suurelle osalle suomalaisia metsä on tärkeä. Metsä on 83 prosentille suomalaisista melko tai erittäin tärkeä. Vain parille prosentille metsän herättämät tunteet ovat enemmän kielteisiä kuin myönteisiä. Naisille metsä on hieman tärkeämpi kuin miehille. Iän myötä metsän merkitys kasvaa. Vähintään kerran kuussa metsässä käy yli 60 prosenttia suomalaisista.

Tuore selvitys ei tue stereotypiaa siitä, että suomalaiset viihtyisivät metsässä enimmäkseen yksin tai koiran kanssa. Metsä koetaan kaikille yhteiseksi. Metsää ei yleensä pidetä pelottavana, vaan turvallisena. Siellä liikkuminen koetaan stressiä poistavaksi. Noin puolet suomalaisista nauttii eniten metsässä marjastuksesta ja sienestyksestä. Kuntoilusta eniten pitää kahdeksan prosenttia, muusta metsässä liikkumisesta 29 prosenttia suomalaista.

Havainnot ovat Kantar TNS:n tekemästä selvityksestä, jossa tutkittiin suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja ja niihin liittyviä tarpeita. Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston toteuttamaa Kestävästi metsäsuhteessa hanketta.

Sydänviikolla huhtikuussa on mahdollisuus mennä metsään tai muuten vain ulkoilemaan hyvässä seurassa. Sydänyhdistykset järjestävät silloin paikallisten latuyhdistysten kanssa Polulle sydämellä -tapahtumia.

Suomalainen tuberkuloosipotilas on iäkäs suomalaissyntyinen tai nuori maahanmuuttaja

Hyvinvointi.pro
-
0

Tuberkuloosiin sairastuu yli 10 miljoonaa ihmistä joka vuosi. Viime vuonna Suomessa todettiin 232 uutta tuberkuloositapausta. Tyypillinen tuberkuloosipotilas on keski-iältään 72-vuotias  suomalainen tai 33-vuotias nuori maahanmuuttaja. Maahanmuuttaja on kotoisin alueelta, missä tuberkuloosi on yleinen tauti. Tautiin sairastuneiden määrä Suomessa on pysynyt ennallaan viime vuosina.

Tuberkuloosin mahdollisuus on aina hyvä pitää mielessä, kun potilaalla on tyypilliset oireet. Näitä ovat pitkittynyt yskä, yskökset, kuumeilu ja laihtuminen. Tuberkuloosi tarttuu hengitysteitse, mutta tartunta vaatii yleensä pitkän tai toistuvan altistuksen. Tuberkuloosipotilaan lähipiiri tutkitaan, ja mahdolliset tartunnan saaneet hoidetaan uuden ohjeen mukaan.

24.3. vietetään Maailman tuberkuloosipäivää.

23.5. XII Valtakunnallinen Tuberkuloosipäivä Helsingissä. Tervetuloa! www.filha.fi/koulutuskalenteri

(THL:n ja Filhan yhteistiedote)

Pyöräliitto kiittää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa

Hyvinvointi.pro
-
0

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään odotetun Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman.

-Ensimmäistä kertaa valtion ohjelmassa pyöräilyn lisäämisestä puhutaan konkreettisesti ja mainitaan rahasummat, paljonko rahaa käytetään. Tämä on iso askel pyöräilyn edistämisessä, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Otso Kivekäs

Edistämisohjelman taustalla on Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoite nostaa kävely- ja pyörämatkojen määrää 30% vuoteen 2030 mennessä. Tähän asti matkamäärät ovat laskeneet. Osuuksien nostaminen vaatiikin konkreettisia toimia ja taloudellisia satsauksia.

Ohjelman toimenpiteistä merkittävin on valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen: valtio kaksinkertaistaa kuntien pyöräbudjetit ja tähän varataan 30 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava tukielementti on käytössä muun muassa Tanskassa ja Alankomaissa ja se ohjaa merkittävästi kuntien toimintaa. Tähän asti valtio on maksanut autoliikenteen ja osin raideliikenteen kuluja, mutta ei pyöräliikenteen.

Myös valtion MAL-rahoitusta (maankäyttö asuminen ja liikenne) ohjataan siten, että tuettavien investointien päästövaikutukset arvioidaan.

-Tämä on merkittävä asennemuutos, sanoo Kivekäs.

-Aiemmin valtio on tukenut lähinnä enemmän ilmastopäästöjä aiheuttavaa liikennettä. Nyt siirrytään suuntaan, jossa tukien on tarkoitus ohjata ilmastopäästöjä vähentävään suunnitteluun.

Edistämisohjelmassa on mukana myös viime päivinä keskustelussa ollut sähköavusteistenpyörien tuki. Sen osalta ei tosin ole sitovaa valtioneuvoston päätöstä, mutta lain valmistelu etenee.

-Sähköavusteiset pyörät voivat korvata monessa käytössä autoa, ja siksi niillä on merkittävä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä. Suomi on muuta Eurooppaa jäljessä sähköpyörien käyttöönotossa, ja määräaikainen tuki auttaisi ottamaan tätä etumatkaa kiinni, kertoo Kivekäs

Liikkumattomuuden aiheuttamiksi kustannuksiksi Suomessa on arvioitu 2-4 miljardia euroa. Arkiliikunta on tehokkain tapa lisätä liikettä kansaan. Pyöräliitto on arvioinut Maailmanterveyssäätiö WHO:n HEAT-mallin avulla, että jos kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelman tavoitteet saavutetaan, syntyy keskimäärin 600 miljoona euron säästöt terveysmenoissa vuosittain. Summa on merkittävä, kun sitä peilataan vaikkapa sote-uudistukselle asetettuun kolmen miljardin euron säästötavoitteiseen.

Kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen taloudelliset hyödyt on LVM laskenut 3,3 miljardiksi kävelyn ja 1,3 miljardiksi pyöräilyn osalta.

1...808182...87Sivu 81 / 87

Vikingloton suurimmat potit

Suuret jättipotit ovat Vikingloton vetovoima, ja potit voivatkin nousta jopa useisiin miljooniin euroihin. Sen vuoksi pelaajat ympäri Suomen osallistuvat viikosta toiseen arvontoihin ja jännittävät innolla tuloksia toivoen voittavansa suuria summia rahaa. Vikingloton suurimmat jättipotit ovat olleet huomattavan suuria, ja suomalaisetkin pelaajat ovat niitä voittaneet. Vikingloton jättipotti alkaa 3 miljoonasta eurosta, ja se voi kasvaa enintään 25 miljoonaan euroon. Suuret voitot innostavat lisää ihmisiä osallistumaan peliin ja luovat jatkuvaa jännitystä ja odotusta. Päävoittojen summat voivat kuitenkin vaihdella paljonkin pelistä toiseen. Ne riippuvat pelissä olevasta kokonaispotista ja kyseiselle kierrokselle osallistuneiden pelaajien lukumäärästä. Suurin Suomessa voitettu Vikinglotton jättipotti on ollut huimat 7,8 miljoonaa euroa. Tämä huikea summa voitettiin Helsingissä vuonna 2021.

Vikinglotto Suomessa
Vikinglotto Suomessa

Vikingloton merkitys ja vaikutus

Vikingloton voidaan sanoa olevan Suomessa enemmän kuin vain arpajaispeli. Se on pohjoismaista yhteisöllisyyttä, jännitystä ja haaveilua parhaimmillaan. Pelaajat voivat jännittää arvonnan tuloksia yhdessä ja jakaa niin haaveensa kuin mahdolliset voitotkin ystäviensä tai läheistensä kanssa. Peli synnyttää keskustelua niin huoltoasemien kahvipöydissä kuin erilaisilla verkkofoorumeilla. Mahdollisista voitoista keskustellaan kiihkeästi, ja mielipiteitä erilaisista strategioista jaetaan muille. Lisäksi Vikingloton tuotoilla tuetaan erilaisia hyväntekeväisyyskohteita ja erilaisia järjestöjä Suomessa. Vikingloton pelaaminen voi siis myös olla osallistumista hyvään ja muiden auttamista.

Vikinglotto mahdollistaa unelmoinnin

Vikinglotto on peli, joka herättää toivoa ja antaa jokaiselle pelaajalle mahdollisuuden unelmoida. Se yhdistää ihmisiä yhteisen intohimon äärelle ja tarjoaa jännitystä joka kierroksella. Niin kauan kuin ihmisillä on haaveita ja unelmia, Vikinglotto jatkaa veikkaajien lumoamista ja tarjoaa unohtumattomia hetkiä arjen keskelle. Unelmoidessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että lottopeleissä voittaminen perustuu aina tuuriin ja että pelaamisen tulisi aina pysyä vastuullisena. Onkin hyvä laatia itselleen selkeä budjetti ja määritellä se, kuinka paljon on valmis käyttämään lottopeleihin tai rahapeleihin yleisesti. Tästä budjetista on hyvä pitää kiinni, eikä sitä kannata ylittää missään tilanteessa. Näin voi turvallisesti nauttia Vikingloton tarjoamasta jännityksestä, haaveilla suurista voitoista ja pitää samalla pelaamisen hallinnassa.

Vikinglotto Suomessa

© Copyright - iGaming Links