6.1 C
Helsinki
sunnuntai, 20 huhtikuun, 2025
Koti Blogi Sivu 80

Cloetta tarjoaa marraskuussa verenluovuttajille välipalapatukat

Cloetta toteuttaa yhdessä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa mittavan yhteistyökampanjan loka-marraskuussa. Jokainen verenluovuttaja saa luovutuksen yhteydessä Cloetta Bite -välipalapatukan kiitokseksi arvokkaasta lahjastaan. Yhteensä patukoita jaetaan 24 000 kappaletta.

Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon. Yksi luovutus auttaa jopa kolmea potilasta.

-Hyvän asiakaspalvelun ohella haluamme kiittää verenluovuttajia hyvällä ja monipuolisella välipalalla. Se auttaa elimistöä palautumaan verenluovutuksesta. Cloetta Bite-välipalapatukat sopivat erinomaisesti tähän tarkoitukseen. Verenluovutuksessa käyvät arjen sankarit, jos ketkä ansaitsevat pienen herkkuhetken, sanoo asiakaspäällikkö Liisa Romo SPR:n Veripalvelusta.

-Cloetta haluaa olla mukana tekemässä hyvää ja auttaa näin omalta osaltaan SPR:n veripalvelua arvokkaassa työssä. Samalla haluamme kannustaa kaikkia suomalaisia mukaan verenluovutukseen, kertoo puolestaan Cloetta Suomi Oy:n markkinointipäällikkö Alexandra Rehnberg.

Cloetta BITE -patukat ovat helppo ja herkullinen välipala aktiiviselle ihmiselle. Cloetta Bite -patukat sisältävät hedelmää, rapeaa mysliä, pähkinöitä ja siemeniä. Patukoiden sidosaineena on käytetty aitoa hedelmämehua ja ne on päällystetty maitosuklaalla. Cloetta Bite -patukoissa oleva UTZ-merkki kertoo, että suklaaseen käytetty kaakao on tuotettu vastuullisesti ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtien.

Ensimmäiset Psyykkiset valmentajat ovat valmistuneet Jyväskylästä ja Oulusta

Kasvaneeseen psyykkisten valmennuspalveluiden kysyntään on nyt vastaamassa monipuolinen joukko psyykkiseen valmentamiseen erikoistuneita ammattilaisia. Heillä on valmiudet mm. urheilijoiden psyykkiseen valmentamiseen sekä asiakkaan muutosprosessin ohjaamiseen esimerkiksi elintapamuutoksessa. Ensimmäiset Psyykkiset valmentajat ovat valmistuneet Oulusta ja Jyväskylästä Trainer4Youn koulutuksista.

Koulutuksen kehittäjä, psykologian tohtori ja liikuntatieteiden maisteri Anu Kangasniemi kuvailee uuden koulutuskokonaisuuden läpiviennin olleen onnistunut ja mielenkiintoinen kokemus.

-Nopea ryhmäytyminen ja leppoisa ilmapiiri mahdollistivat tehokkaan oppimisprosessin HOTin mukaisesti, jokaisen opiskelijan omista lähtökohdista käsin, Kangasniemi täydentää.

-Kouluttajan näkökulmasta opiskelijat omaksuivat hienosti HOT -pohjaisen työskentelytavan terveyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn edistämiseen. Oli hienoa huomata, että asiakasnäkökulman lisäksi opiskelijat kokivat saaneensa eväitä myös omaan hyvinvointiinsa, hän lisää.

Kouluttautuneiden joukosta löytyy monipuolisesti liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisia, jotka ovat lähteneet erikoistamaan osaamistaan psyykkiseen valmentamiseen. Valmistuneiden joukossa on mm. fysioterapeutteja, personal trainereita, urheilijoita, psykologeja sekä monia muita.

Psyykkinen valmentaja –koulutuskokonaisuus on neljän viikonlopun (kahdeksan lähipäivän) mittainen jatkokoulutusohjelma, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan (HOT). Koulutuksessa hyödynnettävät käytännön harjoitukset ja työkalut perustuvat näyttöön pohjautuvaan psykologisen joustavuuden malliin ja käyttäytymisanalyysiin.

Neljännes uusimaalaisista ei syö aamupalaa

Tuoreen pohjoismaisen kyselyn mukaan moni uusimaalainen jättää päivän tärkeimmäksi ateriaksi kutsutun aamiaisen väliin ruokahaluttomuuden vuoksi. Joka neljäs uusimaalainen syö arkipäivisin aamupalaa harvoin tai ei ollenkaan. Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö YouGovin Pohjoismaissa toteuttamasta kyselystä, jonka tilasi Herbalife.

– Aamiaiseen liittyy tänä päivänä monia haasteita. Kaksi kolmasosaa uusimaalaisista, jotka eivät syö aamupalaa joka päivä nimeävät syyksi ruokahaluttomuuden, ja joka viides kertoo, ettei heillä ole aamuisin aikaa syödä mitään. Lisäksi on henkilöitä, jotka yksinkertaisesti unohtavat syödä aamulla tai jotka käyttävät aamupalan syömättömyyttä laihdutuskeinona, Herbalife Nutritionin Pohjoismaiden aluejohtaja Mia Bergmann sanoo.

Säännöllinen ateriarytmi vaikuttaa koko päivään. Evira suosittelee syömään aamupalan, lounaan ja päivällisen sekä yhdestä kahteen välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee näläntunnetta ja tukee painonhallintaa sekä vähentää houkutusta naposteluun.

 

Aamiaiseen ei käytetä aikaa

Aamupala pysyttelee edelleen tärkeänä osana uusimaalaisten arkea, mutta aamiaistottumukset ovat vähitellen muuttumassa. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa uusimaalaisista syö aamupalaksi voileivän tai -leipiä. Muita suosittuja aamupalavaihtoehtoja ovat kaurapuuro, jogurtti, kananmunat ja hedelmät. Samaan aikaan yli puolet uusimaalaisista kertoo käyttävänsä aikaa aamupalan syömiseen kymmenen minuuttia tai vähemmän.

Lisäksi tutkimus osoittaa, että jotkut ikäryhmät ovat kiinnostuneempia muuttamaan aamiaistottumuksiaan kuin toiset. Jopa 43 prosenttia 18–34-vuotiaista voisi kokeilla smoothieta tai pirtelöä aamupalaksi, kun vastaavasti 55–74-vuotiaista näin tekisi vain noin kolmasosa.

Joka viides uusimaalainen kertoo syövänsä jo aamuisin hedelmiä ja marjoja jossain muodossa.

– Jos aamupalan syömiseen ei juuri ole aikaa, kannattaa harkita nopeita ja kevyitä vaihtoehtoja, kuten smoothieita, jogurttia tai hedelmiä. Suuntauksena näyttää olevan, että suomalaisten aamiaistottumukset elävät murroksessa, sillä lähes puolet vastaajista olisivat valmiita muuttamaan aamupalansa terveellisempään vaihtoehtoon, Bergmann vinkkaa.

 

Ikä vaikuttaa aamupalarutiineihin

Liki kolme neljäsosaa 55–74-vuotiaista suomalaisista nauttii aamiaisen joka arkipäivä, kun taas 61 prosenttia 35–54-vuotiaiden ikäryhmässä syö aamiaista päivittäin. Sen sijaan nuoremmassa 18–34-vuotiaiden ryhmässä vain noin puolet aloittaa päivänsä aamiaisella.

Kiire on yleisin syy aamiaisen väliin jättämiseen. Joka kymmenes 55–74-vuotias suomalainen unohtaa aamiaisen silloin tällöin ajanpuutteen vuoksi, kun taas ikäryhmässä 35-54 vastaava osuus on kolmannes. Eniten kiireestä kärsivät nuoret aikuiset, sillä peräti 40 prosenttia ikäryhmän 18–34 vastaajista kertoo jättävänsä aamiaisen väliin kiireen vuoksi.

Suomalaisten mielestä lounas on yleensä päivän tärkein ateria. Lounasta suosi joka kolmas vastaaja. Aamupalaa pidetään lähes yhtä tärkeänä, sillä 29 prosenttia kaikista suomalaisvastaajista nimesi sen tärkeimmäksi. Ero on suurempi uusimaalaisten kesken: peräti 37 prosenttia uusimaalaisista sanoi panostavansa lounaaseen ja vain 27 prosenttia aamupalaan.

Talouspolitiikan arviointineuvosto: Sote-säästöjen täysimääräinen toteutuminen epävarmaa

Valtiovarainvaliokunnalle jättämässään lausunnossaan talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, että lakiesityksissä ei tuoda uskottavasti esille mekanismeja, joiden kautta säästöjä syntyy.

 

Säästötavoitteen mittaluokka tulisi perustella

Esityksestä ei käy ilmi, miten uudistuksen säästötavoitteeseen on päädytty. Esityksestä ei myöskään käy yksiselitteisesti ilmi odotettua vaikutusta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen ja kestävyysvajeeseen, koska vuoden 2029 jälkeisestä kustannusurasta ei esitetä arviota. Rahoituslakiesitys tarkoittaa sote-menojen BKT-osuuden kasvun pysähtymistä 2020-luvulla. Tämä olisi historiallisesti ja kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellinen kehityskulku, etenkin kun huomioidaan menopainetta tuottava ikärakenteen muutos tällä ajanjaksolla. Vaikka talouspolitiikan arviointineuvosto jakaa huolen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä, tulisi sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien säästöjen mittaluokkaa perustella huolellisemmin.

 

Keskeiset tavoitteet ristiriitaisia

Kuten esityksissä tuodaan ilmi, uudistuksella tavoitellaan kustannussäästöjen lisäksi palvelujen saatavuuden parantumista erityisesti perusterveydenhuollossa. Nämä tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Tätä olennaista ristiriitaa ei ole esityksessä kuitenkaan arvioitu tarkemmin. Valinnanvapausesityksen mukaan ristiriitaa lieventää se, että peruspalvelujen parempi saatavuus voi vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa, mutta tältä osin esityksessä ei anneta minkäänlaista viitettä tutkimuskirjallisuuteen tai esitetä minkäänlaista määrällistä arviota mekanismin mittaluokasta.

 

Säästöpotentiaalin arviointi epävarmalla pohjalla

Hallituksen esityksissä viitataan laskelmiin, joissa säästöpotentiaali on laskettu toimijoiden tuottavuuseroista olettaen, että lain myötä heikoimpien toimijoiden tuottavuus kohenisi esimerkiksi keskimääräiselle tasolle. Tuottavuusparannuksen ajatellaan syntyvän osin lisääntyvän kilpailun seurauksena. Monien alueiden markkinat eivät kuitenkaan ole riittävän suuret ylläpitämään kilpailun kannalta riittävää määrää sote-keskuksia. Yksityinen kilpailu ei myöskään välttämättä takaa tehokasta lopputulemaa terveydenhuollossa. Hallituksen esitys tuo suoraan esille sen, että tuottavuuserojen vertailuun perustuvat laskelmat säästöpotentiaalista eivät kerro valinnanvapaudella saavutettavista kustannushyödyistä. Tästä huolimatta säästötavoitteen realistisuuden arviointi perustuu merkittäviltä osin tämänkaltaisiin laskelmiin.

 

Lakiesitys ei yksin takaa säästöjen toteutumista

Uudistuksen onnistuminen riippuu siitä, missä määrin sääntelyllä onnistutaan asettamaan tuottajien kannustimet yhdenmukaisiksi uudistuksen tavoitteiden kanssa. Kannustinjärjestelmien (tuottajakorvaukset, maakuntien rahoitus) suunnittelun onnistuminen on yksi uudistuksen merkittävimmistä haasteista.

Neuvosto katsoo, että uudistus olisi syytä toteuttaa vahvemmin vaiheistetusti ja niin, että vaiheistus mahdollistaisi vaikutusten uskottavan arvioinnin jälkikäteen sekä mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumisen.

Lue Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto hallituksen esityksistä HE 15/2017, HE 57/2017 ja HE 16/2018 kokonaisuudessaan tästä.

Tuhannet suomalaiset välttävät syövän, jos tupakointi vähenee

Suomessa vältettäisiin yli 75 000 syöpää seuraavan 30 vuoden sisällä, jos suomalaiset olisivat kokonaan lopettaneet tupakoinnin 2016. Pohjoismaiset tutkijat laskivat eri syöpätyyppien vähenemistä erilaisin tupakoinnin vähentämisen ja lopettamisen skenaarioin. Tupakan merkitys syöpätaakalle on suuri.

Kaikki tietävät, että tupakointi aiheuttaa syöpää. Vuonna 2016 noin 15 prosenttia suomalaisista poltti päivittäin.

-Ei ole tietenkään realistista ajatella, että yhtäkkiä kaikki lopettaisivat tupakoinnin. Mutta tutkimuksestamme näkee, miten paljon potentiaalia meillä yhä on syövänehkäisyssä, kertoo yhteispohjoismaista tutkimusta johtanut apulaisprofessori Therese M. L. Andersson Tukholman Karoliinisesta instituutista.

-Tuhansia syöpiä voitaisiin ehkäistä, jos harvemmat ihmiset tupakoisivat. Siksi Suomessa on tärkeää jatkaa systemaattista tupakkapolitiikkaa: tupakkaveronkorotuksia, tuotemerkittömien pakkausten käyttöönottoa sekä tupakoinnin lopettamisen tukea, toteaa Suomea tutkimusryhmässä edustanut professori Eero Pukkala Suomen Syöpärekisteristä.

Määrällisesti eniten vähenisivät keuhkosyövät, joita Suomessa jäisi sairastamatta noin 44 000. Prosentuaalisesti suurin estettävissä oleva osuus olisi kurkunpään syövät.

 

35 000 syöpää voidaan ehkäistä

Tutkimuksessa laskettiin myös mitä tapahtuu, jos suomalaisten tupakoijien määrä vähenee niin, että vuonna 2030 vain viisi prosenttia polttaa ja sen jälkeen tupakointi vielä vähenee kahteen prosenttiin vuonna 2040. Tämä estäisi 35 000 syöpätapausta vuoteen 2045 mennessä.

Tämä olisi Syöpäjärjestöjen tavoitteiden mukainen tulevaisuus: tupakoitsijoita on alle viisi prosenttia, eivätkä nuoret enää polta, nuuskaa tai käytä muitakaan tupakka- ja nikotiinituotteita.

Pohjoismaisella tasolla skenaariossa, jossa tupakointi olisi lopetettu 2016, kyettäisiin ehkäisemään 430 000 syöpää 2,2 miljoonasta seuraavan 30 vuoden aikana. Suurin ehkäistävissä oleva syöpämäärä on Tanskassa.

Tutkijat ovat myös tarkastelleet tupakoinnin vähentämisessä tehokkaaksi osoittautuneita ehkäisykeinoja.  Näihin kuuluvat tupakan hinnankorotukset, tupakointikielto työpaikoilla ja muilla julkisilla paikoilla, mainontakielto, tuotemerkittömät pakkaukset sekä kampanjointi mediassa.

Jos kaikki nämä keinot saadaan käyttöön, syöpätapaukset vähenevät tutkimuksen mukaan 28 500 vuoteen 2030 mennessä.

-Tiedämme, että tupakointi aiheuttaa syöpää. Suomessa tämä tieto on muuttunut toiminnaksi tehokkaammin kuin useimmissa muissa maissa, mutta paljon olisi vielä tehtävissä. Toivon että tämäkin tutkimus osaltaan saa päättäjät toimimaan ja Syöpäjärjestöjen tavoittelema Nikotiiniton Suomi on vuonna 2030 todellisuutta, Pukkala muistuttaa.

Uusien vuotuisten syöpätapausten määrä ylitti Suomessa 30 000:n rajan vuonna 2012. Suomen Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2030 todetaan yhteensä noin 43 000 uutta syöpää koko maassa, ja niistä arviolta 23 000 miehiltä ja 20 000 naisilta. Kaiken kaikkiaan miesten syöpätapausten määrä kasvaa 37 prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna ja naisten 29 prosenttia.

Tupakan vaikutuksia selvittänyt tutkimus on tehty Prevent-laskentamallilla. Tutkijat syöttävät siihen tietoja tupakoinnista ja väestönkasvusta sekä syövistä, joita tupakointi aiheuttaa. Tutkimuksessa olivat mukana Islanti, Ruotsi, Norja, Suomi ja Tanska. Sen tilaaja oli Nordic Cancer Union.

Tutkimus Tackling the tobacco epidemic in the Nordic countries and lower cancer incidence by 1/5 in a 30-year period—The effect of envisaged scenarios changing smoking prevalence julkaistiin European Journal of Cancerissa 3/2018. Linkki artikkeliin  

 

Tupakointi ja syöpä

Tupakointi lisää riskiä sairastua keuhko- suolisto-, rakko-, munuais- ja virtsateiden syöpiin sekä haima-, huuli-, suu-, kurkku-, nielu-, maha-, maksa-, ruokatorvi-, kohdunkaula-, munasarja- ja verisyöpiin (akuuttiin myelooiseen leukemiaan).

Tutkimuksen mukaan 31% näistä syövistä johtuisi tupakoinnista vuonna 2046, jos yhtä moni polttaisi kuin nykyään.

Allergiaviikko 2018: Otatko astmalääkkeesi oikein?

Allergia-, iho- ja astmaliiton Allergiaviikko-kampanja 9.–15.4. haluaa kiinnittää huomiota astman hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden oikeaan käyttöön. Vain oikein otettu lääke tehoaa, ja sairastavan elämänlaatu pysyy hyvänä.

Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnassa on huomattu, että astmaatikkojen lääkkeenottotekniikassa on paljon puutteita. Myös neuvontaan tulevissa kysymyksissä astmaan ja lääkkeiden ottoon liittyvät kysymykset ovat lisääntyneet viime vuosina.

Astmaa sairastaa kymmenen prosenttia väestöstä. Astma oireilee muun muassa yskänä ja hengenahdistuksena. Astmaa hoidetaan keuhkoihin hengitettävillä lääkkeillä. Hoidon tavoitteena on saada oireet hallintaan niin, ettei sairaus hankaloita normaalia elämää.

– Astman hoidossa tärkeintä on, että hallitsee lääkkeenottotekniikan niin hyvin, että lääke menee keuhkoihin asti, sanoo asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Vuorenmaan mukaan aikuisiässä alkavaa astmaa on tutkittu melko vähän. Parhaillaan Tampereen yliopistossa ja Seinäjoen keskussairaalassa on meneillään tutkimus, jonka mukaan astmaatikoista lähes 30 prosentilla sairauden hoito ei ole tasapainossa.

 

Lääkeannostelijoita on erilaisia

Hengitettävien astmalääkkeiden annostelijoita on kaikkiaan 17 erilaista mallia ja kaikkia käytetään eri tavoin. Samalla henkilöllä voi olla käytössä useita erilaisia lääkkeitä ja annostelijoita. Hengitettävän lääkkeen ottamisessa olennaista on oikea sisäänhengitysvoimakkuus.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan hengitettävästä astmalääkkeestä päätyy keuhkoihin vain pieni osa lääkeannoksesta. Jos lääkkeenottotekniikka ei ole kunnossa lääkkeen teho voi olla olematon.

– Olisi hyvä, että astman hoitotasapainoa seuratessaan lääkäri kiinnittäisi huomiota myös lääkkeen käyttötapaan sen sijaan, että vain lisäisi lääkkeitä, jos astman oireet eivät ole hallinnassa, Vuorenmaa sanoo

Allergiaviikon tapahtumissa ja apteekeissa saa ohjausta oikeaan tapaan hengittää astmalääke. Asian voi ottaa esille myös lääkärikäynnillä.

– Vain oikein otettu astmalääke parantaa sairastavan elämänlaatua, vähentää lääkärikäyntejä sekä säästää hoito- ja lääkekuluja, Vuorenmaa tähdentää.

Kesäkuntoon?

Vielä viime viikolla tuntui hyvältä ottaa tälle viikolle aiheeksi ”kesä kuntoon”-teema. Nyt ulos katsoessani näen vain tupruavaa lunta ja kinoksia uutta valkoista märkää materiaalia pihassa ja auton päällä, mutta pitää uskoa, että kyllä se kevät ja kesä on tulossa.
Vaikka pieni takatalven lumimyräkkä osuikin pääsiäisen päätteeksi, niin vähitellen alkaa talven pimeys väistyä ja ihmistenkin ajatukset kirkastua. Samalla palaavat joka keväiset teemat kesä- ja rantakuntoon pääsemiseksi.
Ennen, siis muutamia vuosia sitten, laihduttaminen oli paljo yksityisempää kuin nykyään. Nykyään meillä on jopa erilaisia televisio-ohjelmia laihduttamisesta ja on jopa kilpailuja siihen liittyen – kuinka paljon ehditkään laihduttaa tietyssä ajassa? Useimmiten näissä ohjelmissa on kyse perimmiltään hyvistä syistä, eli kilpailijan oma keho on tilanteessa, missä olisi hyvä jo terveydenkannalta pudottaa muutama kilo, mutta onko televisio-ohjelma se oikea tapa tehdä se?

Onko televisiosta ohjaajaksi?

Näitä ohjelmia katsoneena on saanut todistaa, kuinka se läski palaa ja kilot karisevat kovalla treenillä ja kurilla nopeastikin, mutta varsinkin näissä kovissa pudotuskilpailuissa, missä voittajat pudottavat esimerkiksi vuoden aikana puolet painostaan voittaakseen paljon rahaa, on tullut jälkeenpäin ilmi, että voittajat ovat sittemmin keränneet kilot jo takaisin. Kiloista kilpaileminen ei ehkä olekaan se oikea tapa laihduttaa. Pitää kuitenkin muistaa, että television pääasiallinen tehtävä on viihdyttää ja useimmiten vielä tuottaa voittoa televisioyhtiöille, eli mainostaa erilaisia tuotteita ja palveluita – se on hyvä pitää aina mielessä.

Miksi laihdutamme?

Miksi me sitten laihdutamme? Emmekö ole tyytyväisiä siihen, mitä olemme itsellemme tehneet, sillä useinhan kyse on omista valinnoista sekä ruokailun että liikunnan suhteen. Luonnollisestikaan aivan jokainen ei pysty valitsemaan mitä syö ja miten liikkuu, mutta useimmille meille kyseessä on valintoja ja nykypäivän kauneusajatukset sekä ravintoajatukset median avustuksella antavat meille tavoitteita, niin ulkonäön kuin painon suhteen. Media saa aikaan sen, että pyritään siihen rantapainoon, jotta näytettäisiin hyvältä rannalla, mutta onko se sitä, mitä oikeasti halutaan.
Omasta terveydestä huolehtiminen on tärkeätä ja se tarkoittaa tarpeellista ulkoilua ja sopivaa ruokavaliota, mikä missäkin tilanteessa on mahdollista. Siinä vaiheessa, kun tärkeimmäksi tulee ajatus tavoittaa jotain minkä media tai jokin markkinointi on luonut malliksi, mennään hutiin ja tavoitteet eivät välttämättä olekaan enää kovin terveitä.
Jokaisen meistä on hyvä välillä katsoa peiliä ja miettiä niitä omia elämän valintoja oman kehon kautta ja miettiä, kestääkö kehomme niitä tekemiämme valintoja kuinka hyvin?
Suomen talvet eivät enää ole niinkään kylmiä kuin mitä ne yhä ja aina ovat, eli pimeitä. Pimeä aikakausi saa meidät vetäytymään sisäänpäin ja siksikin me panostamme paljon kevääseen, kaiken uusiutumiseen ja kevät on meille suomalaisille tärkeätä aikaa. Keväällä ensimmäisten kevätaurinkopäivien aikana mieli virkistyy ja ajatukset toimivat entistä paremmin, valolla on suuri voima elämässä.
Mieti tänä keväänä, miten itse hoidat itseäsi ja itsesi huomioon valinnoissasi. Jos olet ns. jojolaihduttaja, miksi olet sellainen?

Ps. kyllä niitä ylimääräisiä kiloja on tässä omallakin vyötäröllä ja ihan omien valintojen kautta ne siihen ovat kertyneet.

KO

Luonnonsuojeluliitto asetti tavoitteet metsiensuojelulle: avohakkuutonta metsätaloutta ja lisää suojelualueita

Luonnonsuojeluliiton hallitus hyväksyi liiton uudet metsiensuojelutavoitteet, jotka ulottuvat vuoteen 2030. Luonnonsuojeluliitto haluaa uusilla tavoitteilla turvata metsäluonnon monimuotoisuuden sekä nopeuttaa ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua muun muassa suojelemalla metsiä ja uudistamalla metsätalouden käytäntöjä. Huomiota kiinnitetään myös metsän terveys- ja virkistysmahdollisuuksiin.

Liitto muistuttaa, että Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä (Convention on Biological Diversity). Sitoumuksesta on kuitenkin jääty huolestuttavasti jälkeen.

-Jos tavoite ei tule toteutumaan nykyisillä toimilla, pitää tehdä enemmän, ei heittää hanskoja tiskiin. Luonnonsuojeluliitto julkaisee nyt metsiensuojelun osalta toimia, joihin tarttumalla tilannetta voidaan korjata, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Luonnonsuojeluliitto tavoittelee muun muassa metsiensuojeluasteen nostamista vähintään 17 prosenttiin kaikilla kasvillisuusvyöhykkeillä ekologisesti edustavan ja hyvin kytkeytyneen suojelualueverkoston avulla. Liitto tavoittee myös avohakkuiden merkittävää ja nopeaa vähentämistä sekä metsien hiilivaraston kasvattamista osana ilmastonmuutosta vastaan käytävää kamppailua.

-Avohakkuut ovat usein sekä luonnon monimuotoisuuden, ilmaston että retkeilynkin kannalta kaikkein huonoin vaihtoehto. Parempia ratkaisuja talousmetsien hoitoon on olemassa. Lait ja metsätuet tulisikin uudistaa siten, että ne kannustavat eroon avohakkuista, Hölttä toteaa.

Kunnat hyötyvät metsien kestävästä hoidosta monella tavoin. Luonnonsuojeluliitto esittää metsien terveysvaikutusten ottamista huomioon kuntien terveydenedistämistoimissa.

-Metsä tarjoaa meille puhdasta ilmaa ja vettä. Lisäksi metsä pitää tutkitusti sekä mielen että kehon terveempänä. Kuntien metsänhoidossa monimuotoisuuden ja virkistysmahdollisuuksien parantaminen tulisi olla päätavoitteena. Tämä edistäisi samalla myös terveystavoitteita, Hölttä sanoo.

Luonnonsuojeluliiton metsätavoitteet löytyvät osoitteesta: www.sll.fi/metsatavoitteet