Syöpäjärjestöt vahvistavat syrjäytymisen ehkäisyssä vähemmälle huomiolle jäänyttä aluetta, terveyden edistämistä. Hyvä Päivä -toiminta on konkreettista terveyserojen kaventamista ja syrjäytymisen ehkäisemistä. 2016 alkanut Hyvä Päivä on laajentunut useille paikkakunnille. Sekä ohjaajat että nuoret kokevat ryhmät tärkeinä ja antoisina. Ongelmia kitketään niiden juurilla.

– Nuorille Hyvä Päivä -toiminta tuo tekemistä, paikan jossa tutustua uusiin ihmisiin, paikan johon lähteä ja jossa kokee olevansa tervetullut. Ei ole painetta olla jotakin. Voi tulla sellaisena kuin on, toteaa Hyvä Päivä –projektikoordinaattori Elina Selamo Joensuusta.

Ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevien nuorten terveysriskit ovat paljon keskimääräistä suurempia ja ne lisääntyvät, kun heidän tilanteensa pitkittyy. Syöpäjärjestöt toteuttavat yhteistyössä kuntien nuorisopalveluiden ja muiden toimijoiden (mm. Tyttöjen talo) kanssa Hyvä Päivä –terveyden edistämisen toimintaa. Se lisää työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten tietoja ja taitoja terveellisistä elintavoista ja näin vähentää riskiä sairastua yleisimpiin kansantauteihin, kuten syöpään. Terveyttä edistämällä saadaan myös lisättyä nuorten työ- ja opiskelukykyä.

Hyvä Päivä on systemaattinen ryhmämalli, jossa terveyttä edistetään hauskalla tavalla ja yhteisöllisesti. Nuoret kokoontuvat yhdeksän kertaa nuoriso-ohjaajan kanssa.

Tällä hetkellä Hyvä Päivä -ryhmiä on toteutettu tai käynnissä Kuopiossa, Nilsiässä, Juankoskella ja Kaavilla, Joensuussa, Polvijärvellä, Kajaanissa, Sotkamossa ja Kemijärvellä. Huhtikuun lopussa toiminta laajenee pääkaupunkiseudulle, kun Hyvä Päivä -ryhmät käynnistyvät Vantaalla. Kesän jälkeen toiminta alkaa Rovaniemellä.

Tähän mennessä kuntien nuorisopalvelujen ja muiden toimijoiden toimesta on toteutettu 26 Hyvä Päivä -ryhmää, joihin on osallistunut 140 nuorta. Palaute ryhmiin osallistuneilta nuorilta on ollut erinomaista.

– Hyvä Päivä -toiminta on sellaista, mihin nuori saa tulla itsensä takia. Ryhmässä keskitytään omaan hyvinvointiin. Monesti nuorille tarjottavien ryhmien tavoitteena on esimerkiksi työllistyminen tai koulutukseen pääseminen. On hyvä olla sellainenkin ryhmä, jossa saa keskittyä ensin itseensä ja myöhemmässä vaiheessa uraan, Selamo jatkaa.

Hyvä Päivä -ryhmän lähtökohtana ovat nuorten omat vahvuudet ja kiinnostus muuttaa elintapojaan. Tapaamisissa painotetaan terveellisen ravinnon, liikkumisen ja arkirytmin merkitystä, valmistetaan terveellinen ateria, sekä liikutaan yhdessä. Tapaamisten välillä nuoret tekevät pieniä, terveyttä edistäviä kokeiluja omassa arjessaan. Hyvä Päivä -ryhmät toteutetaan tavallisesti osana kunnan nuorisopalveluita. Ryhmien toteutuksessa tehdään myös yhteistyötä Marttojen kanssa.

– Olen Hyvässä Päivässä tosi kiitollinen ja onnellinen siitä, että siinä nuorten kanssa yhdessä pohditaan ja mietitään sitä, miten omaa hyvinvointia voisi edistää. Ei niin, että minä ohjaajana tulen ylhäältä päin kertomaan, että ”sinun pitäisi nukkua kahdeksan tuntia yössä”. Konsepti on todella hyvä ja tarpeellinen, kertoo Hyvä Päivä -ohjaaja Tiina Hakkarainen Kuopiosta.

Hyvä Päivä -ryhmät alkoivat vuonna 2016 Kajaanin kaupungin nuorisopalveluiden toteuttamina. Syöpäjärjestöt ovat kouluttaneet 60 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista Hyvä Päivä -ohjaajiksi. Koulutuksen aikana vahvistettiin nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten tietoja terveellisistä elintavoista ja elintapamuutoksesta. Hyvä Päivä –ohjaajien tueksi on tuotettu ohjaajasivusto.

Vuoden 2018 aikana Hyvä Päivä -toimintaa levitetään ja juurrutetaan valtakunnallisesti. Hanketta rahoitetaan STEA –avustuksella (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) sekä Syöpäsäätiön ja LähiTapiolan tuella.

– LähiTapiolan tavoitteena on edistää suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta eri elämänvaiheissa. Hyvä Päivä -hanke toteuttaa hienosti näitä tavoitteita vaikuttamalla myönteisesti nuorten elämään kauaskantoisesti. On ollut hienoa nähdä, kuinka toimintaa on voitu laajentaa eri puolille Suomea ja tavoittaa näin yhä useampia nuoria, kertoo yritysvastuun ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Maija Keskinen.