6.1 C
Helsinki
maanantai, 21 huhtikuun, 2025
Koti Blogi Sivu 77

Mahdollisuus munuaisen luovutukseen helpottumassa

Toisen munuaisensa voi luovuttaa sitä tarvitsevalle läheiselleen – tulevaisuudessa myös ystävälle. Munuais- ja maksaliitto on tyytyväinen, että sen vaatima lakimuutos on vihdoin tulossa käsittelyyn ja elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen määrää voidaan lisätä.

Suomessa uutta munuaista dialyysihoidossa odottaa lähes 450 ihmistä. Vuosittain tehdään 200-250 siirtoa, niistä valtaosa aivokuolleilta luovuttajilta. Viime vuonna munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta oli 29, mikä oli joitakin enemmän kuin edellisenä vuotena, muttei vielä riittävästi. Siirrettävistä munuaisista on jatkuva pula.

Elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen määrän lisääminen on hyvä tapa helpottaa epäsuhtaa munuaista odottavien ja siirrettävien munuaisten välillä. Sopivan munuaisen löytyminen kuolleelta luovuttajalta kestää keskimäärin puolitoista vuotta, mutta moni joutuu odottamaan pidempään. Tähän saakka Suomen laki on estänyt toisen munuaisensa luovuttamisen henkilölle, joka ei ole lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Esimerkiksi muualla asuva avopuoliso ei ole voinut toimia luovuttajana. Nyt luovuttajaksi hyväksyttäisiin myös muut sukulaiset ja läheiset ystävät.

Munuais- ja maksaliitto, elinsiirtolääkärit ja monet kansanedustajat ovat vaatineet lain muuttamista. Liiton eduskunnan tukiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus (KD) jätti vuonna 2016 kudoslain muutoksesta lakialoitteen, johon hän keräsi 116 kansanedustajan allekirjoituksen. Hallitus antoi esityksen uudesta kudoslaista eduskunnalle torstaina 12.4.2018.

Munuaisensiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy monia hyviä puolia. Siirtoa tarvitseva saa elävältä luovuttajalta tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana, jolloin vältytään pitkältä ja epävarmalta odotusajalta. Elävältä luovuttajalta siirretty munuainen alkaa toimia lähes aina heti siirtoleikkauksen jälkeen, mikä nopeuttaa toipumista ja siirteen pitkäaikaisennuste on parempi kuin kuolleelta luovuttajalta saadun siirteen. Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkitulle luovuttajalle. Ihminen pärjää hyvin myös yhdellä munuaisella. Jäljelle jäänyt munuainen pystyy parantamaan toimintaansa niin, että se vastaa normaalia kahden munuaisen toimintaa.

Väitös: Kasvispainotteinen ruokavalio parantaa fyysistä suorituskykyä

Vihannesten ja hedelmien terveyshyödyt ovat kaikille tuttu asia. Silti moni meistä nauttii niitä liian vähän. Enni-Maria Hietavalan tuore väitöstutkimus kuitenkin osoittaa jälleen uuden hyvän syyn huolehtia riittävästä vihannesten ja hedelmien syömisestä: ravinnon happokuorman pienentäminen.

enni-mariahietavala_kuvaajasaara-ahlgren.jpg

Enni-Maria Hietavala. (Kuva: Saara Åhlgren)

 

Elimistön happo-emästasapainon säätely on elintärkeää, koska solujen ja koko elimistön normaali toiminta on siitä riippuvaista. Syömämme ravinto vaikuttaa siihen, kuinka paljon munuaisten täytyy poistaa happoja elimistöstä tämän tasapainon ylläpitämiseksi. Enni-Maria Hietavala havaitsi tutkimuksessaan, että ravinnon happokuormalla voi olla sekä akuutteja että pidempiaikaisia vaikutuksia veren ja virtsan happo-emästasapainoon ja ihmisen fyysiseen suorituskykyyn.

Ravinnon happokuorman pienentäminen onkin yksi monista hyvistä syistä huolehtia riittävästä kasvisten syömisestä. Esimerkiksi liha- ja viljatuotteet sekä juustot ja kananmunat lisäävät happojen tuottoa elimistössä, kun taas vihannekset ja hedelmät pienentävät happokuormaa.

 

Hyödyllistä niin urheilijoille kuin eläkeläisillekin

Hietavala korostaa vihannesten ja hedelmien riittävää saantia osana terveellistä ruokavaliota ja liikunnallisesta elämäntapaa koko elämänkaaren ajan. Muutokset happo-emästasapainossa olivat todennäköisempiä naisilla kuin miehillä ja suurempia ikääntyvillä kuin nuoremmilla tutkittavilla.

– Erot munuaisten toimintakapasiteetissa saattavat selittää sitä, miksi ravinnon happokuorma vaikutti enemmän vanhempiin kuin nuorempiin tutkittaviin ja enemmän naisiin kuin miehiin, Hietavala kertoo.

Ravinnon pienempi happokuorma voisi olla eduksi esimerkiksi urheilijoille ja muille liikkujille. Siitä voisi olla hyötyä myös ikääntyville – ihmisen ikääntyessä hänen elimistönsä kyky erittää happoja heikkenee, kun munuaisten toimintakapasiteetti laskee. Pienemmästä happokuormasta hyötyisivät myös kroonista munuaistautia sairastavat.

Tutkimuksessa havaittiin, että happojen tuottoa lisäävä ruokavalio lisäsi veren happamuutta erityisesti nuorilla ja ikääntyvillä naisilla sekä levossa että liikunnan aikana. Naisten kestävyyssuorituskyky heikentyi happokuormaa lisäävän ruokavalion jälkeen.

 

Monipuolinen ruokavalio pienentää happokuormitusta

Ruokavalion happokuorman pienentämiseksi ei tarvitse jättää yksittäisiä ruoka-aineita tai ruoka-aineryhmiä syömättä eikä käyttää mitään erikoisia valmisteita, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee.

– Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää vihanneksia ja hedelmiä vähintään suositellun puoli kiloa päivässä sekä perunaa lisukkeena, riittää pitämään ruokavalion happokuorman lähellä neutraalia tai hieman emäksisen puolella, Hietavala kertoo.

Ravinnon aiheuttamaa happokuormaa voidaan arvioida laskemalla ruoka-aineille PRAL-arvo eli potential renal acid load.

LitM Enni-Maria Hietavalan liikuntafysiologian väitöskirjan ”Dietary acid load and acid-base balance in exercise and health from adolescence to late adulthood” tarkastustilaisuus 21.4.2018 klo 12.00 Seminaarinmäellä salissa L304. Vastaväittäjänä professori Lars McNaughton (Edge Hill University, Yhdistynyt kunigaskunta) ja kustoksena professori Antti Mero (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical education and Health numerona 268, 87 s., Jyväskylä 2018, ISSN 0356-1070; 268, ISBN 978-951-39-7403-9 (nid.), ISBN 978-951-39-7404-6 (PDF). Teos löytyy sähköisenä versiona osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7404-6.

eLive Ecosystemilta uuden sukupolven ratkaisu kroonisten sairauksien ehkäisemiseen

Savonlinnalainen startupyritys eLive Ecosystem Oy on kehittänyt uuden ratkaisun ennaltaehkäisevään ja omaehtoiseen terveydenhoitoon. Ratkaisu yhdistää ensimmäistä kertaa tekoälyprosessin, edistyksellisen anturiteknologian sekä yksilöllisen geneettisen testauksen yleisten kroonisten sairauksien ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi. eLive Ecosystem tähtää tuotteellaan merkittäväksi globaaliksi toimijaksi ennaltaehkäisevän terveydenhoidon kentällä.

eLive Ecosystemin lääkinnällisellä laitteella voidaan seurata käyttäjän riskiä sairastua viiteen krooniseen sairauteen: sepelvaltimotautiin, vaskulaariseen dementiaan, aivohalvaukseen, kakkostyypin diabetekseen ja uniapneaan. Oman todellisen sairastumisriskin hallitseminen kiinnostaa yhä useampia – varsinkin niitä, joilla on sairauksiin mahdollisia sukurasitteita – koska kyseiset taudit vaikuttavat merkittävästi omaan toimintakykyyn ja terveyden tunteeseen. Myös kansanterveydellinen vaikutus on suuri, sillä mainitut sairaudet vastaavat valtaosasta pitkäaikaissairauksia ja vaikuttavat taustatekijänä jopa 55 % kuolemantapauksista Suomessa (Kansanterveyslaitos, 2017). Maailmanlaajuisesti vastaava luku on noin 42 % (WHO, 2016).

– WHO on painottanut tarvetta edistää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, mutta yhä vain pieni murto-osa lääketieteen resursseista ohjautuu tähän. Ehkäisevän hoidon tehostamiseksi tarvitaan entistä yksilöllisempiä, skaalautuvia ratkaisuja, joiden avulla sairauksia voidaan seuloa ja havaita edullisemmin ja varhaisemmin, selvittää toimitusjohtaja Mikko Saajanlehto eLive Ecosystem Oy:stä.

– Yksilöllinen geenitestaus on jo itsessään globaalisti edistyksellinen ratkaisu, joka tarjoaa yhdessä anturiteknologian kanssa hyvin kokonaisvaltaista seurantaa. Tekoälyn ansiosta ratkaisumme on aiempaa itsenäisempi ja skaalautuvampi. Visiomme on, että pystymme nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin hallitsemaan merkittäviä kansansairauksia. Yksilölle tämä merkitsee parempaa terveyttä, yhteiskunnalle pienempiä sairaanhoidon kustannuksia.

eLive Ecosystem hyödyntää ratkaisussaan VTT:n edistyksellistä anturiteknologiaa.

– Kotimaisen yrityksen innovatiivisuus ja halu lähteä kansainvälisille markkinoille on jo itsessään asia, jota haluamme tukea, toteaa asiakaspäällikkö Kari Kohtamäki VTT:ltä.

– eLiven ratkaisu viiden sairauden seuraamiseksi on rohkea avaus kotihoidon ja terveysteknologian kasvaville markkinoille. Sensoriteknologian, data-analytiikan ja tekoälyn soveltaminen terveysalalla ovat myös VTT:lle tärkeitä tutkimuskohteita, ja siksi olemme mielellämme teknologiankehittäjänä mukana tässä konseptissa.

eLive Ecosystemin ratkaisu uudistaa terveyden omahoitoa laajentamalla seurannassa huomioitavia riskitekijöitä.

– Perinteisesti omahoidossa on keskitytty yksittäisiin riskitekijöihin, kuten verenpaineen ja -sokerin mittaamiseen. Yhteisvaikutuksia on arvioitu vasta lääkärin vastaanotolla, missä tietyn kokonaisriskin ylittyessä on päätetty esimerkiksi lääkityksen aloittamisesta. Tietoa henkilön geneettisistä riskeistä ei ole voitu käyttää apuna, vaikka tämä tarkentaisi merkittävästi riskiarviota ja hoidon osuvuutta, toteaa eLive Ecosystemin lääketieteellinen johtaja, lääketieteen tohtori ja sisätautiopin dosentti Mika Kastarinen.

– Uudessa konseptissamme kaikki merkittävät riskitekijät – myös geneettinen alttius – voidaan ottaa huomioon alustavassa riskiarviossa kotioloissa. Tekoälyyn perustuva laite arvioi riskin lääketieteessä toimivaksi osoitettuja algoritmeja käyttäen ja suosittelee sitten jatkotoimia, kuten elintapamuutoksia tai hakeutumista lääkäriin. Lopulliset hoitopäätökset tehdään toki edelleen lääkärin vastaanotolla.

eLive Ecosystem on saanut ELY-keskukselta kehittämisavustuksen tuotekehitykseen ja markkinoille tulon valmisteluun tähtäävään 1 045 400 euron hankkeeseen. Laitteen pilotointi ja kliininen testaus alkaa kesällä, ja markkinoille tuote on tarkoitus tuoda loppuvuoden 2018 aikana. Kehitteillä on sekä ammattilaisversio että kuluttajalaite itsenäiseen käyttöön.

Kehitystyössä auttaa myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

– Olemme osallistuneet Miksein kanssa kahtena vuotena Medica-messuille Düsseldorfissa ja nyt helmikuussa Arab Health -messuille Dubaissa. Startup Akatemian kautta olemme saaneet resursseja ja osaamista kehitystyömme tueksi, sekä mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Verkostot Savonlinnan, Kuopion ja Mikkelin alueelle ovat meille tärkeitä, sillä tuotekehityksemme tapahtuu Savonlinnassa ja haluaisimme tuoda terveyspalveluiden paikallisia tuottajia mukaan palvelumme testaamiseen ja kehittämistyöhön, Saajanlehto toteaa.

Vain mittaamalla voit tietää – kohonnut verenpaine ei anna oireita

Kohonneella verenpaineella on yhteys aivoverenkiertohäiriöihin. Se on salakavalasti oireeton, joten verenpaineen säännöllisellä mittaamisella on merkitystä.

Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen kertoo, että noin puolella aivoverenkiertohäiriöpotilaista on ollut kohonnut verenpaine. Koskisen mukaan moni ei tiedä, että kohonneella verenpaineella ja aivoterveydellä on yhteys, joten säännöllinen verenpaineen mittaaminen kannattaa aloittaa ajoissa. 

1/3 suomalaisista on kohonnut verenpaine

– Eritoten miehillä verenpaine alkaa tyypillisesti kohota kolmenkympin tienoilla, naisilla hieman myöhemmin. Mielestäni verenpaineen säännöllinen seuraaminen kuuluu siis kaikille. Positiivista on kuitenkin se, että vaikka kohonnut verenpaine on terveysriski, voi jokainen vaikuttaa siihen omilla valinnoillaan. Mahdollisen tupakoinnin lopettaminen, painonhallinta, suolan käytön vähentäminen ja säännöllinen, viikottainen liikuntaharrastus ovat esimerkiksi hyviä keinoja laskea verenpainearvoja.

Kohonnut verenpaine on salakavalasti oireeton 

Säännöllinen verenpaineen mittaaminen on tärkeää myös siksi, koska kohonnut verenpaine ei käytännössä oireile. 

– Se on todella salakavala, sillä se ei satu, pyörrytä tai saa aikaan pään huminaa. Riskinä onkin diagnosoimatta ja hoitamatta jäänyt kohonnut verenpaine, joka voi pahimmillaan johtaa aivoverenkierron häiriöön. Silloin ensimmäinen näkyvä oire voi olla esim. käden halvaus, puheen puuroutuminen tai suupielen roikkuminen. Verenpaineen mittaaminen on siis ensiarvoisen tärkeä ja vaivaton keino pysyä kärryillä, missä mennään, Koskinen painottaa.

Havahdu näihin arvoihin!

Mitkä ovat sellaisia verenpaineen arvoja, joihin on syytä havahtua? 

– Jos verenpaine nousee toistuvasti yli 135/85, on siihen syytä reagoida. Kannattaa myös muistaa, että mikäli verenpaine on mittaushetkellä näin korkea, on se rasituksessa jopa korkeampi. Kun verenpaine todetaan kohonneeksi, kannattaa uusintamittauksia tehdä joko kotona tai terveydenhuollon vastaanotolla noin viikon kuluttua.

Koskisen mukaan verenpaine kannattaa mitata vähintään kerran viikossa. 

– Jos verenpaineen mittaa esim. lauantaiaamuna ennen aamukahvin nauttimista, silloin ei pitäisi olla suuremmin verenpainetta nostavaa stressiä, hän lisää. 

Arvot kohdalleen lääkityksellä

Koskinen harmittelee, että vain harva, joilla todetaan kohonnut verenpaine, motivoituu hoitamaan sitä lääkityksellä. 

50 % yli 40-vuotiaista kuuluu riskiryhmään

– Sopiva lääke löytyy varmasti jokaiselle jostain lääkeryhmästä tai niiden yhdistelmästä. Eikä verenpaineen lähtöarvoillakaan ole väliä. Pääasia on, että kohonnut verenpaine saadaan laskettua lääkityksen avulla alas. Kyse ei ole myöskään kuuriluontoisesta lääkityksestä: vaikka tilanne saadaankin normalisoitua, on lääkitystä syytä jatkaa. Se on keino välttää joutumasta siihen joukkoon, joka sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.

Teksti: Mia Heiskanen

Diabetesliiton kysely: Kudossokerin sensorointi helpottaa arkea, lisää turvallisuudentunnetta ja parantaa hoitotuloksia

Diabetesliitto kysyi kudossokerin sensorointia yli kuukauden käyttäneiltä kokemuksia laitteista. Tulosten valossa menetelmä on hyödyllinen diabeteksen omahoidossa. Vastaajat kokivat sen parantavan hoitotasapainoa, elämänlaatua ja hoitomotivaatiota.

Flash- eli pyyhkäisysensori luetaan lukulaitteella.

 

Diabetesliiton verkkosivuilla maaliskuussa kaksi viikkoa avoimena olleeseen kyselyyn vastasi 745 diabeetikkoa tai diabeetikkolapsen huoltajaa. Lähes kaikilla oli tyypin 1 diabetes. Valtaosa vastaajista oli alle 50-vuotiaita. Alle 14-vuotiaita tai heidän huoltajiaan oli kolmasosa. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli naisia. Yli puolella oli monipistoshoito.

Lähes kaikki vastanneet kokivat, että päivittäinen hoito sujui laitteen käyttöönoton jälkeen aiempaa helpommin. Elämänlaadun kannalta erityisen suuri merkitys oli turvallisuudentunteen lisääntymisellä: yli 80 prosenttia vastanneista koki olonsa aiempaa turvallisemmaksi ja yönsä nukkui paremmin noin 60 prosenttia vastaajista.

Huolestuneisuus niin liian korkeista kuin liian matalistakin verensokereista väheni sensorointilaitteen ansiosta. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että hiilihydraattien arviointi oli helpottunut. Joka toinen koki, että diabetes rajoitti elämää entistä vähemmän.

 

Jatkuva sensorointi  parantaa hoitotasapainoa

Myönteiset vaikutukset näkyivät vastaajien kertoman mukan myös hoitotasapainoa kuvaavissa laboratoriotuloksissa. Pitkän ajan hoitotasapanoa kuvaava HbA1c oli parantunut 80 prosentilla vastaajista. Merkittävää paraneminen oli 40 prosentilla vastaajista.

Samankaltaisia tuloksia saatiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä selvityksessä, jossa potilaat saivat käyttöönsä lukulaitteella luettavan flash-mittarin. Selvityksen tuloksista kerrotaan huhtikuun Diabetes ja lääkäri -lehdessä..

Artikkelin kirjoittajat toteavat, että vaikka flash-mittarin kustannukset ovat kaksi ja puoli kertaiset sormenpäämittauksiin verrattuna, ajan mittaan tulee säästöjä diabeteksen lisäsairauksien vähentyessä. Hintavertailussa oletettiin, että verensokeri mitataan sormenpäästä kymmenen kertaa päivässä.

 

Uudet hoitovälineet tulee saada käyttöön asuinpaikasta riippumatta

Kudossokeria jatkuvasti mittaavat laitteet ovat mullistaneet diabeteksen hoidon. Niitä on markkinoilla useita erilaisia. Nykyaikaisen hoidon tulee Diabetesliiton näkemyksen mukaan olla siitä hyötyvien ja sitä tarvitsevien saatavissa asuinpaikasta riippumatta.

Sensorointilaitteiden myöntämisen ehdoista päätettäessä huomioidaan yleensä vain se, miten sensorointi vaikuttaa hoitotuloksiin. Diabetesliitto halusi kerätä diabetesta sairastavien arkikokemuksia ja tietoa sensoroinnin vaikutuksista elämänlaatuun ja arjessa selviämiseen.

Diabeetikon oma aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen hoitoonsa ovat välttämättömiä hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi. Hoitotavoitteisiin pääsemistä helpottaa hyvä elämänlaatu.

–Jos on lääketieteelliset perusteet, pitää sensoreita saada kunnan hoitotarvikejakelusta yhdenvertaisesti. Käypä hoito -suositus antaa suuntaa siihen, milloin sensorointi on tarpeellinen, selvittää erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitosta.

Kyselytutkimus: Parkinsonin tautia sairastavat kärsivät ahdistuksesta ja häpeästä – henkisestä hyvinvoinnista ei keskustella riittävästi hoitokäynneillä

Parkinson tautia sairastavia huolestuttaa tuoreen kyselytutkimuksen perusteella se, etteivät he saa tarpeeksi tietoa sairaudesta ja sen etenemisestä. Lisäksi noin puolet kyselyyn vastanneista kokee, että hoidossa tai hoitokäynneillä ei keskustella riittävästi sairauden vaikutuksesta elämänlaatuun. Kyselystä selviää myös, että vain noin kolmasosalla sairastavista on hoitosuunnitelma Parkinsonin tautiin.

Suomen Parkinson-liiton ja AbbVien teettämään kyselytutkimukseen vastasi 636 Parkinsonin tautia sairastavaa. Parkinsonin tautia sairastavat ovat kyselytutkimuksen mukaan tyypillisimmillään 66-75-vuotiaita. He ovat saaneet taudin diagnoosin keskimäärin 5.7 vuotta sitten. Vastaajat tapaavat erikoislääkäriä keskimäärin 1.8 kertaa vuodessa, ja lääkärien vaihtuvuus eri käyntikertojen välillä on yleistä.

Elämänlaatua ei huomioida tarpeeksi hoidossa

Lähes joka toinen kyselyyn vastanneista kokee, että Parkinsonin taudin vaikutusta elämänlaatuun ei huomioida riittävästi hoidossa ja hoitokäynneillä. Valtaosa Parkinsonin tautia sairastavista on keskustellut hoitohenkilökunnan kanssa elämänlaatuun liittyvistä asioista. Henkiseen hyvinvointiin, masennukseen ja häpeäntunteeseen sekä kipuun liittyvät asiat ovat olleet kuitenkin harvemmin esillä kuin esimerkiksi fyysiset oireet. Kyselyyn vastanneista noin 9 % ei ollut keskustellut elämänlaatuun liittyvistä asioista hoitokäynneillä.

Tietoa sairaudesta ja oireista ei saada riittävästi

Vain noin joka kolmas kyselyyn vastannut on saanut tietoa Parkinsonin taudin eri hoitovaihtoehdoista diagnoosin yhteydessä. Lähes joka kolmas vastaajista on tyytymätön tiedonsaantiinsa taudin oireista ja etenemisestä. Varsinkin taudin etenemisestä kertomisessa on puutteita. Valtaosa vastaajista haluaisi saada tietoa edenneen Parkinsonin taudin hoitovaihtoehdoista jo ennen kuin tauti etenee.

Kyselyyn vastanneista kolmasosalla on lääkärin tekemä hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma on useammin suullinen kuin kirjallinen ja noin 60 % niistä, joilla hoitosuunnitelma on, kertoo lääkereseptin toimivan hoitosuunnitelmanana.

Tietoa kyselytutkimuksesta

Suomen Parkinson-liiton ja AbbVien teettämä kyselytutkimus tarkastelee Parkinsonin tautia sairastavien tiedonsaantia ja hoitoa. Kyselytutkimukseen vastasi 636 Parkinsonin tautia sairastavaa. Kyselyn toteutti Otantatutkimus tammi-helmikuussa 2018.

Ruotsalainen innovaatio puhdistaa sisäilmaa tehokkaasti

Ruotsissa kehitetty innovaatio, AirRevival puhdistaa sisäilmaa tehokkaasti kodeissa ja julkisissa tiloissa. Staattista sähköä hyödyntävä laite kerää epäpuhtaudet ikkunaan tai taustalevyyn ja puhdistaa huoneilmaa jo 30 minuutissa. AirRevival-tuoteperheeseen kuuluu kolme laitetta ja niitä saa nyt maahantuojalta Suomesta.

Huono sisäilma on kasvava huolenaihe niin kodeissa kuin julkisissa tiloissa. Ilmassa esiintyvät bakteerit, allergeenit, homeitiöt ja muut epäpuhtaudet sairastuttavat hitaasti ja voivat johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin ja ovat erityisen haitallisia astmaatikoille ja allergikoille.

AirRevival on kehitetty erityisesti käsittelemään nanokokoisia, erittäin hienoja hiukkasia, jotka ovat myös haitallisimpia terveydelle. AirRevival-laitteen kehittäjä, ruotsalainen professori ja lastenlääkäri havaitsi yhteyden sisäilman ja lasten ylähengitystieinfektioiden välillä ja ryhtyi tutkimaan aihetta tarkemmin. Vuosien tuotekehityksen tuloksena syntyi ainutlaatuinen AirRevival, joka on otettu erinomaisesti vastaan Ruotsissa, missä EAC-tekniikkaa hyödyntäviä laitteita on tutkittu jo pitkään.

Miten AirRevival toimii?

AirRevivalin elektroninen ilmankäsittely, EAC-tekniikka hyödyntää sähköstaattista kenttää puhdistaakseen epäpuhtauksia huoneilmasta. Jo yhdellä AirRevival-laitteella voidaan sisäilmasta kaapata 90 prosenttia hiukkasista keskikokoisessa makuuhuoneessa. Laite vetää haitallisia hiukkasia ilmasta ja kerää ne lasiin tai peiliin, josta ne on helppo puhdistaa. Kun hiukkaset on kerätty ilmasta, ne pysyvät tiukasti kiinnittyneinä lasin pinnalla, eikä laite vapauta niitä uudelleen huoneilmaan. AirRevival käyttää hyvin vähän sähköä ja on äänetön, siksi se sopii myös lasten ja herkkäunisten makuuhuoneisiin.

Päiväkodeissa vähemmän sairauspoissaoloja

AirRevival vähentää haitallisia partikkeleita sisäilmasta jo 30 minuutissa käyttöönotosta. EAC-tekniikkaa on testattu laajasti muun muassa ruotsalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa jo yli vuosikymmenen ajan. Tutkimuksissa on osoitettu haitallisten hiukkaspitoisuuksien pienentyneen 80 prosentilla. Samoin AirRevivalilla tehdyt tutkimukset päiväkodeissa ovat osoittaneet lasten poissaolojen vähentyneen jopa yli puolella, mikä on ollut seurausta vähentyneistä ylempien hengitysteiden infektioista.

AirRevival-järjestelmä täyttää eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset ja Euroopan Unioni on tunnustanut teknologian toimivaksi. Lisäksi AirRevivalin tehon on osoitettu täyttävän WHO:n ilmanpuhdistustekniikalle asetetut vaatimustasot.

AirRevival

Voimaharjoittelu tehostaa lihasten kierrätysjärjestelmää

Vaikutus havaittiin erityisesti nuorilla.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että voimaharjoittelu lisäsi lihasten kierrätys- ja jätehuoltokoneistojen eli autofagosomien määrää nuorten miesten lihaksissa.

Autofagia-prosessissa solut hajottavat rakenteitaan kuten proteiineja tai soluelimiä. Hajotettuja rakenteita voidaan käyttää energiaksi tai rakennuspalikoiksi uusille rakenteille ja siksi sopiva autofagian määrä on hyväksi soluille. Autofagian mekanismeja selvittänyt tutkija sai vuonna 2016 fysiologian ja lääketieteen Nobel-palkinnon. Ilmiön merkitystä sairauksien synnyssä ja ikääntymisessä tutkitaan parhaillaan runsaasti.

Tutkimuksessa käytetyn voimaharjoittelujakson kesto oli 21 viikkoa ja tutkittavilla ei ollut aiempaa säännöllistä voimaharjoittelutaustaa.

Tutkimuksessa huomattiin, että vanhoilla harjoittelemattomilla miehillä autofagosomien määrä ei lisääntynyt, kuten nuorilla.

–Tämä saattaa teoriassa rajoittaa lihasten vaurioituneiden rakenteiden kierrätystä ja jätehuoltoa jatkossa, aiheesta väitöskirjaa tekevä Jaakko Hentilä ja akatemiatutkija Juha Hulmi kertovat.

Kaikissa lihasten jätehuoltovasteissa ei ollut ikäefektiä. Yksittäisen voimaharjoituksen jälkeen proteiinien vääränlaisesta laskostumisesta aiheutuva ”jätehuoltovaste” eli niin sanottu unfolded protein response (UPR) aktivoitui riippumatta tutkittavan iästä. Lihas reagoikin voimaharjoitukseen pääosin hyvin samalla tavalla nuorilla ja vanhoilla.

–Voimaharjoittelun on havaittu olevan monilla tavoin hyödyllistä sekä nuorilla että vanhoilla ihmisillä. Tässä tutkimuksessa löydettiin kuitenkin siis mahdollisia iän tuomia eroja, joiden merkitystä pitää tutkia jatkossa lisää, Hulmi ja Hentilä painottavat.

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yhteistyössä Oslon yliopiston kanssa.

Tulokset on julkaistu sähköisessä muodossa kansainvälisessä Acta Physiologica-lehdessä. Tutkimusta on rahoittanut Suomen kulttuurirahasto (Hentilän henkilökohtainen apuraha), Suomen Akatemia sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.