5 C
Helsinki
maanantai, 21 huhtikuun, 2025
Koti Blogi Sivu 76

Ylipainon yleistyminen on mahdollista pysäyttää

(Kuva: Johannes Romppanen)

 

Lihomiskehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan yhteistyötä, vaikuttavia menetelmiä ja oikeanlaista tukea. Työikäisen väestön lihominen on yleistynyt kuuden viime vuoden aikana FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan. Vuoteen 2011 verrattuna nousua on kolmen prosenttiyksikön verran. Se vastaa noin 1,4 kilon lisäystä henkilöä kohti.

Selvityksen mukaan jo yli 70 % miehistä ja 63 % naisista on ylipainoisia eli painoindeksi, BMI, on yli 25 kg/m2. Lihavia (BMI ≥ 30 kg/m2) on yli neljännes suomalaisista.. Suurentunut vyötärönympärys mitattiin jo lähes puolella aikuisista. Keskivertonaisella on siis noin 7 kg ylipainoa ja keskivertomiehellä 10 kg. Lihavuus oli yleisempää alemmilla koulutusasteilla ja lisääntyy ikääntyessä. Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua.

FinTerveys-väestötutkimukseen osallistui satunnaisotannalla noin 10 000 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksesta julkaistiin nyt tulokset 30 vuotta täyttäneestä väestöstä. FinTerveys-tutkimus toteutettiin 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin 13.4. Kansanterveyspäivillä.

Tuloksia ylipainosta ja lihavuudesta pidetään hälyttävinä, koska liika rasva, erityisesti vyötärölle kertyneenä, lisää riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, moniin syöpiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Ylipainon yleistyminen koskee kaikkia ikäluokkia, myös nuoria ja lapsia. Väestön lihomiskehityksen pysäyttäminen ja erityisesti sen ehkäisy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaatii laajaa yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreilla, kuten terveyden edistämistoimiaihmisten asuinympäristöissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla,vapaa-ajan harrastuksissa ja palveluissa.

Monialaisen ammatillisen yhteistyön lisäksi, tarvitaan konkreettisia työvälineitä ja tukea sekä terveydenhuoltoon, että ihmisille itselleen. Neuvoloiden ja alakoulujen terveydenhuollossa on käytössä Neuvokas perhe -työvälineet, joiden avulla perheet saavat tukea ja kannustustaniihin terveyden teemoihin, joita he itse tällä hetkellä kokevat tarvitsevansa.

Tärkeää on myös mahdollisuus tehdä näkyväksi asioita, jotka ovat jo hyvin. Ylipainon vähentämisen ei pidä olla virheiden ja vikojen etsintää, vaan ennen kaikkea olemassa olevan toimivan vahvistusta. Myös Sydänmerkki-ateria osalla julkisen sektorin toimijoista tukee terveellisiä lounasvalintoja.Jo pienillä elintapamuutoksilla voi edistää hyvinvointiaan. Laihdutuskuurit ja tiukat ohjelmat johtavat usein pitkällä aikavälillä haluttua päinvastaiseen tulokseen eli kilojen kertymiseen.Jokaisen tulisi saada tarvitsemaansa tukea omien elintapojensa muutoksen toteuttamiseksi ja mahdollisuus nähdä itsensä pystyvänä ja osaavana oman arkensa asiantuntijana.

Puheenvuoro: Terveystiedoista kaikki ilo irti

Lääkäri passittaa potilaan verikokeeseen, virtsanäytteeseen tai röntgenkuvaan. Tulokset tallennetaan lääkärikeskuksen tai terveyskeskuksen tietokantaan – jonne ne myös hautautuvat. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.

Madis Tiik esiintyi tammikuussa Tamron Health Awards & Foresight Forum 2018 -tapahtumassa.

 

Madis Tiik, jos kuka, tuntee terveystietojen hyödyntämisen haasteet. Tietoa on olemassa valta­vasti, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Virolainen lääkäri ja tekniikan tohtori tunnetaan Viron sähköisen potilastietojärjestelmän pääarkkitehtina. Hän toimi Eesti E-Tervise Sihtasutusin toimitusjohtaja vuosina 2007–2011, jolloin säätiö vastasi Viron sähköisen potilastietojärjestel­män rakentamisesta.

Vuodesta 2012 Sitran vanhempana neuvonantajana toi­minut Tiik puhuu terveystietojen vapauttamisen puolesta.

– Jotta terveystietoja pystyttäisiin hyödyntämään tehok­kaasti, ihmisille pitää antaa omistusoikeus omiin tietoihin­sa. Jos dataa voitaisiin nykyistä joustavammin hyödyntää esimerkiksi tutkimuksessa, ihminen voisi saada tiedon omista mahdollisista riskitekijöistään.

Nykyisin tämä ei toteudu, ellei sitten tietoja ole tallen­nettu Kanta-järjestelmään.

– Kaikki joskus kerätty tieto saattaa olla todella arvokasta. Emme todellakaan lähde nollasta liikkeelle.

Nykyisellään potilastietoja voidaan kuitenkin hyödyntää vain rajoitetusti. Jos suomalainen joutuu sairaalahoitoon vaikkapa Virossa, hän ei voi näyttää terveystietojaan hoi­tavalle lääkärille. Ja koska ihmisellä itsellään ei ole omia tutkimustuloksiaan, hän ei voi halutessaan täysin vapaasti vaihtaa lääkäriä.

 

Älykkäät työkalut tekevät tuloaan

Tarjolla on yhä enemmän myös älykkäitä apuvälineitä, joiden avulla tietoa voidaan analysoida. Suurin este niiden yleistymisen tiellä löytyy korvien välistä.

Ammattilaiset nimittäin pelkäävät vallan lipumista asiakkaille. Tähän asti tieto on ollut visusti lääkärien hal­lussa. Internetissä kuitenkin kuka hyvänsä pääsee käsiksi kaikkeen maailman tietoon. Kuka ei olisi joskus googlan­nut oireitaan ja mennyt lääkärin vastaanotolle valmiin diagnoosin kera?

Tiik peräänkuuluttaa tasa-arvoisempaa hoitosuhdetta.

– Jos lääkäri ja potilas keskustelisivat potilaan tilantees­ta yhdessä, ihminen todennäköisesti sitoutuisi hoitoon paremmin. Nykyisin vain murto-osa kroonisesti sairaista käyttää lääkkeitä oikein, mikä johtuu kenties siitä, että heille ei ole selitetty asiaa tarpeeksi hyvin tai annettu vaihtoehtoja.

Uusien työkalujen yleistymistä hidastavat toki myös eri organisaatioiden väliset raja-aidat sekä tekniseen yhteen­sopivuuteen ja lainsäädäntöön, ennen kaikkea tietosuoja­lainsäädäntöön, liittyvät haasteet.

 

Lisää laadukasta dataa

Uusinta uutta terveystiedon saralla on ihmisen geeniperimään liittyvän tiedon hyödyntäminen. Genomitieto mahdollistaa yksilön terveyttä uhkaavien riskitekijöiden kartoittamisen.

Erilaiset muun muassa unen laatua, liikuntaa ja ravit­semusta mittaavat laitteet, esimerkiksi älykellot, ovat yhä suositumpia. Näiden keräämiä tietoja ei kuitenkaan vielä toistaiseksi pystytä yhdistelemään.

– Jos kaikki tämä data saataisiin hyötykäyttöön, voitai­siin tehdä nykyistä paljon fiksumpia päätöksiä, Tiik toteaa.

– Kaiken ytimessä on kuitenkin se, että joku toinen päät­tää, mitä minua koskevilla tiedoilla tehdään. Asetelma on väärä. Suurin osa ihmisistä kykenisi kyllä itse tekemään päätöksiä omien terveystietojensa käytöstä.

Virossa asiat ovat toisin

Toukokuun lopussa voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus vahvistaa ihmisen oikeutta omiin henkilökohtaisiin tietoihinsa.

Näin ei kuitenkaan ole Virossa, jossa kansalaiset ovat omistaneet omat terveystietonsa jo vuodesta 2009.

– Virossa GDPR-tietosuoja-asetus ei siksi oikeastaan muuta mitään. Parasta aikaa mietitään, mikä olisi teknisesti paras tapa antaa tietoja kansalaisille, sanoo Madis Tiik Sitrasta.

Virossa lainsäädäntö on sallinut myös geeniperimään liittyvien genomitietojen hyödyntämisen jo vuodesta 2004. Tänä vuonna sata tuhatta virolaista saa antaa veri­näytteen genomipankkiin ja 55 000 aiemmin osallistunut­ta saavat ensi kertaa tiedot omista näytteistään.

Samaan aikaan Suomessa on vasta käynnistetty keskus­telu genomitiedon omistajuudesta.

– Mitä jos minulta otettaisiin verinäyte, ja lääkäri ei suostuisi kertomaan tuloksia vaan sanoisi, että se ei olisi turvallista? Lainsäädännössä pitäisi mahdollistaa ihmisen terveystietojen näyttäminen hänelle itselleen. Kun tieto on saatavilla, sen päälle syntyy älykkäitä palveluja.

Artikkeli on julkaistu Tamron Tampuriini-asiakaslehdessä 2/2018

Teksti: Marjo Kanerva

Kuva: Minna Rossi

Visualase: Aivoleikkaus ilman kallon avaamista

Visualase: Aivoleikkaus ilman kallon avaamista

 

Medtronic on juuri esitellyt uuden mahdollisuuden neurokirurgeille Euroopassa. Potilaat, joilla on leikkausta vaativa aivokasvain tai epilepsia, voivat nyt välttyä siltä, että heidän kallonsa avataan, kun kirurgin on päästävä käsiksi sairaaseen aivoalueeseen. Sen sijaan kirurgi voi käyttää laserteknologiaa 3,2 mm porausreiän läpi ohuen valokaapelin avulla. Sairas kudos kuumennetaan pois laservalolla. Tätä kutsutaan MRI-avusteiseksi laserablaatioksi. Potilas on toimenpiteen ajan MRI-skannerissa monitoroitavana, jotta voidaan varmistaa, että ablaatio on tarkasti kontrolloitu eikä vaurioita ympäröivää kudosta. Järjestelmän nimi on VisualaseTM ja sen etuna on lisäksi, että potilaalle ei aiheudu juurikaan kosmeettista haittaa, sillä päänahkaa tarvitsee ajella vain noin 3 mm:n alueelta.

Useimmiten potilas pääsee sairaalasta jo operaatiota seuraavana päivänä.

Potilaan oikeuksien päivä 18.4.: Potilaan oikeudet heikkenevät jos varallisuus määrää hoidon

Diabeteslääkkeiden vuoden 2017 alusta voimaan tullut korvattavuusmuutos on vaikuttanut monen diabeetikon hoitoon heikentävästi, kun rahat eivät enää riitä lääkkeisiin. Turhan monelta diabetesta sairastavalta puuttuu edelleen yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka potilas ja asiantuntijat laativat yhdessä.

Diabetes on sairaus, jota hoidetaan pitkälti kotona. Tämän vuoksi hoidossa korostuu diabeetikon omahoito ja hoitoon sitoutuminen. Omahoidon tueksi jokaisella diabetesta sairastavalla on oikeus yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan hoitavan lääkärin, hoitajan ja potilaan yhteistyönä.

Hoitosuunnitelmaan kirjattavien hoitotavoitteiden on oltava yksilöllisiä ja motivoivia. Tavoitteiden pitää olla saavutettavia ja omahoidon toteuttamisen pitää olla mahdollista, myös lääkehoidon osalta.

 

Hyvä hoito osin kiinni varallisuudesta

Diabetesliitto on tuonut viime aikoina esiin huolensa siitä, että hoitoon sitoutuminen voi heikentyä, koska osalla diabeetikoista ei välttämättä ole enää varaa ostaa lääkkeitään. Nämä haasteet korostuvat erityisesti iäkkäillä ja monisairailla potilailla.

Aina ei riitä, että diabeetikko suunnittelee yhdessä lääkärinsä kanssa sopivinta hoitoa ja järkeviä elintapoja. Moni joutuu lisäksi laskemaan tarkasti, millaisiin lääkkeisiin omat rahat riittävät.

− Tilanne on tosiaan juuri tällainen. Nyky-Suomessa ei päde enää periaate, ettei diabeteksen hyvä hoitaminen saa olla kiinni henkilön varallisuudesta, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo.

Vadénin mukaan raha on noussut entistä useammin puheeksi potilaiden kanssa korvattavuusmuutoksien takia vuoden 2017 alusta lähtien. Tuolloin voimaan astuneiden diabeteslääkkeiden uusien korvaustasojen mukaan ainoastaan insuliinit säilyivät täydessä sadan prosentin korvausluokassa, ja muiden diabeteslääkkeiden Kela-korvaus laski 65 prosenttiin. Muutos oli osa hallituksen tavoitetta vähentää vuosittaisia lääkekuluja 150 miljoonaa euroa.

Vadénin mukaan lääkekorvauksien muutos on jo saanut osan diabeetikoista luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta.

− Eräskin potilaani oli GLP1-analogien ansiosta onnistunut ensimmäisen kerran pudottamaan vaikeaa ylipainoaan 140 kilosta 125 kiloon. Sokeritasapaino oli kohentunut, yleinen vointi oli hyvä ja mieliala toiveikas. Hoito näytti vihdoinkin onnistuvan, Vadén kertoo.

Seuraavalla käynnillä arvot olivat romahtaneet. Syyksi paljastui, että lääkitys oli ollut kalleutensa vuoksi pakko lopettaa.

Vadénin mukaan vastaavia tapauksia on kuluneen vuoden aikana tullut vastaan useita.

− Eniten harmittavat potilaiden puolesta juuri tällaiset tilanteet. Kun pöyhäisee huonontuneen hoitotasapainon taustoja, sieltä paljastuu taloudellisia ongelmia ja lääkkeistä luopuminen. Hienot hoitotulokset ovat nollautuneet lyhyessä ajassa, ja koko kova työ on aloitettava alusta.

Vadén epäilee uudistuksesta koituvaa säästöä. Lääkekorvauksien muutokset rankaisevat pahiten niitä diabeetikoita, jotka jo valmiiksi tarvitsevat eniten tukea ja palveluita. Jokainen daibeteksesta aiheutunut komplikaatio on paitsi inhimillinen tragedia myös valtava kuluerä yhteiskunnalle.

 

Kerro lääkärille, jos lääke on liian kallis

Nykytilanteessa Vadén rohkaisee diabeetikoita ennen kaikkea avoimuuteen oman lääkärin vastaanotolla.

−Rahahuolista voi ja kannattaa kertoa suoraan. Lääkärin ammattitaitoon kuuluu pohtia hoitoa luottamuksellisesti myös potilaan talouden kannalta. Yhdessä voidaan sitten verrata hoitovaihtoehtoja ja niiden kuluja.

Olipa tilanne millainen hyvänsä, lääkehoitoa ei pidä lopettaa omin päin.

− On paljon vaikeampi lähteä rakentamaan hyvää hoitoa uudelleen, jos verensokeri on ehtinyt olla pitkään todella korkea. Kannattaa siis ottaa pikaisesti yhteyttä omaan diabetesvastaanottoon, jos tilanne käy tukalaksi.

Keskiviikkona 18.4. vietetään EU:n potilaan oikeuksien päivää. Potilaan oikeuksien päivä näkyy sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #potilaanoikeuksienpäivä ja #hoitosuunnitelma.

Kuntoutujien elämänlaatu parani kuntoutuksen aikana

Kuntoutujat arvioivat työ- ja opiskelukykynsä parantuneen Kelan ammatillisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen aikana, selviää kuntoutuksen hyötyjä esittelevästä raportista.

Kuntoutuksen hyötyjä arvioitiin keräämällä tietoa vuonna 2016 kuntoutuksensa päättäneiltä kuntoutujilta ja heidän kuntoutustaan toteuttaneilta tahoilta.

Työ- ja opiskelukyvyn lisäksi kuntoutujat olivat aiempaa tyytyväisempiä terveyteensä ja ilmoittivat masennusoireiden vähentyneen. Erityisesti yleisen elämänlaadun koettiin kohentuneen.

– Elämänlaatua tarkasteltiin erikseen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä ympäristöön liittyvän elämänlaadun näkökulmista. Erityisesti fyysisen ulottuvuuden tarkastelussa havaittiin muutoksia parempaan suuntaan. Myös masennusoireita kokevia kuntoutujia oli vähemmän kuntoutuksen lopussa kuin kuntoutuksen alussa. Kuntoutujien kokema hyvä terveys, parempi elämänlaatu ja masennusoireiden puuttuminen olivat yhteydessä positiiviseen arvioon omasta työskentelykyvystä, suunnittelija Veli-Matti Vaden kertoo.

Lisäksi palveluntuottajat arvioivat kuntoutuksesta saatavia hyötyjä kuntoutujien toiminta-, työ- ja opiskelukyvylle. Palveluntuottajat arvioivat suurimman osan hyötyvän kuntoutuksesta vähintään kohtalaisesti. Selkeän enemmistön arvioitiin myös olevan kuntoutuksessa oikea-aikaisesti.

Raportti on osa Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportointia, joka ilmestyy kerran vuodessa.

Pitkäaikaissairaudet rasittavat taloutta – joka kymmenes on jättänyt lääkkeen hankkimatta sen hinnan vuoksi

Pitkäaikaissairaus on suuri taloudellinen rasite runsaalle kolmasosalle sairastavista. Joka kymmenes pitkäaikaissairas on jättänyt lääkkeen hankkimatta sen hinnan vuoksi. Tämä käy ilmi keväällä 2018 tehdystä tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi yhteensä noin 1 900 tutkimuksen teettäneiden liittojen jäsentä. 

Neljä järjestöä selvitti yhdessä pitkäakaissairaiden kokemuksia sairastamisen kustannuksista. 36 prosenttia tutkimuksen vastaajista kokee pitkäaikaissairaudestaan koituvat kustannukset melko tai erittäin suureksi taloudelliseksi rasitteeksi.

Asia ei koske vain kaikkein pienituloisimpia. Myös suhteellisen suuri osa keskituloisista kokee sairastamisen vaikuttavan talouteensa huomattavasti.  Suurin taloudellinen rasite ovat lääkekustannukset. Moni sairastunut on joutunut pyytämään toista, halvempaa lääkettä, siirtämään lääkkeen hankkimista tai tinkimään muista välttämättömistä menoista kuten ruoasta. Joka kymmenes vastaaja ilmoittaa jättäneensä lääkärin suositteleman lääkkeen hankkimatta sen hinnan vuoksi.

-On kestämätöntä, että lähes joka neljäs vastaaja on joutunut tinkimään ruoasta tai muista välttämättömistä menoista hankkiakseen tarvitsemansa lääkkeen. Suomessa 1,9 miljoonalla työikäisellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Tulokset antavat viitteitä siitä, että isolle osalle heistä lääkekustannukset ovat todellinen ongelma, toteavat Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Crohn ja Colitis ry, Psoriasisliitto sekä Reumaliitto.

Ratkaisuksi lääkeomavastuun jako neljään osaan 

Lääkkeiden vuosittaisen omavastuun jaksottaminen uudella tavalla helpottaisi tilannetta. Nyt omavastuun maksaminen voi olla taloudellisesti haastavaa etenkin paljon kalliita lääkkeitä käyttävillä, jotka usein joutuvat maksamaan koko summan lyhyen ajan sisällä.

Tutkimuksen vastaajista lähes 80 prosenttia kannatti omavastuun jaksottamista useampaan osaan. Eniten kannatettiin omavastuuosuuden jaksottaminen neljään osaan.

-Nykyinen korvausjärjestelmä asettaa etenkin pienituloiset pitkäaikaissairaat erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Lääkeomavastuun jaksottaminen on välttämätön askel pitkäaikaissairaiden taloudellisen tilanteen helpottamisessa, järjestöt huomauttavat.

Lääkeomavastuun jaksottamisen lisäksi tarvitaan myös muita toimia, järjestöt muistuttavat. Näistä tärkein on yksi yhtenäinen maksukatto, joka pitää sisällään lääkkeiden, matkojen ja asiakasmaksujen kustannukset.

Tutkimuksen teettivät yhdessä Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Crohn ja Colitis ry, Psoriasisliitto sekä Reumaliitto, ja sen toteutti Innolink. Tutkimukseen vastasi yhteensä noin 1900 tutkimuksen teettäneiden liittojen jäsentä. Tulokset ovat edustavat suhteessa liittojen jäsenmääriin sekä ikä- ja sukupuoliprofiileihin.

Terveysteknologian vienti jatkoi kasvuaan – kasvua edellisvuodesta yli 5 prosenttia

Sääntely-ympäristön muutos voi hidastaa kasvua jatkossa.

Terveysteknologian viennin kasvu jatkui vahvana vuonna 2017. Viime vuonna terveysteknologian tuoteviennin arvo oli 2,2 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 5,3 prosenttia. Terveysteknologian tuonti kasvoi 5,5 prosenttia 1,16 miljardiin euroon. Terveysteknologiatuotteiden viennin arvo on viimeisten 20 vuoden aikana viisinkertaistunut ja viennin ylijäämä kymmenkertaistunut ollen yhteensä 10,75 miljardia euroa vuosina 1996-2017.

-Terveysteknologia on edelleen yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista Suomessa, Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen iloitsee.

Vuonna 2017 terveydenhuollon laitteiden, kuten potilasvalvonta- ja röntgenlaitteiden, vienti kasvoi 4,0 prosenttia 1,57 miljardiin euroon, mikä on 71,0 prosenttia terveysteknologian kokonaisviennistä. In vitro -diagnostiikan vienti kasvoi 8,3 prosenttia ja oli yhteensä 570 miljoonaa euroa sisältäen sekä laitteet että reagenssit. EvaluateMedTechin vuonna 2017 tekemän arvion mukaan terveysteknologian maailmanmarkkinoiden kasvuennuste on 5,1 prosenttia, joten suomalainen terveysteknologia on pysynyt hyvin mukana kansainvälisessä vauhdissa.

Kasvun keskellä toimiala on läpikäymässä historiansa suurinta murrosta, kun Lääkintälaiteasetus (EU 2017/729) ja In vitro -diagnostiikkalaitteiden asetus (EU 2017/746) tulivat voimaan keväällä 2017. Kansallisella tasolla muutoksiin ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota, vaikka muuttuva sääntely-ympäristö voi hidastaa uusien tehokkaiden hoitojen saamista potilaille ja vaarantaa samalla toimialan kasvun.

Terveysalan kasvustrategia antaa onneksi mahdollisuuden puuttua tilanteeseen, Hassinen toteaa.

-Strategiaan tulisi laatia toimintasuunnitelma siitä, miten säädösasiat otetaan haltuun. Näin varmistetaan, että yritykset ja julkiset organisaatiot ovat entistä tietoisempia lainsäädännön vaatimuksista ja että tarjolla on koulutusta, jolla varmistamme riittävän osaajien määrän.

Suomessa valmistetuista terveysteknologian tuotteista yli 80 prosenttia päätyy vientiin. Tästä huolimatta yrityksillä on tarve kehittää ratkaisujaan Suomessa, mikä tuo terveysteknologiaratkaisuja osaksi suomalaisen potilaan hoitoa, edistää yritysten kasvua ja vientiä sekä lisää samalla investointeja Suomeen. Hassisen mukaan sote-uudistus ja valinnanvapaus avaavatkin uusia mahdollisuuksia yrityksille, joille Suomi on kotimarkkina ja ennen kaikkea referenssimarkkina vientiä varten

-Terveysteknologia tuo lisäarvoa niin julkisille kuin yksityisille palvelutuottajille.

Julkaisu: käytännön ratkaisuja huono-osaisuuden purkuun

Millaista on nykypäivän huono-osaisuus eri puolilla Suomea? Miksi nuoret miehet syrjäytyvät? Muun muassa näihin kysymyksiin tartutaan Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vuosikirjassa Alueellisuus, paikallisuus ja globaalit mahdollisuudet (Diak Työelämä, 2018).

Tarkastelun kohteina ovat niin yhteisöllisyys, osallisuus, paperittomat, eriarvoisuus, huono-osaisuus ja nuorten miesten syrjäytyminen kuin arvojen ja uskomusten muutokset, seurakuntien muuttuvat toimintakulttuurit, saamelaiskulttuuri ja opiskelijoiden hyvinvointi.

– Diak tekee työtä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien aseman muuttamiseksi kymmenissä hankkeissa vuosittain. Tuore vuosikirja kuvaa tätä moninaisuutta. Kirja etenee globaalien mahdollisuuksista avaamisesta paikallisten ratkaisujen esittelyihin, kertoo kehitysjohtaja Terhi Laine.

Kokonaisvaltaiset palvelut ratkaisu eriarvoisuuden vähentämiseen

Huono-osaisuus on suhteellisen pysyvä ilmiö alueellisesti, ja osallisuudessa on alueellisia eroja. Sakari KainulainenReija PaananenAnne SurakkaMarjo Pulliainen ja Ritva Sauvola kertovat artikkelissaan, mitä tuloksia Itä- ja Pohjois-Suomen eriarvoisuuden vähentämishankkeessa ISEAssa on saatu asukkaiden osallisuuden edistämiseksi.

Itä-Suomessa inhimillinen huono-osaisuus paikantuu erityisesti Pohjois-Karjalaan, jossa korostuvat toimeentulotuen laaja käyttö, pitkäaikaistyöttömyys ja yksinäisyyden kokemukset.

Pohjois-Suomen maakunnissa huono-osaisuus puolestaan ilmenee etenkin yksinäisyytenä sekä Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta myös nuorisotyöttömyytenä.

– Erilaiset palveluiden aukkopaikat vaikuttavat olevan niitä tärkeimpiä kohtia, joihin pitää satsata, kun kehitetään maakuntien heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palveluita. Asukkaiden hyvinvoinnista tulee huolehtia kokonaisvaltaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan ja kunnan sekä kansalaisyhteiskunnan valta ja vastuut tulee sovittaa yhteen, kirjoittajat toteavat.

 

Miten ehkäistä nuorten syrjäytymistä?

Ari Haapanen ja Peter Peitsalo kysyvät artikkelissaan, miksi nuoret miehet syrjäytyvät työelämästä ja mitä asialle voi tehdä. Auta miestä mäessä -hankkeessa kehitetään ryhmämuotoista ja toiminnallista valmentavaa palvelua vastaamaan nuorten miesten palvelutarpeisiin.

– Nuorten miesten työllistymisen edistämiseksi tarvitaan uudenlaisia koulutus- ja uraohjauksen valmennusmenetelmiä. Hankkeessa saatujen tulosten mukaan valmennuksen tuloksellisuus näkyy ennen kaikkea siten, että ryhmään osallistuvat nuoret kokevat valmiuksiensa ja itsetuntemuksensa parantuvan. Myös välittömiä onnistumisia saattaa tapahtua, kirjoittajat sanovat.

Myös Niko NummelaSusanna Hyväri ja Marja Lindholm esittävät keinoja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi: heidän mukaansa vertaisryhmä ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten voimavaraistava työote voivat vahvistaa osallisuutta. Tarkastelu perustuu Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeen ensimmäisen vaiheen kokemuksiin.

– Havaintojemme mukaan on tärkeää, että nuorten kanssa työskentelevät aikuiset luovat turvallisen ilmapiirin toiminnalle. Luottamusta ja turvallisuutta luodaan ennen kaikkea vuoropuhelun avulla. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan taas tarjota nuorille mahdollisuuksia tulla nähdyksi ja kuulluksi, Nummela, Hyväri ja Lindholm toteavat.

Tutustu julkaisuun maksutta Theseuksessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-309-4