5.6 C
Helsinki
maanantai, 21 huhtikuun, 2025
Koti Blogi Sivu 75

Palaako? Kuinka monta tupakkaa sinä olet polttanut elämäsi aikana?

Kaj Pirhonen.

Uskoisitko, että elämäsi aikana jopa puoli miljoonaa tupakkaa poltettuasi, voisit päästä siitä vielä eroon? Tuusulalainen Kaj Pirhonen onnistui ja tukee nykyisin muita pääsemään irti tupakasta. Hän toimii Keuhkoterveysjärjestö Filhan kouluttamana vertaistukiohjaajana tupakan vieroitusryhmissä.

Kaj toteaa polttaneensa tupakkaa lähes tauotta 37 vuoden ajan, siitä kertyi noin puoli miljoonaa tupakkaa. Hän kertoo, että pahimmillaan meni kolme askia tupakkaa päivässä.

-Ketjussa poltteluksihan se meni, sanoo Kaj.

-Melkein koko hereillä olo ajan oli tupakka huulien välissä.

Kaj kertoo, että tupakasta irti pääseminen ei ollut helppoa ja tueksi tarvittiin porukka. Tupakka jätti myös jälkensä, keuhkoahtaumataudin, mutta liikunnan lisääminen ja tupakoinnin lopettaminen ovat helpottaneet oloa.

Mahdollisuus tukea muita lopettamaan tupakointi on innostanut Kajn toimimaan vertaistukiohjaajana. Filhan mallin mukainen vertaisohjaajatoiminta tarjoaa matalankynnyksen tukea ja mahdollisuuden tupakasta vieroittautumiseen ryhmässä.

-Kaj osallistui koulutukseen helmikuussa, Helsingissä. Koulutamme vertaisohjaajia lisää eri puolella Suomea. Osallistujat ovat koulutuksen jälkeen olleet innostuneita mahdollisuudesta tukea toisia irti tupakasta, sanoo Filha ry:n erityisasiantuntija Patrick Sandström.

Olemme tarjonneet tupakoinnin vieroitusryhmiä myös verkossa, keskusteluryhmän muodossa, ja tämä näyttää sopivan joillekin tupakoinnin lopettajille erinomaisesti, Sandström toteaa. Tupakkariippuvuus on monimuotoinen. Niinpä jokaisella tupakoijalla on ainutlaatuinen riippuvuus ja tästä syystä on luonnollista, että samat lopettamisen keinot eivät sovi kaikille. hän jatkaa:

-Milelenkiintoista näissä koulutuksissa on se, että kokenutkin tupakoija voi saada ahaa-elämyksen siihen, miten ja miksi tupakka koukuttaa.

-Hämmästystä on monelle tuottanut myös se, että tupakoinnin lopettamiseen tulee suhtautua sopivalla vakavuudella. Tilanteisiin, joissa ennen tupakoi täytyy jatkossa varautua kunnollisella suunnitelmalla. Vain se tukee lopettajan päätöksiä, toteaa puolestaan projektityöntekijä Miska Reinikainen.

-Omien tapojen tunteminen on tärkeää mitä tahansa elämänmuutosta suunniteltaessa. Näin sanottuna asiat vaikuttavat yksinkertaisilta, mutta tosiasia on, että vasta tupakointitapojen omakohtainen tutkailu tuo ymmärryksen päivittäisistä tottumuksista ja niiden muuttamisesta.

Hanketta tukee STEA.

Sairaanhoitokäyntejä tehdään työterveyshuollossa aiempaa vähemmän

Työterveyshuollon kustannukset olivat 804 miljoonaa euroa vuonna 2016. Kela maksoi siitä korvauksia 347 miljoonaa euroa.

infograafi_tilastokatsaus_tyoterveyshuolto

Sairaanhoitokäyntien lukumäärä työterveyshuollossa on pienentynyt 6,9 % vuodesta 2010 vuoteen 2016. 2010-luvun vaihteessa sairaanhoitokäyntejä tehtiin vuosittain yli 5 miljoonaa. Huippuvuonna 2011 käyntejä oli 5,4 miljoonaa. Vuonna 2016 sairaanhoitokäyntejä tehtiin 4,7 miljoonaa.

Kelan korvaustietojen mukaan käynnit ovat vähentyneet eniten sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, kuljetuksen ja varastoinnin sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijöillä. Näillä toimialoilla käyntien määrä on vähentynyt noin neljänneksen.

– Käyntien vähenemistä selittää talouden laskusuhdanne. Talous alkoi toipua vasta viime vuonna, sanoo tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö Hennamari Mikkola Kelasta.

Sen sijaan ehkäisevässä työterveyshuollossa työpaikkaselvityksiin käytetty aika ja terveystarkastuksien lukumäärä ovat kasvaneet roimasti 2010-luvulla: työpaikkaselvityksiin käytetty aika 58 % ja terveystarkastusten määrä 27 %.

Vuonna 2016 terveystarkastuksia tehtiin 1,2 miljoonaa ja työpaikkaselvityksiin käytettiin 573 000 tuntia. Vuonna 2010 työpaikkaselvitysten tuntimäärä oli vain 362 000.

– Painotukset työterveyshuollon ennalta ehkäisevään toimintaan alkavat nyt näkyä, Mikkola pohtii.

Miksi ruoasta ja syömisestä on tullut ongelma?

TUNNE SYÖMINEN

Ravitsemusasiantuntija Jonna Heinonen on nähnyt työssään, kuinka raastavalla tavalla ruoka ja syöminen ovat muodostuneet ihmisille taakaksi.

Elämme yläkylläisessä ruokakulttuurissa, jossa monet ovat kadottaneet kyvyn tuntea syömiseen liittyviä luonnollisia tuntemuksia, kuten nälän- ja kylläisyyden tunnetta. Tästä on seurannut monenlaisia ongelmia, kuten ylipainoa ja muita terveyshaittoja.

Heinonen selvittää kirjassaan, miten monitahoinen asia syöminen on ja miten syömistä on mahdollista oppia tuntemaan sekä hallitsemaan.

Kirja opastaa askel askeleelta, kuinka voimme oppia kuuntelemaan omaa kehoamme ja syömään luonnollisesti, omien fysiologisten tarpeiden mukaan terveellisesti ja itselle sopivasti. Samalla ratkeavat painonhallintaongelmat.

Joustavuus, kohtuullisuus ja rentous ovat kirjan avainsanoja. Kaikki syömiseen liittyvät ääripäät, kuten liian tiukka itsekontrolli tai kontrollin puute, aiheuttavat vain ongelmia. Kirjassa on myös käytännön harjoitteita syömisen hallinnan parantamiseksi.

Jonna Heinonen on tamperelainen ravitsemusttieteilijä, terveystieteiden maisteri, valmentaja ja kouluttaja. Hän on erikoistunut syömisen psykologiaan ja on kouluttanut satoja valmentajia ympäri Suomen.

Teknologia omaishoitajien apuna

Kiira Käck Laurean Teknologiahankkeesta (vas), Minna Mäenpää Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä sekä Tiina Leppäniemi Terveys- ja hyvinvointiteknologiaosaaminen sujuvaksi -hankkeesta.

 

Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-toiminta järjesti viime viikolla tilaisuuden, jossa ihmiset pääsivät tutustumaan arkea helpottavaan hyvinvointiteknologiaan. Sitä esittelemässä olivat Tiina Leppäniemi Terveys- ja hyvinvointiteknologiaosaaminen sujuvaksi -hankkeesta (Teknohanke) ja Kiira Käck Laurean Teknologialainaamosta. Teknologia voi helpottaa monella tapaa mm. omaishoitajien elämää.

–Laitteet ovat hoidettavien eduksi ja hoitajan avuksi, Leppäniemi tiivistää.

Hoitaja voi olla levollisin mielin, jos esimerkiksi karkailevalla hoidettavalla on paikannin. Paikannin löytyy nykyään mm. kengänpohjallisista tai vaikkapa Aarikan kaulakorusta, joten se ei kiinnitä huomiota. GPS-paikannin kertoo myös esimerkiksi nopeasti liikkumisesta, mistä tietää, että sen kantaja on noussut johonkin kulkuneuvoon. Leppäniemi kertoo, että omaishoitajat kohtaavat arjessaan usein karkaamistilanteita.

-Etenkin yölliset karkaamiset ovat haastavia.

Arkea helpottamaan löytyy monenlaisia laitteita. Ovikameran avulla tietää ennen oven avaamista, kuka oven takana on. Liesivahdit taas huolehtivat paloturvallisuudesta, sillä ne katkaisevat hellasta sähkön, vaikka esimerkiksi muistisairas unohtaisi levyn päälle.

-Se on kuin lieden oma palovaroitin, sillä liesivahti tunnistaa lämmön nousun ja hälyttää siitä jo ennen tulipaloa. Palovaroitin reagoi vasta savuun. Liesivahteihin saa myös lukkoja, etteivät lapset pääse kokkaamaan, Käck kertoo.

Lisäksi löytyy mm. erilaisia hälytysnappeja, turvapuhelin, helppokäyttöisiä kännyköitä, lääkekello sekä unimittari.

-Unimittari mittaa unen laatua, kuten sitä pääseekö ihminen syvän unen tilaan. Lisäksi siitä näkee, jos ihminen poistuu sängystään. Hoivakodeissa sen avulla voidaankin seurata, nukkuuko asiakas vai tarvitseeko hän apua esimerkiksi wc-käynnille. Unimittaria voidaan käyttää myös uniapnean tunnistamiseen, esittelee Käck.

-Lääkekelloon taas asetetaan tietyt ajat, jolloin lääke otetaan, eikä se anna ottaa niitä muihin aikoihin. Siten ihminen ei voi ottaa esimerkiksi aamulääkettä myöhemmin päällekkäin iltalääkkeen kanssa, jos sen on unohtanut tai ei muista, ottiko lääkkeen jo. Lääkekello hälyttää äänellä ja valolla, kun on lääkkeenottoaika. Lääkekellon saa lukkoon, joten sitä voidaan käyttää myös päihdepuolen hoidossa, Käck jatkaa.

 

Omaishoitajien kokemukset osaksi laitteiden kehittämistä

Kaksivuotinen Teknohanke alkoi reilu vuosi sitten. Laurea-ammattikorkeakoulu on siinä päävetäjänä yhteistyökumppaneineen. Leppäniemi kertoo, että hankkeen tarkoituksena on sekä levittää ihmisille tietoa hyvinvointiteknologiasta että kerätä heiltä käyttäjäkokemuksia ja tietoa arjen haasteista.

–Yksi iso tavoite on saada tuotteiden loppukäyttäjien ääni kuuluville. Usein on hienoja laitteita, mutta ne eivät silti ratkaise mitään ongelmaa. Omaishoitajat ovat näköalapaikalla kertomaan, mitä arjen todelliset haasteet ovat. Heidän ei kuitenkaan tarvitse keksiä niihin ratkaisuja, vaan me voimme kertoa kuvaukset arjen tilanteista esimerkiksi jollekin start up -yritykselle, joka lähtee kehittämään ratkaisuja, Leppäniemi kertoo.

Kokemuksia on tärkeää kartoittaa, koska ammattilaistenkaan kesken näkemykset tarpeista eivät ole yhteneviä. Sen osoittaa mm. Teknohankkeen puitteissa tehty kysely.

-Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla ja heidän esimiehillään oli näkemyseroja, toteaa Leppäniemi.

Hankkeen kautta halutaankin kerätä käytännön työntekijöiden kokemuksia välitettäväksi aina päättäjille saakka.

-Teknologian pitäisi olla omaishoitajalähtöistä, juuri heille räätälöityä ja oikea-aikaista. Näitä laitteita otetaan kuitenkin usein liian myöhään käyttöön ja ihmisten voi olla vaikea tunnistaa, mikä olisi juuri heille sopiva. Kaupungit ja kunnat voisivat olla enemmän mukana tässäkin, koska omaishoito säästää paljon yhteiskunnan varoja. Tämä tilaisuus on koonnut paikalle hienosti väkeä omaishoitajista kaupungin edustajiin, kommentoi Minna Mäenpää Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä.

Omainen, hoitoalan ammattilainen tai kuka tahansa muukin voi kertoa omat kokemuksensa Teknohankkeen verkkosivulla kohdassa Kotihoito 2.0.

Hyvinvointiteknologia helpottaa mm. omaishoitajien arkea. Paikannin voi nykyään olla vaikka Aarikan kaulakorussa tai kengänpohjallisissa, liesivahdit estävät tulipaloja ja lääkekello huolehtii lääkkeiden oikea-aikaisesta ottamisesta.

 

Teknologiaa arastellaan

Leppäniemi sanoo, ettei teknologian mahdollisuuksista oteta tällä hetkellä kaikkea irti. Yksi syy on se, että ihmiset arastelevat teknologiaa.

-Moni pelkää esimerkiksi, että kalliit laitteet menevät rikki tai että he eivät osaa käyttää niitä, Leppäniemi kertoo.

Teknologialainaamossa laitteisiin on mahdollista tutustua.

-Siellä näytetään kädestä pitäen, kuinka ne toimivat, Leppäniemi sanoo.

Myös Mäenpään kokemuksen mukaan hyvinvointiteknologia koetaan vielä hieman vieraaksi. Jo sana teknologia voi tuntua pelottavalta.

-Nämä laitteet ovat kuitenkin todella hyviä ja helpottaisivat mm. turvallisuutta. Kynnystä niihin tutustumiseen pitäisi vain madaltaa. Kiinnostusta laitteet ainakin herättävät, Mäenpää sanoo tyytyväisenä viitaten tilaisuuden osallistujamäärään.

Leppäniemi kertoo, että Tekno-hankkeen puitteissa on selvitetty, minkä laitteen ihmiset mieluiten ottaisivat käyttöönsä.

-Esiin nousi turvattomuuden tunne omassa kodissa. Ikäihmisten ovikelloja käydään soittamassa ja kaupataan kaikenlaista. Moni ottaisikin mielellään ovikameran. Tuntuu lohduttomalta, että ihmisillä on niin turvaton olo omassa kodissaan, hän kertoo.

Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n järjestämä tilaisuus keräsi paikalle runsaasti hyvinvointiteknologiasta kiinnostunutta väkeä. Paikalle tultiin katsomaan, millaista teknologiaa on tarjolla. Mm. liesivahdit, paikantimet ja apuvälineet omaishoitajan ja hoidettavan väliseen yhteydenpitoon kiinnostivat. Tilaisuus sai kiitosta jo siitä, että se ylipäätään järjestettiin ja ihmisille tarjottiin mahdollisuus tutustua teknologiaan ja esittää kysymyksensä siitä tietäville ihmisille.

Hyvinvointiteknologiaan voi tutustua Laurean Teknologialainaamossa Vantaan Tikkurilassa. Esimerkiksi yhdistykset voivat myös pyytää Teknologialainaamosta esittelijän tulemaan omalle paikkakunnalleen, kuten Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry teki. Lisätietoja tarvittaessa antaa OmaisOiva-koordinaattori Minna Mäenpää 040 189 2121 / [email protected].

SMS

Hyvinvointia jo työmatkalla

Fiksu liikkuminen on osa työhyvinvointia. Kodin ja työpaikan väliset matkat vaikuttavat arjen sujuvuuteen ja sitä kautta hyvinvointiin, tyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen. Monipuoliset liikkumisen vaihtoehdot auttavat sitouttamaan työntekijöitä. Epäkohtien korjaaminen parantaa ilmapiiriä ja työtyytyväisyyttä. Työmatkaliikunta on myös helppoa arkiliikuntaa. Siihen kannattaa kannustaa. 

Teemme noin 500 matkaa kotoa töihin vuoden aikana. Ei siis ole yhdentekevää, miten tuon matkan teemme: yksin autolla vai fiksusti vaikkapa kimppakyydillä. Vai kertyykö työmatkalla samalla arvokasta hyötyliikuntaa kävellen tai pyöräillen.

Viisaat liikkumisvalinnat lisäävät terveyttä ja työhyvinvointia ja vähentävät sairauspoissaoloja. Kaksi kolme kertaa viikossa liikkuvilla työntekijöillä on tutkitusti 4,5 päivää vähemmän sairauspäiviä vuodessa kuin niillä, jotka liikkuvat viikossa enintään kerran. Päivittäinen puolen tunnin kestävyysliikuntasuositus täyttyy helposti kävelemällä tai pyöräilemällä osan työmatkasta. Joukkoliikenteen käyttäminen auton sijaan lisää keskimäärin 2000 terveellistä askelta päivään.

Arkiliikkunnan tukeminen on työnantajalle kannattavaa

Työntekijät arvostavat työnantajia, jotka kannustavat kestävien kulkutapojen käyttöön. HSL:n toteuttamiin liikkumiskyselyihin vastanneista yli 80 % toivoo työnantajalta tukea viisaaseen liikkumiseen. Työnantajalla on useita keinoja edistää työntekijän työmatkan sujuvuutta ja sitä kautta hyvinvointia. Esimerkiksi työsuhdematkalippu on työnantajalle paitsi kätevä tapa edistää kestävää liikkumista, myös houkutella ja sitouttaa henkilöstöä. Etuun sijoitetut eurot myös maksavat itsensä takaisin. Tuoreen Liikkumissuunnitelman hyödyt euroina -hankkeen laskelmien mukaan työmatkojen tukemisesta saadut säästöt kattoivat työsuhdelipun kustannukset.

Joukkoliikenteen käyttäminen auton sijaan lisää keskimäärin 2000 terveellistä askelta päivään.

Kävelyä ja pyöräilyä voi tukea rahallisesti esimerkiksi kilometrikorvauksilla. Työsuhde-etuna voi tarjota myös polkupyörän, minkä on todettu innostavan erityisesti uusia pyöräilijöitä työmatkaliikuntaan pitkänkin tauon jälkeen.

Viisaan liikkumisen kannusteet vähentävät pysäköintipaikkatarvetta ja voivat tuoda merkittäviäkin kustannussäästöjä. Esimerkiksi SPR-Veripalveluissa kaksi vuotta sitten käyttöönotetuilla viisaan liikkumisen tuilla saatiin vähennettyä pysäköintipaikkojen kysyntää jopa 12 paikalla.

HSL kumppaneineen tarjoaa ratkaisuja pääkaupunkiseudulla

HSL tarjoaa pääkaupunkiseudun yrityksille kattavan valikoiman kestävän liikkumisen ratkaisuja. Yrityspalvelut on koottu viime vuonna avattuun verkkopalveluun. Sivustolla on tarjolla muun muassa liikkumisen konsultointia, pyörä- ja joukkoliikennekokeiluita arkiliikunnan lisäämiseksi, yhteiskäyttöautopalveluita, työsuhdepyöriä, pysäköinnin suunnittelua sekä pyöräpysäköintiratkaisuja.

Työsuhdematkalippu on hyödyntämisen arvoinen henkilöstöetu taloudellisesti niin työntekijälle kuin työnantajalle. Edun voi tarjota HSL:n työmatkaseteleillä tai kumppanien maksuvälineillä. HSL:llä on kumppanisopimukset Eazybreakin, Edenredin, ePassin ja Smartumin kanssa. Kaikkien palvelut toimivat valtakunnallisesti, ja työntekijäetujen tilaus, hallinnointi ja raportointi hoidetaan verkossa. Kaikilla kumppaneilla on etuvalikoimissaan lounas- ja virike-etujen lisäksi myös joukkoliikenteen työmatkaetu.

Kestävän työmatkaliikkumisen edistämiseen sitoutuneet työpaikat voivat hakea HSL:n Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaattia ja tavoitella liikkujan viikolla jaettavaa valtakunnallista Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustusta, joka viime vuonna myönnettiin pääkaupunkiseudulla Kevalle.

  • Miten sinun työpaikallasi kannustetaan arkiliikuntaan?
  • Millaisia työmatkoihin liittyviä etuja työntekijöille on tarjolla?
  • Tarjoaako työnantaja henkilökunnalle joukkoliikenteen työsuhdematkalippuja?
  • Edistääkö pysäköintipolitiikka tarpeettomasti autoilua vai kannustaako se kestäviin valintoihin?
  • Onko pyöräilijöillä hyvät pysäköinti- ja vaatteidenvaihtotilat?
  • Onko teillä käytössä työsuhde- tai työasiointipyöriä?

Silmäasema avasi uudet liikkeet Lohjalle ja Tampereelle

Silmäasema on avannut uudet optisen kaupan myymälät Tampereen Ratinan kauppakeskuksessa sekä Lohjan Prismassa. Silmäasema on Suomen suurin näkemisen ja silmäterveyden ketju, jolla on avauksen myötä jo 154 liikettä ja 14 silmäsairaalaa eri puolilla maata. Lisäksi Silmäasemalla on kymmenen myymälää Virossa.

Tampereen Ratinan kauppakeskuksen Silmäasema on avannut ovensa tänään 19.4.2018 ja Lohjan Prismalla uusi myymälä on palvellut asiakkaita maaliskuun lopusta alkaen.

Molemmissa liikkeissä on tarjolla kattava valikoima silmälaseja, piilolinssejä ja aurinkolaseja sekä optikon ja silmälääkärin vastaanottopalvelut. Lisäksi Silmäaseman maanlaajuisen silmäsairaalaverkoston tarjoamat monipuoliset silmäkirurgian palvelut, kuten taittovirhe- ja kaihileikkaukset, ovat saatavilla Silmäasema-ketjun liikkeiden kautta.

-Olen iloinen, että voimme tarjota Silmäaseman monipuoliset näkemisen ja silmäterveyden palvelut nyt myös Lohjalla sekä vahvistaa läsnäoloamme Tampereella, toteaa Silmäaseman liiketoimintajohtaja Sami Määttä.

Lohjan myymälä sijaitsee Prismassa osoitteessa Laurinkatu 37-41, ja se palvelee asiakkaita arkisin kello 10.00-19.00 ja lauantaisin kello 10.00-16.00. Tampereen uusi myymälä sijaitsee kauppakeskus Ratinassa, ja se palvelee asiakkaita arkisin kello 10.00-20.00, lauantaisin kello 10.00-18.00 ja sunnuntaisin kello 12.00-17.00.

Lohjalaiset voivat asioida terveyspalveluissa sähköisesti – tekoäly tehostaa hoitoon pääsyä

Lohjalaisten terveyspalveluiden parantamiseksi on otettu käyttöön tekoälyyn perustuva sähköinen asiointipalvelu Klinik. Palvelu on ollut käytössä Lohjan terveyskeskuksen ja  fysioterapian palveluissa 8.1.2018 alkaen. Uudistuksen myötä yleisimmät terveyspalveluiden asiat voi hoitaa verkossa.

 

Tekoäly arvioi hoidon kiireellisyyden välittömästi

Sähköisen palvelun tavoitteena on tehdä hoitoon pääsystä sekä muusta asioinnista Lohjan terveyspalveluissa helpompaa, nopeampaa ja miellyttävämpää.  Esimerkiksi korvatulehdusta potevan lapsen vanhempi voi laittaa lapsen hoitoon pääsyn sähköisesti liikkeelle vaikka keskellä yötä. Ammattilaiset saavat sähköisestä asioinnista ensitiedot vaivasta ja ottavat yhteyttä hoidon aloittamiseksi. Jos vaiva tai sairaus vaatii kiireellistä hoitoa, tekoäly tunnistaa sen välittömästi. Palvelun kautta voi myös esim. uusia reseptin, peruuttaa varatun ajan, varata ajan määräaikaiskontrolliin tai fysioterapiaan.

-Aikaisemmin vaivojaan on joutunut selostamaan useaan kertaan eri ammattilaisille: ensin puhelimessa, uudestaan vastaanotolla jne. Nyt tähän kulunut aika ja vaiva poistuu. Kuntalainen ohjataan suoraan oikeaan hoitoon ja tutkimuksiin, kertoo Jari Linden Lohjan vs. johtava ylilääkäri.

Sähköiseen asiointiin pääsee Lohjan verkkosivujen kautta osoitteesta www.lohja.fi. Järjestelmä ei vaadi kirjautumista tai tunnusten luomista. Yhteydenottoa vaativissa asioissa asiakkaaseen ollaan yhteydessä puhelimitse tai tekstiviestillä mahdollisimman pian, viimeistään kahden arkipäivän sisällä. Palvelun käytön tuloksena voi olla esim. itsehoito-ohje, lähete laboratorioon tai aika lääkärille tai fysioterapeutille

 

Suomalaista terveysteknologiaa

Klinik-palvelun on kehittänyt ja sen teknisestä toteutuksesta vastaa suomalainen Klinik Healthcare Solutions Oy. Sen tuottama sähköinen asiointi on otettu käyttöön hyvin tuloksin mm. Seinäjoella ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa. Tällä hetkellä palvelu on käytössä jo yli 50:ssä terveyskeskuksessa Suomessa.

-Ajanvaraus ja hoitoprosessin aloittaminen on ollut terveyskeskuspalveluiden pullonkaula. Kehittämämme palvelu on erinomainen esimerkki siitä, miten digitalisaation avulla voidaan tuottaa kuntalaisille parempia terveydenhoidon palveluita, antaa ammattilaisille enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen ja saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, sanoo Klinikin operatiivinen johtaja, LL Petteri Hirvonen.

 

Lohjan kaupungin terveyspalvelut

Lohjan kaupungin Hyvinvointi-toimiala huolehtii kasvatuksen, opetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Lohjan alueella. Terveysasemat sijaitsevat Karjalohjalla, Lohjan keskustassa, Pusulassa ja Sammatissa.

 

Klinik Healthcare Solutions Oy

Klinik Healthcare Solutions Oy kehittää uuden aikakauden ratkaisuja terveyden hoitoon. Yrityksen taustalla on suomalaisia lääketieteen ammattilaisia, jotka haluavat tehdä terveyden ylläpidosta ja sairauden hoidosta helpompaa sekä uudistaa koko alaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Klinikin asiakkaina on yli 900 yksityistä ja julkista terveydenhuollon toimipistettä ja palveluntuottajaa.

Sähköinen yhteydenotto Keskustan terveysasemalle: https://hta.klinik.fi/terveyspalvelut/lohja/ajanvaraus

Lapsimessuilla tarjolla neuvoja vanhemmille lapsen kehitykseen liittyvissä pulmissa

Coronaria Kuntoutuspalveluiden eri alojen asiantuntijat antavat vanhemmille neuvoja lapsen kehitykseen liittyvissä pulmissa Lapsimessuilla tulevana viikonloppuna.

Coronaria Kuntoutuspalvelut on mukana Pohjoismaiden suurimassa perhetapahtumassa Lapsimessuilla 20–22. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Osastolla työskentelee puheterapeutteja, toimintaterapeutteja, psykologeja, perheterapeutteja ja fysioterapeutteja, ja heiltä voi tulla kysymään neuvoa lapsen kehitykseen liittyvissä pulmissa.

Usein vanhempia mietityttää oman lapsen kehitykseen liittyvät asiat. Pohdiskellaan jokapäiväiseen tekemiseen liittyviä asioita: mitä pitäisi osata esimerkiksi 5-vuotiaana, mikä käytös on johonkin tiettyyn ikäkauteen kuuluvaa, miten voisi itse helpottaa arjen pulmatilanteita, milloin pitää huolestua.

-Haluamme antaa mahdollisuuden konsultoida ammattilaisiamme ja kysyä matalalla kynnyksellä askarruttavista asioista. Toivotaan, että messukävijät löytävät pisteellemme ja voimme olla avuksi perheille, palvelujohtaja Essi Katisko Coronaria Kuntoutuspalveluista toteaa.

-Avaamme vanhempien oman neuvontapisteen messujen ensimmäisenä aamuna perjantaina 20. huhtikuuta kello 8.00. Lapsille on kivaa tekemistä sillä aikaa, kun vanhemmat keskustelevat asiantuntijoiden kanssa.

Coronaria Kuntoutuspalvelut on Suomen suurin lasten ja nuorten kuntoutuspalveluita tuottava yritys, ja osa terveys- ja hyvinvointiyritys Coronariaa.

Mitä: Neuvontapiste vanhemmille lapsen kehitykseen liittyvissä pulmissa

Missä: Coronarian osasto 6 D 91 Neuvola-lavan yhteydessä, Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa

Milloin: pe–su 20.–22.4.2018