6.4 C
Helsinki
maanantai, 21 huhtikuun, 2025
Koti Blogi Sivu 73

Vain joka toinen pysähtyisi auttamaan juopunutta kadulla – asiantuntija: Sairaskohtaus voi näyttää päihtymykseltä

LähiTapiolan kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista ei pysähtyisi auttamaan humalassa olevaa, kadulla makaavaa ihmistä. Asiantuntija pitää tulosta huolestuttavana, sillä sairaskohtauksen saanut saattaa vaikuttaa ulospäin päihtyneeltä.

Suomalaisista yli 60 prosenttia kokee osaavansa antaa ensiapua hätätilanteessa. Ensiaputaidot voivatkin tulla tarpeeseen ja käyttöön koska tahansa. Hätätilanteessa auttaminen on velvollisuus: tieliikennelaissa on määritelty, että onnettomuuspaikalle on tarpeen vaatiessa pysähdyttävä selvittämään, onko joku loukkaantunut. Usein riittävä toimenpide on soitto hätäkeskukseen.

Mutta kuinka moni noudattaa lähimmäisen auttamisen velvollisuutta käytännössä? LähiTapiolan toteuttamassa Arjen katsaus -tutkimuksessa selvitettiin, kuinka moni pysähtyisi kadulla auttamaan eri ihmisiä. 90 prosenttia suomalaisista kertoo, että pysähtyisi auttamaan kadulla makaavaa vanhusta tai yksin harhailevaa pientä lasta.

86 prosenttia vastanneista sanoo myös auttavansa itsensä kaltaisia ihmisiä ja vain prosentti ei auttaisi ketään missään tilanteessa. Sen sijaan ainoastaan puolet suomalaisista pysähtyisi auttamaan kadulla makaavaa humalaista.

– Ihmisen perusluonteeseen kuuluu turvallisuushakuisuus ja humalaisen auttaminen voi tuntua monesta pelottavalta tai epämiellyttävältä. On kuitenkin hyvä muistaa, että moni sairaskohtauksen saanut saattaa vaikuttaa päihtyneeltä, vaikka ei sitä olisikaan. Jokaisen velvollisuus on auttaa hädässä olevaa, eikä omaa turvallisuuttaa vaaranna millään tavalla soittamalla hätäkeskuksen 112:een tai vaikka hieman etäämmältä kyselemällä, onko kaikki hyvin, kommentoi tulosta LähiTapiolan riskienhallintapäällikkö Sami Sallinen.

 

Moni ei luota saavansa apua hädässä

Humalaisen auttaminen mietityttää suomalaisia pääsääntöisesti ikään tai asuinpaikkaan katsomatta. Kuitenkin keskimääräistä harvemmat 35-44-vuotiaat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset uskoisivat auttavansa juopunutta. Myös taloudellisesti erittäin hyvin toimeentulevat kertovat auttavansa pienemmällä todennäköisyydellä.

Suomalaiset eivät ylipäänsä luota kovin vahvasti siihen, että heitä itseään autettaisiin, jos he joutuisivat hätätilanteeseen kadulla. Vain reilut puolet kyselyyn vastanneista luottaisi paljon tai melko paljon avunsaantiin. 43 prosenttia ei usko kovin paljon tai lainkaan kanssaihmisten apuun.

– Suomalaiset ovat aika tarkkoja omasta reviiristään, eikä toisten asioihin helposti haluta puuttua. Tämä vaikuttaa varmasti omaan innokkuuteen auttaa hädässä olevaa ja siihen, miten uskotaan muiden ihmisten toimivan. Jos hätä ei ole kovin suuri, on helpompi jäädä seuraamaan sivusta, mutta jos tilanne on vakava, on suomalainen kyllä kokemuksen mukaan valmis auttamaan. Toivottavaa tietysti olisi, että näin tehtäisiin vielä herkemmin, Sallinen sanoo.

Arjen katsaus -tutkimuksen toteutti Kantar TNS vuoden 2018 maaliskuussa. Kyselyyn vastasi 1006 ihmistä, ja he edustavat maamme 15-74-vuotiasta väestöä.

 

LähiTapiola järjestää ensiapukoulutuksia

LähiTapiola kouluttaa suomalaisille ensiaputaitoja yhdessä Suomen Punainen Risti Ensiavun kanssa. Tänä vuonna Sankarikoulutuksessa ensiaputaidot oppii 20 000 viidesluokkalaista ja lisäksi järjestämme myös kaikille avoimia ensiapukoulutuksia ympäri Suomea.

Suomi WHO:n ilmanlaatutilaston kärjessä

Suomen ilmanlaatu on Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemien tietojen mukaan paras maailmassa. Pienhiukkasten pitoisuus Suomessa on keskimäärin 6 µg/m eli mikrogrammaa kuutiometriä kohden, mikä on matalin maakohtainen pitoisuustaso. Lähes yhtä vähän pienhiukkasia on Viron, Ruotsin, Kanadan, Norjan ja Islannin ilmassa.

Tiedot ilmenevät WHO:n julkaisemasta laajasta tietoaineistosta, johon oli koottu pienhiukkasten mittaustiedot 2500 paikkakunnalta lähes sadasta eri maasta vuosilta 2008 – 2016.  Korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet eli maat, joissa ilmanlaatu on huonointa, löytyvät selvityksen mukaan Lähi- ja Kaukoidästä sekä Afrikasta. Näissä maissa pienhiukkaspitoisuudet ovat tasoltaan yli kymmenkertaisia verrattuna selvityksen parhaimmistoon. Intian suurkaupungeissa mitataan jopa yli sadan mikrogramman (100 µg/m3) vuosipitoisuuksia.

-Tuloksissa on otettava huomioon, että kehittyvien maiden mittaustietoihin sisältyy huomattavaa epävarmuutta, sillä mittauksen laatu ei välttämättä ole kovin luotettava ja mittausten lukumäärä pieni, jolloin alueellinen edustavuus jää heikoksi, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila huomauttaa.

 

Kehittyvissä maissa huomattavia ilmanlaatuongelmia

Selvitys nostaa esille kehittyvien maiden suuret ilmanlaatuongelmat. WHO:n ohjearvo pienhiukkasille on 10 µg/m3. –

-Tämä arvo ylittyi yli 2000 kaupungissa. Aasian ja Afrikan miljoonakaupungeissa ilmansaasteille altistuvien ihmisten määrä onkin valtava, Anttila toteaa.

Suomesta selvityksessä oli mukana 11 kaupungin mittausasemat (Lohja, Espoo, Oulu, Vantaa, Harjavalta, Lahti, Raahe, Tampere, Vaasa, Lappeenranta ja Helsinki) sekä Ilmatieteen laitoksen Utön ja Virolahden mittausasemat.

Sosiaalisesta kuntoutuksesta ratkaisuja syrjäytymiseen

Sosiaalinen kuntoutus tähtää siihen, että jokainen pystyy osallistumaan tarpeitaan ja kykyjään vastaavalla tavalla sosiaaliseen elämään. Sosiaalisen kuntoutuksen kentästä on koottu asiantuntija-artikkeleita tuoreeseen julkaisuun Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia (Diak Työelämä 13, toim. Harri Kostilainen ja Ari Nieminen).

Julkaisussa valotetaan yhä muutoksessa olevaa sosiaalisen kuntoutuksen kenttää. Sen sisältämät artikkelit käsittelevät niin sosiaalisen kuntoutuksen teoriaa ja prosessia kuin sen kehityksen mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa.

Sosiaalisen kuntoutuksen tarkoitus on saada yhteiskunnan piiristä pudonneet kansalaiset takaisin yhteisöön. Kuntoutuksen tarpeeseen voi johtaa esimerkiksi erakoituminen tai päihteiden käyttö.

– Kuka tahansa meistä voi tarvita jossain elämänsä vaiheessa ulkopuolista apua, muistuttaa julkaisun toimittaja, lehtori Ari Nieminen Diakista.

Sosiaalisesta kuntoutuksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä kuntoutus- ja sosiaalityön piirissä, mutta sosiaalilainsäädäntöön termi on päässyt vasta vuonna 2014. Laki keskittyy etenkin syrjäytyneiden nuorten koulutukseen ja työllistymiseen.

– Nuorten parantuneen sosiaalisen toimintakyvyn arvellaan tuovan huomattavaa hyötyä, jos sen myötä vältytään pitkäaikaisen syrjäytymisen tuomista kustannuksista, joita syntyy sosiaalihuollon palveluista ja tulonsiirroista. Toki samansuuntaisia hyötyjä tulee myös aikuisten sosiaalisesta kuntoutumisesta, Nieminen sanoo.

Samanlaista huolta laissa ei tunneta aikuisten tulevaisuudennäkymistä.  Nieminen puuttuukin tähän eriarvoistavaan lain muotoiluun ja peräänkuuluttaa kaikille ikäryhmille tasavertaisia mahdollisuuksia saada apua.

– Huomioitteni mukaan sosiaalisen kuntoutuksen tarve perustellaan usein taloudellisilla syillä yksilöiden hyvinvoinnin sijaan. Kuntoutuksen toteuttaminen taas perustuu yksilön ja ympäristön voimavarojen löytämiseen ja hyödyntämiseen, pohtii Nieminen.

Teos tutkii myös sosiaalisen kuntoutuksen prosesseja ja käytäntöjä ja esittelee toimintamalleja, joiden avulla kuntoutus on todennäköisimmin onnistunutta.

Teos sopii etenkin sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntijoille, opiskelijoille, toteuttajille, kehittäjille sekä tutkijoille. Se tarjoaa kokonaiskuvan sosiaalisen kuntoutuksen kentästä tällä hetkellä ja kannustaa kehittämään kuntoutusta edelleen.

Lue julkaisua maksutta Theseuksessa.

Teos on toteutettu osana valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanketta, SOSKUa, joka on saanut rahoituksen Euroopan sosiaalirahastolta.

Sexpo suosittelee -merkki Essi Tammimaan Isän kädestä -kirjalle

isankadesta2017_byjirina-purkkapallo_1200px.jpg

Sexpo-säätiö on myöntänyt Essi Tammimaan Isän kädestä -kirjalle Sexpo suosittelee -merkin. Merkki on suunnattu teoksille ja tapahtumille, jotka lisäävät seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden moninaisuuden tunnetuksi tekemistä. Merkin saaneita yhdistää se, että heillä on halua tuoda keskusteluun seksuaalisuuden eri ulottuvuuksia sekä kiinnostusta valistus- ja kasvatustyöhön.

Tammimaan kirja uskaltaa!

Tänään torstaina julkaistava Isän kädestä -kirja (Otava) on teos nautinnosta, itsensä löytämisestä ja häpeän kukistamisesta. Tammimaa ei välttele vaiettuja teemoja, vaan ottaa puheeksi sen, mistä on totuttu olemaan hiljaa. Kirja kannustaa lukijoitaan tutkimaan seksuaalisia mieltymyksiään ja rajojaan, jotta jokainen voisi nauttia enemmän ja hävetä omaa kehoaan ja tarpeitaan vähemmän.

Kirja on seksipositiivinen ja kantaa ottava – sen viesteinä ovat seksuaalinen vapautuminen ja luvan anto omanlaiselle nautinnolle. Tammimaa haluaa suunnata viestinsä erityisesti niille naisille, jotka pohtivat, voivatko he feministeinä antaa itselleen luvan nauttia alistumisen kokemuksesta.

Isän kädestä on kerronnaltaan armottoman rehellinen ja todistaa siitä, miten vaikeaa on olla olemassa omassa kehossaan ja pyytää, mitä haluaa. Kirja avaa lukijalleen maailman seksiin, jossa neuvotellaan, käsikirjoitetaan ja otetaan rooleja. Kirjassa aikuiset saavat leikkiä ja olla samaan aikaan sekä haavoittuvia että uskaliaita.

Hoida borrelioosin varhaisoireet heti

Suomessa borrelioosiin sairastuu arviolta 7 000 ihmistä vuodessa. Hyvä uutinen on, että borrelioosi tunnistetaan ja hoidetaan nykyisin varhain. Lähes kaikki hoidetut paranevat ja osa hoitamattomistakin jopa itsestään. Säännöllisen punkkisyynin lisäksi iho kannattaa syynätä kooltaan laajenevan pyöreähkön tai rengasmaisen iholäiskän varalta.

Noin viidennes punkeista kantaa borrelia-bakteeria, mutta vain kaksi prosenttia tartuttaa taudin ihmiseen. Kun punkki on tarttunut ihoon, se kannattaa poistaa välittömästi. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voi tietää, onko punkki harmiton. Sen tietää oireista.

Ihoaluetta kannattaa siis tarkkailla. Merkkinä punkin puremasta iholle saattaa tulla ensin ärsytysreaktio, mutta se ei vielä kerro borrelioosista. Borrelioosin varhaisvaiheen ensioire, rengasmainen erythema migrans -ihottuma, antaa odottaa itseään 5–14 päivää. Siinä iholle ilmestyy useimmiten pyöreä tai soikea punoittava läiskä, kuin ihoa olisi läimäytetty.

– Erythema migrans -ihottuma laajenee rengasmaiseksi tai voi jäädä vain kaarevaksi viivaksi. Olennaista on, että se kestää iholla pitkään. Kaikki, mikä häviää iholta parissa päivässä, on jotain muuta kuin borrelioosin oire, infektiolääkäri ja osastonylilääkäri Mari Kanerva HUS:sta sanoo.

Rengasmaisen ihottuman ilmetessä tulee mennä lääkäriin. Aina ihottumaa ei borrelioosissa kuitenkaan tule. Muita oireita voivat olla myös muun muassa flunssan kaltaiset särky- ja väsymysoireet. Tässä vaiheessa laboratoriokokeita ei suositella, sillä antibioottihoidon aloittamiseksi riittävät borrelioosiin viittaavat oireet, kuten iholäiskä. Jos jäädään odottamaan vasta-ainetutkimuksen tuloksia, hoidon aloitus siirtyy turhaan viikolla.

Hoitona on kahden viikon antibioottikuuri.

– Jos hoito on viivästynyt ja on ehtinyt ilmaantua varhaisen leviämisen merkkejä, kuuri voi olla pidempi. Mikäli borrelioosia ei tässä vaiheessa hoideta, noin joka toinen paranee varhaisvaiheen borrelioosista itsestään, Kanerva kertoo.

Borrelioosi jaetaan varhaisvaiheen, varhaiseen laajalle levinneeseen ja myöhäiseen laajalle levinneeseen tautiin. Borrelioosi voi levitä jopa puolessa tapauksista alkuvaiheen jälkeen, jos sitä ei hoideta iho-oireiden aikaan.

Laajalle levinneessä borrelioosissa on hyvin monenlaisia oireita ja niitä voi tulla jopa vuoden kuluttua tartunnasta. Oireina voi olla esimerkiksi väsymystä, päänsärkyä tai paikkaa vaihtavia lihas- ja nivelkipuja.

Suomessa laajalle levinneen borrelioosin tavallisin muoto on neuroborrelioosi, mutta myös nivelborrelioosia ja ihoborrelioosia esiintyy. Levinneet borrelioosit hoidetaan erikoissairaanhoidossa.

 

Punkkichat palvelee

Reumaliitto muistuttaa, että tärkein keino suojautua punkin levittämiltä taudeilta on ehkäistä punkin purema ennalta. Reumaliiton punkkisivuilta osoitteessa www.punkki.fi löytyy tarkat ohjeet punkkisyynin tekemiseen, punkin poistamiseen sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Reumaliiton sivuilla palvelee tänäkin kesänä punkkichat. Sen kautta voi kysyä ammattilaiselta lyhyitä kysymyksiä punkkeihin ja borrelioosiin liittyen. Punkkichat on avoinna 7.-11.5. klo 16-19 (pois lukien keskiviikko 9.5.) ja juhannuksen alusviikolla 18.-21.6. klo 16-19.

Suomen Reumaliitto ry

Miesseuralainen-uutuuskirja ravistelee suomalaisten seksuaalisuutta

Yli kymmenen vuoden ajan Tomi Ros työskenteli escortina Suomessa ja ulkomailla. Pääasiassa hänellä oli asiakkaina tavallisia suomalaisia naisia, joista iso osa oli edelleen parisuhteessa. Ajatus, että parisuhteessa oleva nainen ostaisi Suomessa seksiä miesseuralaiselta, tuntuu yllättävältä.

-Meillä on omituinen käsitys, että parisuhteen edetessä seksielämä yksinkertaisesti hiipuu ja etenkin naisen halut hiipuvat – ja tämä on muka jotenkin vääjäämätöntä. Ei se pidä paikkansa eikä sen niin pitäisi olla. Mutta koska kulttuurissamme on niin mahdotonta puhua vaikeista asioista, oli helpompi tulla salaa minun asiakkaakseni, Tomi kertoo.

Ennen pitkää Tomi alkoi miettiä, mitä hänen asiakkaansa itse asiassa tarvitsevat. Siksi escortin ura vaihtui lopulta seksivalmennukseen ja -opetukseen. Nyt Tomi haluaa ravistella suomalaista seksuaalisuutta uutuuskirjallaan.

Miesseuralainen – Ei niin harmaita tositarinoita on narratiivinen henkilökuva. Kirjan on kirjoittanut yhdessä Tomin kanssa kirjailija Krista Kasvi, joka oli joskus sitä mieltä, ettei seksityöntekijöitä pitäisi olla ollenkaan. Kirja rakentuu vuoroin Tomin ja Kristan keskusteluista ja vuoroin Tomin muistoista, kun hän kertoo rehellisesti ammatistaan miesseuralaisena.

Kirja tehtävä on kyseenalaistaa niitä rakenteita ja totuuksia, joita kulttuuriimme on vuosien varrella kertynyt. Miksi seksi mielletään yhdynnäksi, vaikka se on niin paljon muutakin? Miksi on niin vaikea kertoa ääneen, mitä todella haluaa – ja miten haitallista se onkaan, kun asiaa ei tunnusta edes itselleen? Miksi läsnäolo on seksissä niin tärkeää?

Kirjan luettuaan ei voi olla ymmärtämättä jotain uutta itsestään, naisista ja miehistä, seksuaalisuudesta ja koskettamisesta. Krista kohtaa omat ennakkoluulonsa ja asenteensa, kun Tomi vie tarinoillaan omasta työstään ja kokemuksistaan syvänmeren sukellukselle suomalaisten seksuaalisuuteen.

Koska kirjan kaikki tapahtumat ovat totta, molempien kirjoittajien nimet on muutettu.

Yhteiskunta vauvamyönteiseksi – keinoja kyllä löytyy

Suomen alhainen syntyvyys on puhuttanut viime aikoina. Kun tutkijat miettivät keinoja vaikuttaa asiaan, ideoitiin muun muassa päättäjille suunnattava VauvaPolku-oppimispeli, joka valottaa heille lapsenhankintapäätökseen ja vauvaperheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Kansainvälisessä tieteen työpajan päätösseminaarissa Jyväskylän yliopistossa pohditaan tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen ja vauvaperheiden hyvinvointiin. Päätösseminaari on torstaina 3.5. Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa.

Asiantuntijapuheenvuoroissa painotetaan moninaisten perhemuotojen huomioimista, vanhempien välisen yhteistyön tukemista jo odotusvaiheessa ja niitä politiikan keinoja, jotka helpottavat molempien vanhempien perhe- ja työvalintoja perheenperustamisvaiheessa.

 

Kuilu perhepolitiikan ja vallitsevien ihanteiden välillä aiheuttaa vanhemmille stressiä

Professori Marie Evertsson Tukholman yliopistosta on tehnyt kansainvälistä vertailua vanhemmuuteen siirtymävaiheesta. Hän osoittaa, että maat eivät eroa pelkästään perhepolitiikan, vaan myös tasa-arvokulttuurin suhteen.

– Jos perhepolitiikka on ristiriidassa vanhemmuutta ja lapsen etua koskevien ihanteiden kanssa, vanhemmat voivat stressaantua ja tuntea riittämättömyyttä.

Tieteen työpajan suomalaiset jäsenet pohtivat, luoko Suomen nykyinen poukkoilevaksi syytetty perhepolitiikka ristiriitaisia odotuksia perheen perustamista miettiville.

– Perhepolitiikka on mukana luomassa yhteiskunnallista ilmapiiriä, jota tällä hetkellä leimaa suoritus- ja työelämäkeskeisyys, yliopistotutkija Eija Sevón väittää.

 

Yhteisvanhemmuuden tukemisesta paljon hyötyä vanhemmille ja lapselle

Miten vanhemmat löytävät yhteisen sävelen olla vanhempana, hoivata lasta ja tehdä lasta ja perhettä koskevia päätöksiä? Kansainvälisesti arvostettu coparenting tutkija Mark Feinberg esittää, että toimiva yhteisvanhemmuus ei välttämättä suju itsestään, vaan vaatii molemmilta tahtoa ja harjoittelua.

– Yhteisvanhemmuuteen kannattaa panostaa, koska se säteilee sekä vanhempien että lapsen hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Feinbergin kehittämä, monissa maissa käytössä oleva Family Foundation -malli on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tukea vauvaperheitä. Siinä odottavat vanhemmat harjoittelevat kommunikoimaan keskenään lasta koskevista asioista, löytämään yhteisiä tavoitteita ja käsittelemään hankalia tilanteita ja erimielisyyksiä rakentavasti.

 

VauvaPolku-oppimispeli päättäjille nykyperheistä

Tieteen työpajassa julkistetaan digitaalinen oppimispeli päättäjille. VauvaPolku-pelin kehittäjät haluavat pelillään korostaa yhteiskunnallisten tekijöiden merkitystä vanhemmaksitulovaiheessa ja haastavat päätöksentekijät sekä maakunnissa että valtakunnallisesti päivittämään tietojaan pelaamalla peliä.

– Yhteiskunnan vauvamyönteisyys koostuu myönteisen ja omannäköisen vanhemmuuden vahvistamisesta perhepalveluissa, tasa-arvoisen vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisesta, sosiaalisista tukiverkostoista ja lähipalveluista sekä työn ja perheen yhdistämisen mahdollistamisesta, professori Anna Rönkä luettelee. Perhepolitiikasta ja -palveluista päättävät poliitikot ja viranhaltijat voivat perehtyä näihin tekijöihin pelillisen oppimisen keinoin.

 

Älä ahdistu astmasta, elämäntavoilla on suuri merkitys elämänlaatusi

Astmaan voi sairastua kuka tahansa, missä iässä tahansa. Astma on pitkäaikaissairaus, jota sairastava voi viettää tavallista elämää ja nauttia siitä. Hyvä tavoite on oireeton arki. Astmaa sairastavan onnistuneeseen omahoitoon kuuluvat säännöllisen lääkityksen ja hoitotasapainon tarkkailun lisäksi säännöllinen liikunta ja painonhallinta.

Tänä keväänä Hengitysliitto julkaisee omalla YouTube -kanavallaan kaikille kiinnostuneille avoimen verkkokurssin astman omahoidosta. Verkkokurssilla mm. terveydenhoidon asiantuntijat (mm. keuhkosairauksien erikoislääkäri, hengityshoitaja ja farmaseutti) alustavat astman omahoidon erilaisista ratkaisuista ja käytännöistä.

– Hengitysliiton verkkokurssilla kerron itse asiantuntijana astmaa sairastavan liikunnasta, vinkkaa järjestöjohtaja, terveydenhuollon maisteri THM Mervi Puolanne.

– Hengityssairautta, kuten astmaa, sairastavan kannattaa liikkua säännöllisesti. Hyvä kunto lisää rasituksen sietoa ja vähentää lääkityksen tarvetta. Liikunta tukee painonhallinnassa onnistumista ja yhdessä nämä tekijät tuovat lisää elämänlaatua.

– Tarjoamme maailman astmapäivänä 2.5. myös liikuntatunnin ohjattua harjoittelua tietoisen hengityksen teemalla. Myös tämä on osa verkkokurssia.

Tarkemmat tiedot verkkokurssista löytyvät Hengitysliiton tapahtumakalenterista osoitteessa www.hengitysliitto.fi. Verkkokurssien seuraamista varten tarvitsee vain verkkoyhteyden, sillä alustukset striimataan livenä. Kaikista alustuksista julkaistaan muutaman päivän viiveellä tallenne YouTubeen.

Hengitysliiton YouTube -kanavaa kehitetään koko ajan ja kiinnostuneiden kannattaa seurata sinne ilmestyviä soittolistoja eli videoiden sarjoja. Astman lisäksi verkkokurssi löytyy myös jo uniapneasta.

 

Verkkokurssi astman omahoidosta 2018

Jo saatavilla olevat alustukset Hengitysliiton YouTube -kanavalla:
•    Aikuisena alkanut astma ja sen hallinta – uusia tutkimustuloksia käytäntöön. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Leena Tuomisto, EPSHP
•    Miten juuri minun astmaani tulisi hoitaa – hengityshoitajan puheenvuoro astman hoidosta. Sairaanhoitaja Johanna Yli-Hakala, EPSHP
•    Astma ja liikunta, THP Mervi Puolanne, Hengitysliitto
•    Lääkeinhalaattorien käytön kysely- ja kertaustunti. Farmaseutti Eija Salo

Tulossa olevat alustukset:
•    2.5. Tietoinen hengitys – alustus ja harjoitustunti. MediYogaohjaaja Tuija Rantamaa
•    3.5. Keskusteluilta astmasta, ilmoittautuminen erikseen (Skype for Business –ohjelmalla)