6.4 C
Helsinki
maanantai, 21 huhtikuun, 2025
Koti Blogi Sivu 71

Kaksi kolmasosaa lapsista ei liiku terveytensä kannalta tarpeeksi – #MITÄTEHTÄIS kampanja haastaa suomalaiset tekemään muutoksen lasten iltapäivään

Suomen Olympiakomitean koordinoima #MITÄTEHTÄIS-kampanja haastaa suomalaiset tekemään lapsille hyvän päivän, jossa liike ei pysähdy! Noin 70 prosenttia lapsista jää iltapäivien liikuntakerhojen ulkopuolelle. Tänään alkavan #MITÄTEHTÄIS-kampanjan tavoitteena on tuoda iltapäivän liikuntakerhot kaikkien lasten ulottuville. Jo kahdella eurolla voidaan tarjota liikuntakerhokerta lapselle.

#MITÄTEHTÄIS-kampanjassa lapset haastavat aikuiset huolehtimaan siitä, että jokaisella lapsella Suomessa olisi oikeus ja mahdollisuus liikunnalliseen iltapäiväkerhoon. Kampanja ohjaa lahjoitukset suoraan liikuntakerhojen järjestämiseen ja lahjoituksen osoittaminen esimerkiksi omalle, paikalliselle alueelle on lahjoittajalle myös mahdollista.

– Me haluamme varmistaa, etteivät lapset jää iltapäivällä yksin ja samalla autammenäin perheiden arkea. Kerhot pyritään pitämään mahdollisimman edullisina tai ilmaisina. Näin osallistumisen kynnys pysyy matalana, kertoo Carita Riutta Suomen Olympiakomiteasta.

 

Jo kahdella eurolla liikuntakerhokerta lapselle

#MITÄTEHTÄIS –kampanja on osa Olympiakomitean alakouluikäisten liikuntakerhotoimintaa edistävää Lasten Liikettä.  Lasten Liike -toiminta käynnistyi ensimmäisen kerran 50 paikkakunnalla 2017 ja se palkittiin vuoden vastuullisuuskampanjana. Tänä vuonna tavoitteena on järjestää vähintään 250 kerhoa, jolloin 4000 lasta pääsee mukaan. Kerhojen rahoitus tulee yrityksiltä ja lahjoittajilta ja toiminnasta vastaavat paikallisten urheiluseurojen, yhdistysten ja muiden toimijoiden koulutetut liikuntakerho-ohjaajat. Kerhoihin tavoitellaan erityisesti lapsia, joilla ei ole muuta liikuntaharrastusta.

– Haastamme yritykset ja muut toimijat huolehtimaan lasten hyvinvoinnista. Tällä hetkellä 2/3 lapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Me haluamme korjata tämän ja luoda hyvän päivän kaikille lapsille, toteaa toimitusjohtaja Mikko Salonen Suomen Olympiakomiteasta.

#MITÄTEHTÄIS-kampanjan tukeminen on helppoa: Lahjoitukset tehdään osoitteesta www.lastenliikeiltapaiva.fi 2 eurolla saadaan lapselle kerhokerta ja 500 eurolla kerhoryhmä koko lukuvuodeksi. Rahalla katetaan kerhon ohjaajakorvaukset. Kerhoja tuetaan lisäksi myös muilla palveluilla. Keräyksen tuotto kohdistetaan suoraan paikallisten liikuntakerhojen järjestämiseen.

 

Uutuuskirja Vuorovaikutus asiakastyössä: kohtaamisissa tarvitaan yhä enemmän luovia taitoja

Sosiaali- ja terveysalalla vähenevät resurssit ja kasvava työkuorma koettelevat asiakastyössä. Palveluiden siirtyminen verkkoon voi etäännyttää auttajan asiakkaasta. Vuorovaikutusosaaminen ja herkkyys kohtaamisissa nousee yhä tärkeämmäksi niin varhaiskasvatuksessa, auttamistyössä, opetuksessa, johtamisessa kuin organisaatioiden kehittämisessäkin. Työn muuttuessa ja monipuolistuessa tarvitaankin yhä enemmän luovia taitoja.

Vuorovaikutus on vaativa ammatillisen osaamisen alue, sillä ihmisten välisissä suhteissa ei koskaan voi olla valmis ja varautunut kaikkeen. Tilanteet ovat usein vaikeita, eikä asiakas halua aina edes osallistua keskusteluun. Joskus on vaikea tietää, millainen vuorovaikutus palvelee asiakasta parhaiten, ja siksi jokainen ihminen pitäisi kohdata yksilönä ja kunkin tilanteen omilla ehdoilla.

Asiakastyössä olisi tärkeää pyrkiä dialogiseen kohtaamiseen, jossa kaikilla osapuolilla on tilaa omille mielipiteille ja ajatuksille. Samalla ammattilaisen on tiedostettava kohtaamiseen liittyvä eettinen vastuu, joka edellyttää rohkeutta puuttua asioihin silloin, kun se on asiakkaan hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä.

Vuorovaikutus asiakastyössä lähestyy tämän päivän asiakastyötä kohtaamisten näkökulmasta. Kirja tuo esiin vuorovaikutukseen liittyviä karikoita, joita auttamistyössä usein kohdataan ja avaa asiakaskohtaamisten moninaisuutta käytännön esimerkkien kautta. Sen tavoitteena on herättää lukijassa uusia kysymyksiä ja synnyttää oivalluksia siitä, miten omaa toimintaa voi kehittää enemmän dialogisen kohtaamisen suuntaan.

”Asiakastyön luovuutta edistäisi se, että työntekijä uskaltaisi ainakin hetkittäin kääntää niin sanotut viralliset totuudet ja totutut vuorovaikutusasetelmat ylösalaisin, kysyä kokonaan uusia kysymyksiä ja asettua rohkeasti ihmettelemään niitä toisen ihmisen kanssa.”

”On esitetty, että ihmiselle jäävät tulevaisuudessa työt, jotka ovat koneelle liian vaikeita. Tulevaisuuden vuorovaikutustyön yksi olennainen haaste onkin se, miten osaamme tarkoituksenmukaisesti yhdistää ihmisen ja koneen.”

”Myös ammattilainen voi kohdata asiakkaita verkkoyhteisöissä tai tarjota heille henkilökohtaista tukea verkossa. Esimerkiksi kriisityötä tehdään yhä enemmän myös verkkopalveluissa, joissa asiakas voi halutessaan esiintyä nimettömänä.”

”Hoivatutkijat ovatkin huolissaan liberaalista politiikasta lainatusta valinnanvapauden käsitteestä, johon liittyy ajatus siirtää vastuu yksilölle itselleen. Kaikilla ihmisillä ei ole voimavaroja tehdä rationaalisia valintoja ja puntaroida erilaisten vaihtoehtojen välillä tai riittävää tietoa tai ymmärrystä päätösten tekemiseen.”

Kirjoittaja

Kaarina Mönkkönen, YTT, on moniammatillisen vuorovaikutuksen dosentti ja yliopistonlehtori sosiaalityön oppiaineessa Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimus- ja opetustyönsä kohdentuu monitoimijaiseen vuorovaikutusosaamiseen asiakastyössä ja opetuksessa sekä asiakastyön eettisiin kysymyksiin.

Elämä jatkuu afasiasta huolimatta

aivoverenkiertohairio_afasia.jpg

Turkulainen Rauno Laine sai aivoinfarktin kotonaan noin vuosi sitten. Oli ollut tavallinen, rauhallinen sunnuntaipäivä, kylässä pariskunnan lapsia ja lapsenlapsia.”Jo siinä päivällä joku ihmetteli, miksi ukki on jotenkin niin väsynyt ja kärttyinen,” kertoo puoliso Mirja Laine. ”Sitten illalla vessasta tultuaan hän jäi räpsyttämään valokatkaisijaa osumatta siihen, kun käsi ei toiminut. Huomasin, että toinen puoli kasvoista oli valahtanut ja sitten tuli kiire soittaa hätänumeroon,” hän muistelee. Rauno itse ei muista näistä hetkistä juuri mitään. Aivoverenkiertohäiriö ja Raunolle sen seurauksena tullut afasia, olivat puolisolle ja pariskunnan lapsille aiemmin täysin tuntemattomia asioita. Sairastumisen jälkeinen alkuvaihe näyttäytyykin heille edelleen sekavana aikana; oli pitkä sairaalajakso, erilaisia operaatioita ja paljon uutta omaksuttavaa tietoa.

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖSTÄ JOHTUVA AFASIA AIHEUTTAA ONGELMIA KIELELLISIIN TAITOIHIN

Afasia on aivoverenkiertohäiriöstä johtuva kielellisten taitojen vaikeus, jossa ongelmia voi esiintyä puheen tuotossa, ymmärtämisessä, lukemisessa tai kirjoittamisessa. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta ne vaikeuttavat usein sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Raunolla on nimenomaan puheen tuoton vaikeuksiin painottuva afasia ja aluksi hän ei pystynyt sanomaan edes omaa nimeään. Nyt puheterapiajakson ja ahkeran kotiharjoittelun jälkeen hän vastailee arkeen liittyviin kysymyksiin yksisanaisesti. Sanojen ollessa hukassa hän selvittää asioita eleillä, piirtämällä tai kuvakansiosta näyttämällä. Luonnollisesti turhautumista tulee välillä, kun Raunolla on selkeänä sana omassa mielessään, mutta ei saa sitä ulos suusta. Esimerkiksi lempiruuan silakkalaatikon pyytäminen vaimolta oli vähän aikaa sitten kovan työn takana ja tätä sanaa haettiin kauan. ”Nykyään kuitenkin selviämme näistä tilanteista jo paremmin ja olemassa on erilaisia keinoja, miten pääsemme yhteisymmärrykseen”, Mirja kertoo.

AFASIARYHMÄSTÄ VERTAISTUKEA

Rauno on saanut puheterapiaa sekä yksilöterapiana että ryhmämuotoisena. Tutoriksen Lounais-Suomen aluekeskuksessa on kevään aikana kokoontunut kerran viikossa afasiaryhmä, jonka terapiatavoitteissa korostuu kommunikaatiotaitojen kehittämisen ohella vertaistuen antaminen ja saaminen. Rauno on päässyt käyttämään yksilöterapiassa oppimiaan taitoja ryhmässä aidoissa keskustelutilanteissa vertaisten kanssa.  Lisäksi hän on nähnyt, miten erilaisia oireita aivoverenkiertohäiriö voi muille ihmisille aiheuttaa. Ryhmässä on mm. keskusteltu ajankohtaisista asioista Selkosanomien avulla, ilmaistu mielipidettä kuvin ja numeroin levyraadissa, harjoiteltu kirjaimia Hirsipuu-pelissä ja kokeiltu eleiden käyttöä pantomiimitehtävissä.

LUOPUMISIA JA POSITIIVISIA ELÄMÄNMUUTOKSIA

Mutta mikä on suurin asia, mistä Rauno on joutunut luopumaan sairastumisen vuoksi? ”Auto”, hän vastaa heti kuuluvalla äänellä. Aiemmin ahkerasti ympäri Suomea sukulaisten luona matkustavalle pariskunnalle sairastuminen on pakottanut pysähtymistä ja kotiin jäämistä, sillä ajokorttia ei enää ole. Nyt saavat sukulaiset tulla puolestaan heitä kotiin katsomaan. Toisaalta sairastuminen on tuonut mukanaan positiivisiakin elämänmuutoksia; autolla paikasta toiseen liikkuminen on vaihtunut pariskunnan yhteisiin kävelylenkkeihin ja tupakan poltto on saanut jäädä kokonaan.

Hyvä tukiverkosto on auttanut toipumisessa. Lähellä asuvat lapsenlapset ihastuttavat pariskuntaa vierailuillaan, harvemmin tavatut sukulaiset taas huomaavat parhaiten kehityksen puheessa ja jaksavat kannustaa. Rauno ja Mirja ovat kerran jo osallistuneet AVH-yhdistyksen tapaamiseen, jatkossa heidän olisi tarkoitus tutustua lisää tähän toimintaan.

Ihan kaikesta afasian myötä Raunon ei ole kuitenkaan tarvinnut luopua. Edelleen elämässä mukana ovat pysyneet rakkaat harrastukset: musiikin kuuntelu ja penkkiurheilu. Hän esittelee mielellään kotona komeaa vinyylikokoelmaansa ja rentoutuu kuunnellen Elviksen ja The Beatlesin tuttuja kappaleita omasta nuoruudesta. Sairastumisen alkuvaiheessa väsymys oli niin kova ja fyysinen kunto heikko, että urheilukatsomoon lähteminen sai jäädä. Viime aikoina Rauno on jaksanut taas käydä aktiivisesti seuraamassa kotijoukkueen otteluita niin jääkiekossa, jalkapallossa kuin futsalissakin. Suosikkiurheilujoukkueen nimen etsimiseen ei hänellä mene kauaa aika…”TPS ja TPK.”

Lisää tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja afasiasta Aivoliiton sivuilta.

Kuukauden repsahdus, päivän katumus – vai voiko maksaa puhdistaa?

Maksasta on paljon uskomuksia. Moni messuaa, että maksaa voi puhdistaa ja sen toimintaa elvyttää. Voiko maksansa syödä terveeksi? Pelastaako ihmepilleri maksan viikossa? Vai syötkö ja juotko maksasi yksinkertaisesti vai sairaaksi? Munuais- ja maksaliitto palauttaa uskomukset faktoiksi Maksaviikolla 14.5.–18.5.

Tiesit varmaankin, että alkoholi ja ylipaino ovat pahasta maksalle. Kiusaus lipsua hyvien elintapojen tieltä on joskus kestämätön ja jälkeenpäin haluaisi puhdistaa maksaansa, mutta miten? Oikotietä onneen ei maksankaan kohdalla kuitenkaan ole. Kuukauden repsahdusta ei voi kuitata päivän puhdistuskuurilla.

Maksa hajottaa alkoholia, lääkkeitä ja kemiallisia aineita sekä elimistön itsensä tuottamia myrkkyjä. Maksaa ei voi kuitenkin puhdistaa luontaistuotteiden ihmerohdoilla tai luonnon dieeteillä, vaikka terveellisellä ruokavaliolla maksasta voi kyllä pitää huolta.

Trendidieetit eivät tuo pysyvää painonpudotusta. Jos maksa on jo rasvoittunut ylipainon johdosta, paras tapa hoitaa sitä on liikunta, joka vaikuttaa yksinäänkin, ja maltillinen painonpudotus. Vihreillä kasviksilla ei voi tutkimusnäytön mukaan puhdistaa maksaa. Kasviksia ja hedelmiä kannattaa toki lisätä ruokavalioon aina, sillä ne ovat muutoin terveellisiä. Gluteeniton ruokavalio on hoitona silloin, kun sairastaa keliakiaa, mutta sen ei ole todettu hoitavan muita sairauksia.

Kaikkia nautintoja ei maksan suojaajankaan tarvitse unohtaa: Kahvin on todettu vähentävän maksasyövän ja rasvamaksan riskiä, mutta teellä samanlaisia vaikutuksia ei ole todettu. Tumman suklaan on todettu vähentävän rasvamaksaan liittyvää tulehdusta, muttei kannattaa muistaa että sekin sisältää sokeria. Tupakointi on sitä vastoin pahasta koko keholle ja sen on todistettu lisäävän myös maksakirroosin riskiä.

Näyttöä B-vitamiinin suotuisasta vaikutuksestakaan maksalle ei ole. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu elimistöön ja niitä on hyvä saada säännöllisesti. Nykyään sitä saadaan yleensä riittävästi peruselintarvikkeista, kuten viljasta, kasviksista, lihasta ja maitovalmisteista.

Hyvää pehmeää rasvaa tarvitsevat myös jo maksasairauteen sairastuneen verisuonet ja se on tärkeää kaikille rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saamiseksi. Valitse tyydyttämätöntä rasvaa eli kasvirasvoja, kuten öljyä ruuanlaittoon, margariinia leivälle, pähkinöitä ja siemeniä välipalana sekä kalaa useamman kerran viikossa. Pitkälle edennyt maksasairaus voi aiheuttaa rasvaripulin, jolloin rasva ei imeydy. Silloin myös rasvaliukoisten vitamiinien saanti vähenee.

Kipu- ja kuumelääke parasetamoli voi liian suurina annoksina vaurioittaa maksaa, mutta kaikkien lääkkeiden yliannostus voi aiheuttaa myrkytyksen. Sukupuoli, perintötekijät, mahdolliset maksasairaudet ja lääkkeiden yhteisvaikutus vaikuttavat siihen, miten maksa reagoi lääkkeisiin. On tärkeää noudattaa sekä itsehoito- että reseptilääkkeiden annosteluohjeita. Lääkkeillä voi olla myös haitallisia yhteisvaikutuksia luontaistuotteiden kanssa. Luontaistuote voi myös heikentää lääkkeen tehoa.

Näin pidät huolta maksastasi
– Vältä ylipainoa ja liiku säännöllisesti.
– Unohda maksan puhdistus ihmedieeteillä ja ruokavalioilla.
– Vähennä tai lopeta alkoholinkäyttö.
– Noudata lääkkeiden annosteluohjeita.
– Kerro aina lääkärille kaikista käyttämistäsi lääkkeistä ja luontaistuotteista.
– Vältä varsinkin ulkomailta tuotuja luontaistuotteita ilman tuoteselostetta.

Maksaviikko 14.5.–18.5. Uskomaton maksa
Maksasta on paljon uskomuksia. Moni messuaa, että maksaa voi puhdistaa, mutta mikä on oikeasti maksan hyvinvointia edistävä ruokavalio? Miten voit pitää huolta maksastasi?

Elintapoihin liittyvät maksasairaudet lisääntyvät jatkuvasti, mutta kaikki maksasairaudet eivät johdu elintavoista. Luennon aiheina myös rasvamaksa, alkoholimaksasairaudet sekä perinnölliset ja autoimmuunimaksasairaudet.

Munuais- ja maksaliitto järjestää jo perinteeksi muodostuneen Maksaviikon 14.5.–18.5. Viikon aikana on ympäri Suomea yleisöluentoja, vertaistapaamisia ja maksatietoa jaossa. Lisää tietoa www.maksa.fi/maksaviikko.

Hälyisyys voi johtaa työpaikan vaihtoon

Melu kuormittaa työntekijöitä turhaan tuhansilla työpaikoilla Suomessa. Hälyisyyden vähentämiseksi ei useinkaan ryhdytä toimenpiteisiin, vaikka ääniympäristöä voi lähes aina parantaa.

Työssä kuulolle vaaralliselle melualtistukselle on määritelty raja-arvot. Kun arvot ylittyvät, työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma ja työntekijöiden käytettävä kuulosuojaimia. Lukuisilla työpaikoilla hälyisyys ei vaaranna kuuloa, mutta on sen sijaan merkittävä työntekijöitä kuormittava tekijä. Tällaisia työpaikkoja ovat usein esimerkiksi koulut, päiväkodit, sairaalat, hoitolaitokset, ravintolat ja avotoimistot. Näissä paikoissa työnantajalla ei ole sitovia määräyksiä ryhtyä toimeen hälyisyyden vähentämiseksi, vaikka melulle altistuvat työntekijöiden ohella myös oppilaat ja asiakkaat.

Melun häiritsevyys ja terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä. Kuitenkin tutkimusten mukaan väestöstä liki 40 prosenttia kokee olevansa meluherkkiä ja arviolta 8-15 prosentilla on ääniyliherkkyys. Kuulonalenema lisää melun häiritsevyyttä ja erityisesti melu vaikeuttaa kuulon apuvälineiden käyttäjien toimintaa. Työikäisistä kuulonalenema on reilulla 10 prosentilla. Monet heistä joutuvat vaihtamaan alaa tai työpaikkaa, koska hälyisyys saa heidän elimistönsä hälytystilaan ja aiheuttaa stressireaktion: verenpaine nousee, keskittymis- ja suorituskyky heikkenee, muisti pätkii, väsyttää ja ärsyttää, uni häiriintyy. Työpaikan hälyisyys lisää myös merkittävästi työturvallisuus- ja työkyvyttömyysriskiä.

Vaikka melun terveysvaikutukset tunnetaan, vain harvoilla työpaikoilla ryhdytään toimiin hälyisyyden vähentämiseksi.  Ääniympäristöön voi kuitenkin vaikuttaa. Tehokkainta se on jo rakennuksen ja tilojen suunnitteluvaiheessa: huolehditaan riittävästä äänieristyksestä, järkevästä tilasijoittelusta ja hyvästä huoneakustiikasta. Akustisissa ratkaisuissa pitää ottaa huomioon tilan käyttötarkoitus. Esimerkiksi avotoimistoissa, avoimissa oppimisympäristöissä ja palvelutiloissa tulee olla riittävästi ääntä vaimentavia pehmeitä materiaaleja eri tasoissa, äänen kulun katkaisevia sermejä tai seinäkkeitä sekä äänieristettyjä vetäytymishuoneita. Avotiloissa myös työ- ja toimintatavoille pitää olla yhteiset pelisäännöt, jotta ylimääräiseltä melulta vältyttäisiin.

Kuulovammaiselle häly on usein suurin este sekä työelämässä että vapaa-ajalla toimimiselle. Voi olla esimerkiksi vaikeaa saada selvää, mitä työkaveri puhuu tai mistä esimies ohjeistaa – jatkuva pinnistely stressaa ja väsyttää. Hälyisään tilaisuuteen tai työpaikkaan ei mielellään mennä, vaan mieluummin jättäydytään ulkopuolelle tai vaihdetaan työpaikkaa.

Kansainvälistä esteettömyyspäivää vietetään 17.5. Kuuloliiton paikallisyhdistykset järjestävät päivään liittyen ympäri Suomea esteettömyystapahtumia: kuuloliitto.fi/koulutukset-ja-tapahtumat/.

Ylen Aamu-TV:ssä haastatellaan Kuuloliiton erityisasiantuntija Esa Kalelaa 17.5. klo 6.52.

Kuuloliitto

Syöpäjärjestöjen selvitys: Sähkösavukkeisiin myydään makunesteitä lainvastaisesti

Syöpäjärjestöjen tekemän selvityksen mukaan vuoden 2016 tupakkalaki on pääosin onnistunut suojaamaan nuoria sähkösavukkeilta. Tupakkalain kieltoa myydä makuja ja hajuja sisältäviä sähkösavukenesteitä kuitenkin kierretään – sähkösavukkeita myyvissä erikoisliikkeissä myydään makutiivisteitä, joita voi sekoittaa sähkösavukkeiden nikotiininesteisiin.

Selvitys paljastaa, että 2016 hyväksyttyä tupakkalakia kierretään myymällä sähkösavukeliikkeissä nikotiininesteiden rinnalla erikseen makutiivisteitä. Tupakkalaki sallii ainoastaan nikotiinia sisältävien sähkösavukenesteiden myynnin ilman makuja ja tuoksuja –  tuoksuja ja makuja sisältävien sähkösavukenesteiden myynti on Valviran mukaan tupakkalain vastaista.

Selvityksessä kävi ilmi, että vaikka makutiivisteitä myytiin nikotiininesteiden rinnalla, valmiiksi maustettuja nikotiininesteitä ei ollut saatavilla. Neljässä kuudesta myymälästä makutiivisteet olivat esillä liikkeissä, kahdessa liikkeessä makutiivisteistä oli tarjolla lista, tai tuotteita piti erikseen kysyä.

Sähkösavukkeissa käytetään elintarvikkeiksi hyväksyttyjä makuaineita. Niiden turvallisuutta on siis arvioitu suun kautta nautittavina elintarvikkeina, muttei kuumennettavina ja keuhkoihin imettävänä höyrynä. Tämä on huolestuttavaa, sillä höyrystettyjen makuaineiden epäillään voivan aiheuttaa merkittäviäkin terveysvaaroja keuhkoille.

– Tärkeintä on paitsi suojata lapset ja nuoret sähkösavukkeilta, myös turvata sähkösavukkeiden käyttäjien terveys. Sähkösavukkeiden käyttäjien terveyden kannalta on tärkeää, ettei käytössä ole sellaisia maku- ja hajuaineita, jotka kuumennettuna ja keuhkoihin imettynä aiheuttavat keuhkojen terveydelle merkittävän riskin, toteaa Suomen syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila.


Nuorten suojelu toimii uuden lain myötä aiempaa paremmin

Selvityksen mukaan nuorten suojelu sähkösavukkeilta näyttää toimivan uuden tupakkalain tultua voimaan paremmin kuin aiemmin. Aiemmin nikotiininesteitä saattoi tilata ulkomailta ilman mitään valvontaa. Nyt sähkösavukkeiden myyntiä alle 18-vuotiaille näytetään valvottavan samalla tavalla kun tupakkatuotteiden myyntiä. Tässä selvityksessä ei tosin testattu ikärajavalvontaa ostokokein.

Päivittäistavarakaupoissa ei enää näkynyt sähkösavukelaitteita tai nesteitä. Esilläpitokielto vaikutti siihen, että harvat päivittäistavarakauppiaat ovat ottaneet sähkösavukkeita myyntiin.

Tupakkalain myötä nikotiininesteiden myynnistä tuli luvanvaraista ja sähkösavukkeisiin ulotettiin perinteisiä tupakkatuotteita vastaava valvonta ja rajoitteet ikärajoineen sekä mainos- sekä esilläpitokieltoineen. Etämyynti kiellettiin. Sähkösavukenesteet tulivat 2017 verotuksen piiriin. Tämä nosti nesteiden hintoja ja osaltaan lisää nuorten kynnystä käytön aloittamiseen.

Sähkösavukkeiden käyttö ei näyttäisi nuorten keskuudessa yleistyneen Suomessa uuden tupakkalain voimaantulon jälkeen vuoden 2017 aikana nikotiininesteiden tultua myyntiin. Sähkötupakkamarkkinat olivat kuitenkin vasta syntymässä vuoden 2017 aikana ja on syytä huomioida, että uusien sähkösavukeliikkeiden perustaminen näyttäisi jatkuvan vuoden 2018 aikana.

Uusien tuotteiden tulo markkinoille tekee lasten ja nuorten suojelemisen tupakka- ja nikotiinituotteilta haasteelliseksi, koska lainsäädäntö ja tuotteiden vaikutuksia tarkasteleva tutkimus laahaavat aina tuotelanseerausten jäljessä. Voi kestää vuosia ennen kuin saadaan esimerkiksi luotettavia tutkimustuloksia makuneisteiden vaikutuksista keuhkoihin.

Selvitys tehtiin 2017 osana Syöpäyhdistyksen nuorten nikotiinituotteiden käytön vähentämisohjelmaa, jota rahoittaa STEA. Tupakkatuotteiden käyttö on edelleen ylivoimaisesti tärkein yksittäinen syöpää aiheuttava tekijä. Nikotiinituotteiden käyttö alkaa tyypillisesti nuorena, aiheuttaa vakavan riippuvuuden ja kestää usein jopa loppuiän. Selvityksen metodeita olivat media- ja keskustelupalsta-analyysi, asiantuntijahaastattelut, myyntilupatilastot, kauppiashaastattelut sekä havainnointi myyntipaikoilla.

Lue selvitys: https://www.julkari.fi/handle/10024/136365

Lääkäreiden arviot sairauspoissaolojen tarvittavasta kestosta vastaavat todellisuutta

Onnistuneeseen työhön paluuseen kulunut aika vastasi pääpiirteittäin asiantuntijoiden arvioihin perustuvia sairauspoissaolojen tarvetta ja kestoa koskevia ohjeistuksia, kun asiaa tarkasteltiin sairausryhmäkohtaisesti.  Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin yli 10 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja.

-Tulokset tukevat asiantuntijoiden arvioita sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta. Tutkimustiedon puuttuessa ohjeistukset voitaisiinkin pohjata pitkälti asiantuntija-arvioihin, toteaa erikoistutkija Johanna Kausto Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuksessa keskityttiin sairauksiin, jotka ovat useimmiten kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen taustalla. Tällaisia ovat esimerkiksi selkäsärky ja masennus. Selkäsärystä johtuvat sairauspoissalot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimäärin kolmessa viikossa. Selkäsäryssä 14 prosenttia sairauspoissaoloista uusiutui saman syyn vuoksi vähintään kerran vuoden aikana. Yli 45-vuotiailla ja fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä selkäsärkyyn liittyvät sairauspoissaolot uusiutuivat muita useammin.

Masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimäärin kuudessa viikossa. Naiset palasivat työhön hieman miehiä nopeammin. Masennuksesta johtuvista sairauspoissaoloista 17 prosenttia uusiutui saman syyn vuoksi vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla sekä johtajilla ja erityisasiantuntijoilla masennukseen liittyvä sairauspoissaolo uusiutui hieman harvemmin kuin muilla.

 

Sairauspoissaolo-ohjeistuksen hyvä perustua tutkimustietoon

Sairauspoissaolojen pitkittyminen ja uusiutuminen aiheuttavat haittaa ja kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Suomessa on pohdittu sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arviointiin liittyvän ohjeistuksen laatimista. Ohjeistuksen tulisi perustua tutkimusnäyttöön. Tutkimukseen perustuva tieto sairauspoissaolojen sopivasta kestosta eri sairauksissa on kuitenkin puutteellista.

– Lisää kotimaista tutkimustietoa tarvitaan sairausryhmistä, jotka jäivät tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tietoja tarvitaan myös muilta aloilta kuin kunta-alalta. Analyyseissa olisi syytä huomioida erilaisten työtehtävien vaatimukset ja esimerkiksi työn muokkausmahdollisuudet, muistuttaa Kausto.

Tutkimusaineisto on kerätty Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksessa, joka on laaja kunta-alan henkilöstön työelämän ja terveyden muutoksia selvittävä tutkimus. Analyyseihin otettiin mukaan 35 120 tutkittavaa, joilla oli vuosina 2005–2011 vähintään yksi yli 10 arkipäivää kestänyt sairauspoissaolojakso tai rannekanavaleikkaushoitojakso. Kyselytietojen lisäksi käytettävissä on kattavat rekisteritiedot kansallisista ja työnantajien rekistereistä.

Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.

Suomalaisten viisi nolottavinta terveysvaivaa – seksiteemat kärjessä

Mehiläisen IRO Researchilla teettämän tutkimuksen* mukaan 71 % suomalaisista pystyy puhumaan lääkärille omista terveyshuolistaan ilman nolostumista. Tabuaiheita löytyy kuitenkin edelleen: seksi, erektiovaivat ja sukupuolitaudit nousevat kärkeen aiheissa, joista suomalainen ei halua puhua edes lääkärilleen.

1000 suomalaista vastasi Mehiläisen ja IRO Researchin kyselyyn terveysongelmista, jotka hävettävät niin, että niistä on vaikea puhua jopa lääkärille. Listan kärkeen nousi jopa kolme seksuaaliterveyteen liittyvää terveysvaivaa:

  1. Seksiin liittyvät henkiset ongelmat, kuten haluttomuus (12 %)
  2. Erektio-ongelmat tai muut seksiin liittyvät fyysiset vaivat (9 %)
  3. Sukupuolitaudit (8 %)
  4. Ummetus, ilmavaivat ja muut suolen toimintaan liittyvät vaivat (6 %)
  5. Virtsavaivat (6 %)

Puhuminen tärkeää – seksiin liittyy paljon vääriä uskomuksia

Seksiin liittyvien teemojen nousu suomalaisia eniten nolottavien terveysvaivojen listan kärkeen ei yllätä Mehiläisen erityistason seksuaaliterapeutti Jouni Pölöstä.

– Seksuaalisuus on alue, joka on ihmiselle toisaalta suuri rikkaus ja ilon lähde, toisaalta pahimmillaan ongelmien tullessa voimakasta häpeää ja riittämättömyyttä aiheuttava asia, hän toteaa.

– Seksiin liittyy hyvin paljon vääriä uskomuksia – vaikkapa seksuaaliseen kestävyyteen miehillä tai esimerkiksi naisten haluttomuuteen. Väärät uskomukset voivat ihmisen omassa ajattelussa saada kohtuuttomat mittasuhteet. Jos asiaa ei ajoissa nosta esiin, voi ihmisen elämänlaatu heikentyä, tilanne vaikuttaa mielialaan ja seurauksena voi olla myös parisuhteen turha loppuminen, sanoo Pölönen.

Vaikka kynnys puhumiselle on korkea, on hyvä huomata, että samat ongelmat koskettavat isoa osaa ihmisistä jossain elämänvaiheessa. Fyysiset oireet ja esimerkiksi epäily sukupuolitaudista on aina tärkeä tutkia ja hoitaa terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa.

– Ihminen ei yleensä ole ongelmansa kanssa mikään poikkeus. Tämä jo yleensä helpottaa häpeän tunteen lievenemistä. Myös asiallisen tiedon hankkiminen auttaa asiassa, toteaa Pölönen.

Terveydenhuollon asiantuntijoiden vastaanotolle voi huoletta astella aroissakin aiheissa. Vastaanotolle voi tulla yksin taikka kumppanin kanssa.

– Vastaanotolla luodaan turvallinen ilmapiiri, jotta ihminen uskaltaa avautua ongelmastaan ja elämäntilanteestaan. Häntä ei jätetä yksin tapaamisen aikana. Tapaamisessa luodaan myös selkeä suunnitelma eteenpäin. Ihmistä arvostetaan omana itsenään. Hän ei ole ongelma, vaan hänellä on elämäntilanteessaan vaikeuksia, joista pääsee yli, kuvailee Mehiläisessä työskentelevä Pölönen lopuksi seksuaaliterapeutin vastaanottoa.

*) IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000 ajalla 30.8. – 8.9.2017.