Koululaisten lomat starttasivat kesäkuun ensipäivinä. Varsinkin näin hyvän sään aikana lapset viihtyvät pitkiä aikoja ulkona, ja silmien valolta suojaamisen tarve kasvaa. Lasten silmät ovat aikuisen silmiä alttiimpia valon haitoille. Aurinkolasien lisäksi lippis tai lierihattu on hyvä lisävaruste.
Keväällä ja kesällä auringon UV-säteily on voimakasta, joten silmien suojaamisesta on hyötyä myös pilvisellä säällä tai varjossa, kun ulkona ollaan pitkään. Eri asiantuntija-arvioiden mukaan ihmisen elinikänään saamasta UV-säteilystä saadaan 25 prosentista jopa puoleen ennen 18 ikävuotta, koska lapset viettävät merkittävästi aikuisia enemmän aikaa ulkona.
Mitä nuorempana lapsi tottuu aurinkolasien käyttöön, sen parempi. Menevälle leikki-ikäiselle voi olla vaikeaa vakuutella lasien tärkeyttä, jos ne tuntuvat ylimääräiseltä, hankalalta lisävarusteelta. Vauvasta lähtien aurinkolaseja käyttänyt ei huomaa kyseenalaistaa suojavarustetta samalla tavoin. Optikkoliikkeissä on laadukkaita aurinkolaseja kaiken ikäisille ja kokoisille, ja myös tyylivalikoima kasvaa kokoajan.
Jotkut lapset voivat olla hyvinkin kiinnostuneita aurinkolaseista myös tyyliasiana, varsinkin teini-iän kynnyksellä. On hyvä, jos pukeutumisestaan tarkka esiteini haluaa aidosti käyttää aurinkolasejaan, eikä koe niitä muotimielessä vääränlaisiksi.
Silmälaseja käyttävällä lapsella tulee olla omilla voimakkuuksillaan olevat aurinkolasit, tai vaihtoehtoisesti sekä piilolasit että aurinkolasit.
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Sen pelätyin haittatapahtuma on aivoinfarkti. On tiedetty, että ylipaino ja lihavuus altistavat eteisvärinälle, mutta yhteydestä on nyt saatu lisää vakuuttavaa näyttöä, erityisesti miesten osalta.
Norjassa seurattiin 25 000 aikuista 16 vuoden ajan. Verrattuna normaalipainoisiin miehiin lihavat miehet sairastuvat eteisvärinään lähes viisi kertaa todennäköisemmin. Naisilla lihavuus kaksinkertaisti sairastumisriskin. Mitä alhaisempi painoindeksi, sitä pienempi sairastumisvaara.Laihtuminen pienensi riskiä. Tulos säilyi, vaikka analyyseissä oli huomioitu monia muitakin eteisvärinälle altistavia riskitekijöitä. Tutkimus on julkaistu Journal of the American Heart Association -lehdessä, ja siitä uutisoi Suomessa uutispalvelu Duodecim.
Kuten FinTerveys2017 -tutkimuksessa äskettäin havaittiin, ylipaino on edelleen ongelma Suomessa. Joka neljäs suomalainen on lihava. Paitsi diabetekselle, sepelvaltimotaudille ja verenpainetaudille, se näyttäisi altistavan myös rytmihäiriöille.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan liikunta-aktiivisuus ei myöskään usein palaudu raskautta edeltävälle tasolle.
Tutkimuksessa todettiin myös, että raskausdiabetekselle alttiit naiset ovat suurentuneessa riskissä sairastua masennukseen.
Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Kuva: iStockphoto
Terveystieteiden maisteri Elina Engberg osoitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että merkittävät elämäntapahtumat, kuten raskaus, vaikuttavat vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen, eikä liikunta-aktiivisuus usein palaa raskautta edeltävälle tasolle raskauden jälkeen.
Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin.
– Raskausdiabetes on kehittymässä maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Suomessa se todetaan jo lähes 18 %:lla raskaana olevista naisista, Engberg sanoo. Riskiä lisäävät mm. lihavuus ja raskausdiabetes aiemmassa raskaudessa.
Väitöstutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla kestävyyskunto ja liikunta-aktiivisuus olivat positiivisesti yhteydessä elämänlaatuun jo raskauden suunnitteluvaiheessa.
Toisaalta korkean riskin naisilla oli alkuraskaudessa enemmän masennusoireita kuin raskaana olevilla yleisesti. Eroa masennusoireissa selittävät myös taustatekijät, kuten painoindeksi ja tulotaso.
Väitöskirjassa elämäntapahtumien vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen selvitettiin kokoamalla yhteen aiheesta tehdyt tutkimukset terveillä aikuisilla. Lisäksi tutkittiin 482 raskaana olevaa ja 39 raskautta suunnittelevaa naista, joilla oli suurentunut raskausdiabeteksen riski sekä 358 yleiseen väestöön kuuluvaa raskaana olevaa naista.
Naisten masennusoireita, terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä koettua terveyttä ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kysyttiin lomakkeilla, ja raskautta suunnittelevien naisten kestävyyskunto selvitettiin mittaamalla maksimaalinen hapenottokyky polkupyöräergometritestin aikana.
Osa tutkimukseen osallistuneista naisista sai ravitsemus- ja liikuntaohjausta alkuraskaudesta siihen asti, kun synnytyksestä oli kulunut vuosi. Tässä ryhmässä koettu terveys parani, mutta ero kontrolliryhmään ei ollut merkittävä.
– Elämäntapahtumat, kuten raskaus, ovat otollinen aika liikunta-aktiivisuuden edistämiselle, ja jo pienikin parannus kestävyyskunnossa näyttäisi olevan hyödyllistä elämänlaadun kannalta, Engberg sanoo.
– Naiset, joilla on suurentunut riski sairastua raskausdiabetekseen, ovat myös alttiita masennukselle. Heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä se saattaa vaikuttaa sekä raskausdiabeteksen ehkäisyyn että hoitoon sitoutumiseen. Lisää tutkimuksia tarvitaan selvittämään, voidaanko raskaudenaikaisella elintapaohjauksella parantaa henkistä hyvinvointia.
TtM Elina Engberg väittelee 2.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Physical activity, pregnancy and mental well-being: focusing on women at risk for gestational diabetes” (Liikunta, raskaus ja henkinen hyvinvointi: tarkastelussa raskausdiabeteksen riskiryhmä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopisto, Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Suomen Nestlén Kantar TNS:llä teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa vanhemmista kokee tietävänsä tarpeeksi pienten lasten ravitsemuksesta ja päälähde tälle tiedolle on neuvola. Tutkimustuloksissa korostui erityisesti hyvä käsitys omasta ravitsemustietämyksestä.
Tutkimukseen vastanneista 91 % koki tietävänsä tarpeeksi lapsen hyvästä ravitsemuksesta ja päälähde tälle tiedolle on neuvola. Naiset ja miehet vastasivat hyvin samankaltaisesti, suurin ero oli omalta puolisolta saatavassa tiedossa. Miehistä lähes puolet (47 %) koki toiseksi tärkeimmäksi tiedonlähteeksi oman puolison, kun naisilla vastaava luku oli vain 1%.
Tutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa 2018 ja siinä selvitettiin suomalaisten pienten lasten (0-5v) vanhempien näkemyksiä ravitsemuksesta ja pikkulapsiarjesta. Tutkimukseen vastasi 412 vanhempaa ja sen virhemarginaali on n. 4,8 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksessa kysyttiin myös kiintymyssuhteen rakentumisesta vanhemman ja lapsen välille. Perheen onnellisuuden koettiin vaikuttavan tähän eniten (99 %). Vauvan imettämisellä (80 %) ja lapsen kotona hoitamisella (70 %) uskottiin olevan paljon tai hyvin paljon vaikutusta vanhempien ja vauvan välille rakentuvaan kiintymyssuhteeseen. Naisista 28 % ja miehistä 12 % kokivat kiintymyssuhteen lapseen heikkenevän, jos lasta ei imetettäisi. Vastaajista jopa 44 % uskoi, että perhepedissä nukkuminen lisää kiintymyssuhteen rakentamista hyvin paljon tai paljon.
Monet kyselyyn vastanneet kokivat myös tuntevansa pienille lapsille suunnatuiden tuotteiden käytön ja vaikutukset hyvin. Naisista 71 % vastasi tietävänsä kuinka vieroitusvalmisteita käytetään imetyksen rinnalla. Toisaalta vain noin puolet vastaajista (56 %) ilmoitti ymmärtävänsä pakkausselosteiden perusteella, mitä vieroitusvalmiste sisältää. Vastanneista 73 % ilmoitti tietävänsä, miksei lehmänmaitoa suositella alle vuoden ikäisille lapsille ja 65 % miten ravitsemus vaikuttaa vauvan tulevaan suolistobakteerikantaan.
Lapsen makumieltymykset kehittyvät varhain
Tutkimus julkistettiin Suomen Nestlén tilaisuudessa, jossa puhuttiin laajasti lapsen ravitsemuksesta ensimmäisinä ikävuosina. Tilaisuudessa FT, dosentti Hanna Lagström Turun yliopistosta korosti, että monipuolisuus ja säännöllisyys on tärkeää lapsen ravitsemuksessa.
-Kasvava lapsi ei pysty syömään kerralla yhtä suuria annoksia kuin aikuiset, joten hän tarvitsee useita pieniä aterioita päivässä. Kun koko perheellä on säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset ruokavalinnat, lapsen on helppo alusta pitäen liittyä mukaan perheen yhteiseen ruokailuun, ja syödä mahdollisuuksien mukaan samaa ruokaa muun perheen kanssa. Kotona opittu terveellinen ruokavalio ja perheen ruokailuun liittyvät tottumukset ja tavat heijastuvat usein aikuisikään saakka, Lagström kertoi tilaisuudessa.
Monen tupakoijan toiveena on savuton elämä, mutta lopettaminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Millaisia sivuvaikutuksia nikotiinituotteiden jättäminen aiheuttaa? Miten poistan stressiä, jos en poltakaan tupakkaa? Joudunko syrjityksi illanvietoissa tutussa kaveriporukassa?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin ovat Stumppi-neuvontapalvelun asiantuntijat vastanneet vuosien saatossa useaan kertaan. Kysymykset toistuvat, koska lopettamisen kokemus on jokaiselle nikotiinituotteiden käyttäjälle ainutkertainen.
− Asiantuntijoiden ja vertaisten tukea ja rinnalla kulkemista tarvitaan. Pelkkä tietoisuus siitä, että nikotiinituotteiden käyttö lisää sairastumisen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä, ei merkitse lopettamispäätöksen tekemistä eikä siinä pysymistä, kertoo terveysasiantuntija Maija Kolstela Hengitysliitosta.
Hengitysliitto on tarjonnut Stumppi-palveluita jo 15 vuoden ajan. Palvelun rahoittaa STEA.
Tupakoinnin lopettamisen rahalliset hyödyt ovat selkeitä yksilön kannalta säästettyinä euroina/tupakka-aski. Palo- ja vahingonkorvauskustannuksia tupakka aiheuttaa vuosittain yli 10 miljoonaa euroa. Välillisiä kustannuksia tupakointi aiheuttaa esim. työnantajalle (n. 2000 €/vuosi). Yhteiskunnalle tupakoinnista aiheutuva terveydenhoitokustannukset lasketaan kymmenissä miljoonissa.
Stumppi-neuvontapuhelin tunnustettiin maaliskuussa 2018 kansalliseksi palveluksi ”National Helpline”, joka täyttää WHO:n indikaattorit tupakoinnin lopettamisen tueksi. Lue lisää.
Stumppi-neuvontapuhelin (puh. 0800 148 484) tarjoaa maksutonta tukea ja neuvontaa tupakoinnin lopettamista suunnitteleville ja jo lopettaneille. Stumppi-neuvontapuhelimessa terveydenhuollon ammattilaiset päivystävät joka viikko maanantaisin ja tiistaisin klo 10−18 ja torstaisin klo 13−16.
Stumppi.fi-verkkopalvelu uudistui joulukuussa 2017. Verkkopalvelussa www.stumppi.fi tarjotaan tietoa, tukea ja toimintaa. Jokainen käyttäjä voi esimerkiksi testata erilaisten laskurien avulla, kuinka paljon tupakka vaikuttaa omaan elinikään ja kuinka paljon voi säästää rahaa lopettamalla tupakoinnin. Sivustolla vierailee vuosittain n. 160 000 käyttäjää, istuntoja on n. 230 000 ja sivun katseluita 540 000 kpl.
Stumppi-keskustelupalsta on tarjonnut vertaistukea vuosittain n. 73 000 käyttäjälle. Keskustelupalstalla tsempataan toisia, jaetaan kokemuksia, rohkaistaan ja lohdutetaan tarpeen mukaan. Käyttäjältä palvelu vaatii rekisteröitymisen. Stumppi-sivustolle rekisteröityneitä käyttäjiä tällä hetkellä on n. 8 000 henkeä.
Stumppi-palvelu jalkautuu vastaamaan kysymyksiin Maailma kylässä -tapahtumassa Helsingissä 26.-27.5. Stumppi-infopiste löytyy Mahdollisuuksien Tori-teltasta.
Arki on ihmisen jokapäiväistä elämää, joka koostuu rutiineista. Toistuvat rutiinit näkyvät sosiaalisissa tilanteissa, työssä, työtavoissa ja nukkumisessa. Ihmisten tarpeet ilmenevät arjen erilaisissa toiminnoissa, eivätkä nämä tarpeet iän myötä muutu.
Ikäihmisen omannäköinen, hyvä arki koostuu monesta osasta. Erityisen tärkeässä asemassa ovat hoitohenkilökunnan taidot, joita tarvitaan hyvän arjen toteutumisen tueksi. Jotta hoiva olisi hyvää, tarvitsee ikäihminen paljon muutakin kuin perustarpeiden tyydyttämisen. Iloa saa tavallisten rutiinien lisäksi myös ihmisten seurasta ja mielekkäästä tekemisestä.
TOIMINTAKYKYÄ JA ELÄMÄN TARKOITUKSELLISUUTTA
Tyytyväisyys ja ilo elämään syntyy perustarpeiden ja arjen sujumisen lisäksi myös turvallisuudesta, yhteenkuuluvuudesta, arvonannosta, rakkaudesta ja itsensä toteuttamisesta. Hyvässä hoivakodissa ympäristö on turvallinen, palvelut ovat saatavilla ja asiakkaalla on luottamus asiakkaan yksilönä kohtaavaan hoivahenkilöstöön. Sosiaalinen vuorovaikutus on päivittäisissä toiminnoissa tärkeää samoin kuin mielekäs tekeminen. Luonto ja asuinympäristö, virkistymismahdollisuudet ja jaksamisesta huolehtiminen luovat tulevaisuuden uskoa, mikä tekee elämästä mielekästä.
MILLAINEN ON UNELMIEN HOIVAKOTI IKÄIHMISTEN MIELESTÄ?
Toimivasta vanhustenhoidosta on tehty paljon tutkimuksia. TutorisKotien kehitysjohtaja Eija Kyllönen ja Tenhokodin johtaja Henna Vehmas kyselivät tulevaa Tenhokotia varten joukolta eläkeläisiä heidän ajatuksiaan unelmien hoivakodista. Heidän mielestään unelmien hoivakoti olisi kodinomainen, josta löytyisi värejä ja oma huone tuttuine esineineen. Ilmapiiri olisi iloinen, lempeä ja ymmärtävä eikä olisi kiireen tuntua.
Ruoka olisi maukasta kotiruokaa ja sauna lämpiäisi kodikkaasti. Kodissa voisi puuhastella tuttuja asioita, ulkoilla ja liikkua. Välillä voisi virkistäytyä tanssien, hius-, jalka- tai käsihoitoja saaden. Ketään ei nostatettaisi väkisin aamulla sängystä ylös tai patistettaisi nukkumaan tiettyyn aikaan vaan huomioitaisiin aamu- ja iltavirkut.
TENHOKODISSA ASUKKAISIIN JA OMAISIIN TUTUSTUTAAN
Edellä mainitut asiat saattavat tuntua jonkun mielestä pieniltä, yksinkertaisilta ja itsestään selvyyksiltä. Kuitenkaan nämä asiat eivät aina hoivapalveluissa toteudu niiden suuresta merkityksestä huolimatta. Ikääntymisen myötä ympäristön merkitys selviytymisessä korostuu.
Ympäristöllä voidaan vahvistaa vanhusten voimavaroja ja siksi TutorisKodeissa on aina henkilöstössä myös fysio- tai toimintaterapeutti. ”Meille on tärkeää, että henkilöstöä on riittävästi, se on sekä osaavaa että pysyvää. Vain näin he oppivat tuntemaan asukkaansa voimavaroineen ja rajoitteineen ja osaavat tarjota heille omannäköistä sekä iloista arkea”, toteaa Kyllönen.
Tutoriksen Tenhokoti avautui Helsingin Ruskeasuolle ja se sai ensimmäiset asukkaansa 02.05.2018. Viihtyisät tilat viehättivät uusia asukkaita,”Oi, ompas täällä viihtyisää”, kommentoi Tenhoon muuttanut naisasukas. ”Tämä on meidän koti”, totesi tyytyväisenä Tenhoon muuttanut pariskunta. Tenhokoti on kotimainen hoivakoti ikäihmisille ja muistisairaille, jotka tarvitsevat hoivaa ympäri vuorokauden. Tenhokodissa eletään asukkaan näköistä arkea aktiivisesti ja kuntouttavalla otteella. Tutustu Tenhokotiin: www.tutoris.fi/hoivapalvelut/tenhokoti
Masennus ajaa 9 henkilöä päivittäin eläkkeelle – raportoi MTV:n verkkouutiset 29.4.2018. Uutinen kertoo alle 35-vuotiaiden keskuudessa mielenterveyssyistä eläköityneiden määrän kasvaneen kolmanneksen kymmenessä vuodessa. Tähän syyksi voidaan varmasti luetella monen tekijän suma.
Artikkelissa psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola peräänkuuluttaa ennakoivaa hoitoa. ”Jätetään puuttumatta tarpeeksi ajoissa, ja sillä on dramaattiset taloudelliset ja inhimilliset seuraukset.” Ahtola tiivistää. Mielenterveyden diagnooseissa on tärkeää saada lääkitys mahdollisimman pikaisesti kuntoon ja annostus kohdilleen. Suomalaisista jopa noin 5 – 7 prosenttia, eli 200 000 – 300 000 henkilöä kärsii kliinisestä masennustilasta vuosittain.
Ennakoivalla hoidolla on iso merkitys, mutta osa potilaista tulee aina tarvitsemaan lääkehoitoa. Mitä akuutimpi tapaus, sitä tärkeämpää on saada lääkitys kohdilleen mahdollisimman nopeasti. Sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström selvensi aihetta Elina Hiltusen tuoreessa teoksessa ”Masennuksesta selviää!” (Docendo, 2018)
– Masennuslääkkeiden teho vaihtelee suuresti potilaiden välillä. Osittain syynä on tietenkin se, että masennuksia on monenlaisia, ja toisille lääke tehoaa paremmin kuin toisille. Yleisimmin käytetyt masennuslääkkeet sitalopraami ja essitalopraami ovat kuitenkin sellaisia, joiden poistumisnopeus maksan kautta vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Tämän takia saman annoksen käyttäjillä voi olla suuria eroja lääkkeen veripitoisuuksissa, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös lääkkeen tehoon.
Näin voidaankin todeta, että geenitestillä on suuri merkitys depressiolääkkeiden yksilöllisen annostelun määräämisessä. Forsström kiteyttää myös tärkeän asian liittyen eri ihmisten kokemuksiin samasta lääkkeestä:
-Joku väittää, että masennuslääkkeet eivät tehoa lainkaan, ja toinen väittää, että ne tehoavat hyvin. Yksi selittävä tekijä tälle on se, että keskustelijat eivät ole tietoisia suurista yksilöllisistä eroista eivätkä ymmärrä, että molemmat ovat oikeassa omassa tuntemuksessaan.”
-Iän myötä lääkkeiden aineenvaihdunta hieman hidastuu. Kyse on kuitenkin muutamasta kymmenestä prosentista kun farmakogenetiikassa kyse voi olla moninkertaisista eroista. Tämän takia ikäihmisillä farmakogeneettisen profiilin tuntemisesta voi olla merkittävää hyötyä masennuksen hoidossa, Jari Forsström, sisätautien erikoislääkäri.
Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää tietää, mitä lääkehoitoa lääkärin tulee määrätä potilaalleen. Yksilölliset erot lääkemetaboliassa (lääkeaineenvaihdunnassa) on tunnettu jo pitkään lääketieteessä. Lääkemetabolian tuottamat ongelmat ovatkin useiden lääkkeiden kohdalla hyvin dokumentoitu.
Yksilöllisten ominaisuuksien huomioon ottaminen lääkehoidossa on avain turvalliseen ja tehokkaaseen lääkehoitoon. Geenitestin perusteella on nykyään mahdollista tunnistaa henkilöt, joiden kyky metaboloida lääkeaineita on nopeutunut tai hidastunut. Näin ollen jokin potilas saa samalla annoksella lääkevaikutuksen päiviksi ja joillakin sama annos vaikuttaa vain muutaman tunnin. Viime vuosiin asti kaikille potilaille on annettu lääkeannos, joka on sopivin valikoimattomalle potilasaineistolle. Nämä annokset ovat usein tehottomia tai aiheuttavat sivuvaikutuksia, jos potilaan metabolianopeus poikkeaa tavanomaisesta.
Mikseivät geenit näy arjen potilastyössä?
Farmakogenettisellä testillä saadaan selville potilaan soveltuvuus isolle osalle lääkkeistä. Mielialalääkkeitä käyttävän kannalta sopivan lääkityksen määrääminen on paranemisen ja elämänlaadun kannalta merkittävää. Kun tietty diagnoosi on tehty ja lääkäri on todennut jonkin lääkityksen olevan paras hoitomuoto, olisi potilaan geneettinen sopivuus lääkeaineelle aina hyvä tarkistaa. Usein voi käydä niin, että lääkärin määräämä lääke ei toimikaan ja silloin toimimattoman lääkityksen kierre voi jatkua pitkäänkin, kun uusia lääkeaineita ja annostuksia yritetään toistuvasti saada kohdilleen.
Luvut tekstin alussa ovat huimia, mutta yksilötasolla sairaus on paljon enemmän kuin prosentteja ja käyriä. Kun yksilö sairastuu masennukseen, vaikutukset tuntuvat myös lähipiirissä. Miksei yksilöllistä lääkemetaboliaa huomioida potilastyössä? Onko se lääketeollisuuden, viranomaisen vai terveydenhuollon maksajien vastuulla?
www.geneaccount.com tarjoaa lisätietoa siitä, miten saat testattua lääkeainesopivuutesi. Sivuilla myös käyttäjäkokemuksia ja ladattava lääkeaineopas turvalliseen ja yksilöityyn lääkehoitoon.
”Aapon” puheen- ja kielenkehitys oli viivästynyt. Puheterapia käynnistyi jo taaperoiässä, ja kommunikoinnin tukemisessa lähdettiin heti hyödyntämään visuaalisia keinoja. Tukiviittomista koettiin arjessa olevan paljon hyötyä, ja Aapo nappasi viittomia käyttöönsä nopeasti. Myöhemmin puheterapiassa lähdettiin kokeilemaan kuvallisia toimintatauluja esimerkiksi leikki- ja ruokailutilanteisiin.
Aapo innostui kuvista ja sai niiden avulla ilmaistua omaa tahtoaan. Kuvien avulla onnistui vaikkapa mieluisimman tekemisen valinta tai kotileikin juonen kuljettaminen. Pian Aapo alkoi myös yhdistellä puheella sanoja toisiinsa. Hän selkeästi hyötyi kuvista kommunikointinsa tukena, ja heräsi ajatus kommunikointikansiosta.
Ikioma kommunikointikansio
Aapo sai pian käyttöönsä oman kommunikointikansion. Laaja kansio yksilöllistettiin juuri hänelle sopivaksi. Kansiosta löytyivät esimerkiksi valokuvat läheisimmistä ihmisistä, ja suosikkitekemiset ja mielenkiinnonkohteet oli huomioitu kansiota suunniteltaessa. Aapon äiti ”Noora” kertoi etukäteen ajatelleensa kansioiden olevan todella isoja ja laajoja. Yksilöllistetyn kansion suppeampi sisältö tuli kuitenkin nopeasti tutuksi. Kansio on mukavan maltillisen kokoinen ja kulkee arjessa mukana kodin ja päiväkodin välillä.
Aluksi kotona lähdettiin katselemaan ja ihmettelemään kansion sisältöä yhdessä Aapon kanssa. Kansiosta nimettiin kuvia ja muodostettiin pieniä lauseita. Kuvien käyttöä mallitettiin myös esimerkiksi peli- ja leikkitilanteissa. Mallin antaminen onkin hyvin tärkeää, jotta lapsi näkee muidenkin käyttävän kuvakommunikaatiota. Samalla lapsi omaksuu kommunikointikansion käytön periaatteet sekä kuvien merkitykset.
Kaikki keinot käytössä
Tällä hetkellä 6-vuotias Aapo-poika kommunikoi puheella lyhyin lausein sekä kommunikointikansionsa avulla. Myös tukiviittomat ovat edelleen aktiivisessa käytössä. Eri ilmaisukeinot täydentävät toisiaan ja niiden avulla mahdollistuvat kommunikoinnin monet eri tarkoitukset, kuten esimerkiksi mielipiteen ilmaisu, pyytäminen, kysyminen ja vaikkapa hassuttelu! Vitsailu onkin Aapon suosikkipuuhia. Äiti kokee kommunikointikansiosta olleen hyötyä arjessa. Hänen mukaansa kansion myötä Aapon sanavarasto on kasvanut ja hankalampien käsitteiden ymmärtäminen helpottunut. Esimerkiksi synttäreistä puhuttaessa voidaan viikonpäivien kuvien avulla laskea, montako yötä juhliin on. Myös arjen ongelmatilanteiden käsittely on kuvien tuella sujuvampaa. Erityisen tärkeänä asiana äiti pitää ympäristön positiivista suhtautumista kommunikointikansion käyttöön.
-On ollut ihanaa seurata, kuinka muutkin lapset ovat kiinnostuneet lapseni kansiosta, hän kertoo hymyillen.
Asiakastarinan henkilöiden nimet muutettu asiakkaan yksityisyyden suojaamiseksi. Aapo saa puheterapiaa Tutoris Oy:n puheterapeutin toteuttamana. Puheterapeutit ovat puhetta tukevien ja korvaavien keinojen asiantuntijoita. Tutoris Oy:ssä puheterapiaa toteutetaan yhteisöllisen kuntoutuksen periaattein asiakkaan arkiympäristössä. Lähi-ihmisten ohjaaminen on tärkeä osa puheterapiaprosessia.
