5.9 C
Helsinki
tiistai, 22 huhtikuun, 2025
Koti Blogi Sivu 69

Työterveyshuollon asiakkaat käyvät harvoin terveyskeskuksessa − voi kannustaa sote-keskuksia valikointiin

Työterveyshuollon palveluihin oikeutetut työikäiset käyttävät terveyskeskuksen palveluja selvästi vähemmän kuin muut. Tutkimus osoittaa myös tarpeen kehittää työterveyshuollon kansallista tiedonkeruuta ja tilastointia.

Tutkimuksessa arvioitiin sekä suppean että laajan sote-keskuksen asukaskohtaisia kustannuksia Oulussa. Suppean palveluvalikoiman sote-keskuksen palvelut maksoivat asukasta kohti keskimäärin 127 euroa. Asukaskohtaiset kustannukset kuitenkin vaihtelivat erittäin paljon: noin 55 % oululaisista ei käyttänyt palveluja lainkaan ja 11 %:lla kustannukset kipusivat yli 300 euron. Työterveyshuollon asiakkaan kustannus oli keskimäärin 62 euroa. Tulokset voi yleistää muihin kaupunkimaisiin kuntiin kohtalaisen hyvin.

Sote-uudistuksen jälkeen asiakas saa näillä näkymin valita, mistä sote-keskuksesta hankkii perusterveydenhuollon palvelut. Maakunta maksaisi sote-keskuksille niiden asiakkaista ns. kapitaatiokorvauksen, joka perustuisi esimerkiksi asiakkaiden ikään ja sairastavuuteen.

− Kapitaatiokorvauksen määrässä pitäisi ottaa huomioon se, onko asiakkaalla oikeutta työterveyshuoltoon. Muuten korvaus ei kohdistu oikeudenmukaisesti: sote-keskuksille syntyisi vahva kannustin houkutella työterveyshuoltoon oikeutettuja listautumaan asiakkaikseen, koska nämä käyttävät julkisia terveyspalveluita vain vähän, sanoo tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kelasta.

 

Asiakkaan pitkäaikaissairaudet ja ikä yhteydessä sote-keskusmenoihin

Tutkimuksen perusteella asiakkaan sote-keskusmenoihin ovat yhteydessä ennen kaikkea asiakkaan pitkäaikaissairaudet ja ikä. Ne tulee ottaa kapitaatiokorvauksessa huomioon. Sen sijaan asiakkaan tulotaso ei tutkimuksessa ollut juurikaan yhteydessä kustannuksiin.

– Voi olla, että nykyjärjestelmässä vähävaraiset käyttävät palveluita vähemmän kuin tarve vaatisi, Mikkola pohtii.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Kelan ja työterveyshuollon rekisteritietoja siitä, miten Oulun asukkaat käyttivät palveluja ja etuuksia vuonna 2013. Tutkimus on tehty yhteistyössä Oulun kaupungin ja Nordic Healthcare Groupin kanssa.

− Tulokset ovat suuntaa antavia. Kustannuksia on hyvä arvioida jatkossa useamman vuoden aikasarjalla, sillä kaikki eivät käytä palveluja säännöllisesti. Kansallista tiedonkeruuta työterveyshuollon palvelujen käytöstä pitää laajentaa, muuten emme saa asiasta kokonaiskuvaa, Mikkola sanoo.

KELA

Kysely eheyttämistoiminnasta avataan pian sateenkaari-ihmisille

Pori Jazzin toiminnanjohtajaksi aiemmin valitun Aki Ruotsalan puheet homoseksuaalisuudesta ovat nostaneet eheyttämistoiminnan julkiseen keskusteluun viime päivien aikana. Sateenkaariyhdistys Malkuksen Taakasta voimavaraksi -hanke toivoo avointa ja asiallista keskustelua eheyttämisestä. Keskustelun pohjaksi hanke on pian avaamassa kyselyn, jonka avulla kartoitetaan sateenkaari-ihmisten kokemuksia seksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteetin muutospyrkimyksistä.

Eheyttämistoiminta tuntuu olevan melko tuntematonta maaperää suurimmalle osalle suomalaisista. Kyselyn avulla pyritään selvittämään ja avaamaan keskustelua siitä, mitä tämä toiminta tarkkaan ottaen on ja mitä siihen kuuluu.

-Sen sijaan, että vain kauhisteltaisiin ja jopa mystifioitaisiin eheyttämistä, on tärkeää myös selvittää syyt, miksi se on haitallista, sanoo Taakasta voimavaraksi -hankkeen koulutuksesta ja sovittelusta vastaava koordinaattori Peik Ingman.

Eheyttäminen on kielletty lääketieteellisenä toimintana, mutta tästä huolimatta sitä saattavat terveydenhuollon ammattilaisetkin harjoittaa vapaa-ajalla. Kiellon varjopuolena toiminta siirtyy yhä tiukemmin piiloon ja siitä on vaikea saada tietoa.

-Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa tässä ovat ne ihmiset, jotka kokevat tarvetta muuttaa itseään, muistuttaa hankkeen vertaistoiminnasta ja tiedotuksesta vastaava koordinaattori Lumi Sammallahti.

-Heidän voi olla hyvin vaikeaa tulla mukaan esimerkiksi Setan toimintaan, koska pelkona on, että omaa vakaumusta ei ymmärretä tai hyväksytä”, hän jatkaa.

Taakasta voimavaraksi on Sateenkaariyhdistys Malkus ry:n kolmivuotinen hanke, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoin. Hankkeen tavoitteena on tukea sateenkaari-ihmisten hengellistä ja henkistä hyvinvointia. Työmuotoina ovat mm. vertaistuki, ryhmätoiminta, keskustelutilaisuudet, sovittelu, hengellisille yhteisöille suunnattu koulutus, kokemusten kartoitus, voimaannuttavan hengellisen toiminnan tukeminen, yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Hanke ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon tai vakaumukseen. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki sateenkaari-ihmiset ja heidän ystävänsä, joita hengelliset, uskonnolliset tai elämänkatsomukselliset kysymykset askarruttavat.

SETA

Aivotutkimuskeskus käy täysillä – ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin

Jyväskylän yliopiston Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen toiminta saavutti tärkeän rajapyykin, kun ensimmäiset magnetoenkefalografia (MEG) mittausmenetelmää hyödyntäneet tutkimukset julkaistiin kesän alussa. Yliopiston iso laitehankinta, Suomen kolmas aivojen toimintaa mittaava MEG-laite otettiin käyttöön vain kolme vuotta sitten.

– Julkaisut ovat konkreettinen osoitus siitä, että MEG-tutkimusympäristö on saatu toimimaan niin, että uudet käyttäjät ja tieteenalat voivat hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia. Jyväskylässä on korkealaatuista tutkimusta sellaisilla alueilla, jotka aivotutkimukseen yhdistettynä tarjoavat kansainvälisestikin ainutlaatuista sisältöä, keskuksen johtaja Tiina Parviainen kertoo.

Ensimmäisissä tutkimusartikkeleissa tarkastellaan muun muassa ihotuntemuksen käsittelyä aivoissa, sekä osoitetaan, miten liiketunnon käsittely vaatii enemmän työtä aivoilta ikääntymisen myötä. Kolmas, psykologian alan artikkeli, puolestaan paljastaa, että masennus muuntaa kasvonilmeiden havaintoa automaattisella tiedonkäsittelyn tasolla.

– MEG-laitteella tehtävää tutkimusta voidaan hyödyntää myös muunlaisissa kysymyksissä, esimerkiksi kun kehitetään terveyttä edistäviä, ennakoivia hoitoja tai sairauden kuntoutusta, tai kun suunnitellaan lapsen kehitystä ja oppimista optimaalisesti tukevia ympäristöjä ja toimintaa. Näiden teemojen tutkimus on yksi Jyväskylän yliopiston vahvuusalueista, mikä näkyy myös yliopiston saamassa tutkimusrahoituksessa, Parviainen kertoo. Seuraavia tuloksia odotetaan nimenomaan kehityksen ja oppimisen tutkimuksista.

Aivotutkimuskeskuksen toimintaperiaatteena on tarjota tutkimusinfrastruktuuri laajalti eri tieteenalojen edustajien käyttöön. MEG-laitetta on jo käytetty noin 30 eri tutkimusprojektissa. Tutkimusten yhteydessä on kehitetty yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa myös uudenlaista mittausvälineistöä erityisesti liiketunnon ja motorisen ohjauksen tutkimukseen, jollaista ei laajamittaisesti ole vielä muualla maailmassa käytössä.

Päijät-Hämeessä kehitetään työkalua nuorten syrjäytymisen estämiseksi

Päijät-Hämeen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma kehittää yhdessä Me-säätiön kanssa kansainvälisesti ainutlaatuisia työkalua, jonka avulla voidaan tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

– Päijät-Hämeessä on tällä hetkellä noin pari tuhatta syrjäytynyttä lasta ja nuorta. Tarkemmat luvut tiedämme elo- ja syyskuun vaihteessa. Parhaillaan kehitämme mallia, jonka tavoitteena on löytää ne nuoret, jotka ovat pahimmassa vaarassa. Heille pyritään tarjoamaan apua tarpeeksi varhain, linjaa Me-säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen.

 

Apua vaikeisiin elämänvaiheisiin

Tilastollisen mallin mukaan kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, joiden vanhemmat ovat itse syrjäytyneet yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista. Näiden perheiden lapsilla syrjäytymisen riski on noin 50 prosentin luokkaa. Lisäksi tilastollisen mallien avulla on onnistuttu tunnistamaan useita muita muuta syrjäytymisvaaraa aiheuttavaa riskitekijöitä ja kehityspolkuja, joihin työkalun avulla pystytään puuttumaan tarpeeksi varhain.

– Työkalun avulla apu pystyään kohdistamaan niihin elämänvaiheisiin, joissa syrjään joutumisen riski on suurimmillaan. Mikä parasta, apua pystytään kohdistamaan riittävällä tarkkuudella niihin nuoriin, jotka siitä eniten hyötyvät, tiivistää Pyykkönen.

Kehittämishanke julkistettiin 12.6. Lahden messuhallissa pidetyssä lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman ”Perheet Päijät-Hämeen brändiksi” seminaarissa. Analyysimalli ja siihen perustuva työkalu on tarkoitus julkaista syksyllä 2018.

 

Lape -muutosohjelma kehittää tulevaisuuden lapsiperhepalveluja

Päijät-Hämeen Lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelman kehittää Päijät-Hämeeseen tulevaisuuden toimintamallia lapsi- ja perhepalveluihin. Sosiaalialan osaamiskeskus Verson hallinnoiman hankkeen tavoitteena on, että lasten- ja perheiden hyvinvointi lisääntyy, tarve korjaaviin palveluihin vähenee ja työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa.

 

ME-säätiön tavoitteena on estää nuorten syrjäytyminen

Me-säätiö on määräaikainen voittoa tavoittelematon säätiö, joka perustettiin 2015. Säätiön varallisuuden ovat lahjoittaneet muun muassa Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja. Säätiön toiminnan ainoa tarkoitus on estää nuorten syrjäytyminen, jota se toteuttaa investoimalla ennakkoluulottomiin julkisen ja kolmannen sektorin ratkaisuihin.

Suomen MS-säätiö jakoi 25 000 euroa MS-taudin tutkimukseen: Laaja-alainen tutkimus sairaudesta ja sen vaikutuksista sairastuneen elämään on edelleen välttämätöntä

Suomen MS-säätiö on jakanut vuoden 2018 apurahoina yhteensä 25 000 euroa. Kaikki apurahat kohdennettiin tänä vuonna multippeliskleroosin eli MS-taudin tutkimukseen, ja ne jaettiin viiteen eri tutkimukseen. Suomessa MS-tautia sairastaa arviolta 9 000 henkilöä.

– Apurahan saaneet tutkimukset edustavat hienosti MS-taudin ajankohtaisia tutkimuslinjoja. Oli ilahduttavaa, että hakijoiden joukossa oli myös uusia tutkijoita, jotka ovat valinneet MS-taudin tutkimuskohteekseen, Suomen MS-säätiön puheenjohtaja Tom Grönberg kertoo.

MS-säätiön hallituksen ulkopuolinen arvioija on arvioinut tutkimusten merkityksellisyyden ja tieteellisen substanssin. Arviolausunnon antaja otti kantaa myös apurahaa hakeneiden tutkijoiden pätevyyteen ja heidän tutkimussuunnitelmiensa toteutuskelpoisuuteen.

– Tältä pohjalta MS-säätiön hallitus saattoi valita hyvien apurahahakemusten joukosta ne viisi, joiden tukeminen tällä kertaa oli perustelluinta, Grönberg jatkaa.

Suomen MS-säätiö tukee ja edistää neurologisiin sairauksiin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta. Säätiö jakaa apurahoja suomalaisille tutkijoille, joiden tutkimuksen kohteena ovat ensisijaisesti multippeliskleroosi tai harvinaiset neurologiset sairaudet, kuten selkäytimen ja pikkuaivojen sairaudet.

Vuonna 1995 perustettu MS-säätiö panostaa etenkin nuorten tutkijoiden koulutukseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Vuosittain jaettavan apurahan saajista päättää MS-säätiön hallitus.

 

Apurahan saajat vuonna 2018

6 000 euroa: FM, bioteknologia, väitöskirjatutkija Pabitra Basnyat: Biomarkers in Multiple Sclerosis: Association to Disease Profiles and Treatment Safety. (Immunologiset Biomerkkiaineet Multippeliskleroosissa), väitöskirjan loppuunsaattaminen, aikataulu: 1.7.2018−31.12.2018.

4 000 euroa: YTM, apurahatutkija, jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa Suvi-Maaria Tepora-Niemi: Nuorena MS-tautiin sairastuneen toimijuus työssä ja kuntoutuksessa, väitöskirja, aikataulu: syksy 2018−talvi 2019.

5 000 euroa: Lääketieteen kandidaatti, lääketieteen opiskelija, Turun kliinisen tohtoriohjelman opiskelija Katariina Hänninen: Clinical, cognitive and neuroradiological disease activity in multiple sclerosis (Aivoatrofian ja leesiokuorman kuvantaminen MS-taudissa), väitöskirja, aikataulu: joulukuu 2018 ja kesällä 2019.

5 000 euroa: Lääketieteen kandidaatti, väitöskirjatutkija Anna Vuorimaa: Adenosiini 2a-reseptoreiden merkitys MS-taudissa, väitöskirja, aikataulu: 1.6.2018−15.8.2018.

5 000 euroa: FT, post doc-tutkija Heidi Högel: Serum biomarkers GFAP and NFL in multiple sclerosis (Seerumibiomarkkerit GFAP ja NFL MS-taudissa), post doc-tutkimus, aikataulu: kevät−kesä 2018.

Lääkeyritykset käyttivät 35,2 miljoonaa euroa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tehtyyn yhteistyöhön

Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset käyttivät vuonna 2017 noin 35,2 miljoonaa euroa lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tehtyyn yhteistyöhön, kuten lääkäreiden kouluttamiseen ja heiltä ostettuihin asiantuntijapalveluihin.

Yhteistyötä tehtiin aiempia vuosia enemmän erityisesti terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Yritysten yhteenlaskettu investointi yhteistyöhön oli n. 5 miljoonaa euroa.Tällaisia terveydenhuollon organisaatioita ovat esimerkiksi sairaalat, klinikat, erikoisalojen lääkäriyhdistykset ja muut lääketieteen alan järjestöt, joiden ammatillisia tapahtumia ja koulutustilaisuuksia yritykset ovat tukeneet. Myös Lääkäriliitto lukeutuu yhteistyökumppaniksi Helsingin Lääkäripäivien osalta.

Yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten kanssa yritykset tekivät yhteistyötä n. 8,2 miljoonan euron arvosta. Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat koulutus ja asiantuntijapalvelut. Koulutuksiin liittyvä keskeinen yhteistyömuoto on tieteellisiin kongresseihin osallistumisen tukeminen. Asiantuntijapalkkioita yritykset maksavat lääkäreille esimerkiksi luennoista ja koulutusmateriaalien tekemisestä sekä tieteellisestä konsultoinnista.

Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyvä yhteistyö on kasvanut ja muodostaa merkittävän osan kokonaisuudesta. T&K -yhteistyötä tehtiin terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa noin 22 miljoonan euron arvosta.

-Nyt julkistettujen raporttien perusteella T&K -toiminta on edelleen vilkastunut Suomessa. Jäsenyrityksemme ovat tehneet paljon työtä sen eteen, että niiden kansainvälistä tutkimustoimintaa saataisiin tänne, sanoo Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Jaakko Laurila.

Lääkeyritykset ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä lääkehoitojen ja terveydenhuollon kehittämisen kannalta. Yhteistyötä sääntelevät lainsäädännön lisäksi Lääketeollisuus ry:n Eettiset ohjeet.

-Lääketeollisuus ry:llä on lähes 60 vuoden kokemus toiminnan sääntelystä ja omavalvonnasta. Yhteistyö kestää hyvin julkisen tarkastelun ja onkin luontevaa, että jäsenyrityksemme julkistavat yhteistyöhön liittyvät tiedot vuosittain, sanoo Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Laura Labart.

Tietojen julkistaminen on lääketeollisuuden Euroopan-laajuinen hanke, joka Suomessa velvoittaa Lääketeollisuus ry:n jäsenyrityksiä. Jäsenyritykset julkistivat terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tekemäänsä yhteistyöhön liittyvät rahasummat omilla verkkosivuillaan 13.6.2018. Nyt jo kolmatta kertaa toteutettu julkistaminen koskee vuonna 2017 tehtyä yhteistyötä.

Suomen Lääkäriliitto tukee yhteistyön avoimuutta ja on suositellut jäsenilleen, että nämä antavat suostumuksensa tekemänsä yhteistyön julkistamiseen. 

-Olemme iloisia, että suostumuksensa antaneiden lääkäreiden osuus on 68 % ja on siten pysynyt korkealla tasolla. Olimme huolissamme, että paljon pinnalla ollut keskustelu henkilötietojen suojasta olisi saattanut vaikuttaa tähän, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju.

 

Lääketeollisuus Suomessa

  • Lääketeollisuus ry edustaa innovatiivista lääketeollisuutta, joka kehittää uusia lääkkeitä. Yhdistykseen kuuluu 40 yritystä, jotka edustavat yli 60 prosenttia lääkealan myynnistä Suomessa.
  • Vuonna 2017 lääketeollisuus investoi Suomessa 254 miljoonaa euroa tutkimukseen, tuotantoon sekä tutkimusinfrastruktuuriin
    • Tuotekehitykseen investoitiin 201 miljoonaa euroa
    • Tuotantoinvestoinnit olivat 53 miljoonaa euroa
  • Eniten Suomessa tutkitaan syöpälääkkeitä.
  • Lääketeollisuus työllistää Suomessa noin 5400 ihmistä. Välillisesti lääkeyritykset luovat runsaasti muitakin työpaikkoja esimerkiksi sairaaloissa tehtävien lääketutkimusten muodossa.

Luontaistuotteet eivät paranna kuuloa

Mainosten lupaukset erilaisten öljyjen ja uutteiden kuuloa parantavista vaikutuksia ovat katteettomia. Saatavissa ei ole edes lääkkeitä, jotka voisivat korjata heikentynyttä kuuloa.

Markkinoilla on useita tuotteita, joiden väitetään parantavan kuuloa. Tuotteet ovat käytännössä ravintolisiä tai luontaistuotteita, joita pidetään lainsäädännössä elintarvikkeina, eikä niitä tämän takia ennakkoon testata.

– Ei ole olemassa minkäänlaista lääketieteellistä näyttöä siitä, että näillä tuotteilla olisi positiivista vaikutusta kuuloon, toteaa korvalääkäri Elina Rytsölä.

Viimeisimpänä tulokkaana markkinoille on iltapäivälehdissäkin mainostettu Auresoil Sensi & Secure, jonka vaikutuksena kerrottaan olevan muun muassa ”kuulosolujen regenerointi”. Kyseessä näyttää olevan korvaan suihkutettava valmiste, joita yleensä käytetään vaikun poistamiseen korvasta. Elina Rytsölä varoittaa, että kyseessä saattaa olla jopa korvalle vaarallinen tuote, jolla ei missään tapauksessa ole kuulosoluja parantavaa vaikutusta.

– Mikään korvaan laitettava tippa ei etene kuulosoluihin saakka parantamaan mitään. Korvaöljyt parhaimmillaan puhdistavat korvakäytävän ihoa. Jos tärykalvossa on reikä, tippa saattaa edetä välikorvan puolelle ja joskus pyöreän ikkunan kautta simpukkaan, missä sillä voi olla tuhoava vaikutus, Rytsölä korostaa.

Kuulo heikentyy yleensä iän myötä ja se johtuu sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksista. Tällä hetkellä kuuloa ei voida parantaa leikkauksilla tai lääkehoidolla, vaan ratkaisuna on yleensä kuulokojeen käyttö tai kuulon heikettyä huomattavasti sisäkorvaistute. Mahdollisuuksia sisäkorvatyyppisen kuulovian parantamiseksi esimerkiksi geeniterapian tai lääkehoidon keinoin tutkitaan.

– Jos kuulo on heikentynyt, on tärkeää hakeutua kuulontutkimuksiin ja tarvittaessa kuulokojesovitukseen. Halpoihin, esimerkiksi verkossa myytäviin kuulovahvistimiin ei kannata turvautua, sillä ne voivat vaurioittaa kuuloa entisestään. Oikeat kuulokojeet sovitetaan ja säädetään aina henkilön oman kuulon mukaisesti.

Kuulon heikkenemistä voi estää suojaamalla kuulo tarvittaessa: nykyään useat nuoret ja aikuiset altistuvat viikoittain liian suurille vapaa-ajan melun määrille.

Tinnituksen eli korvien soimisen hoitoon ei ole vielä keksitty mitään yleislääkettä, mutta ajoittain se voi johtua jostakin elimellisestä viasta, esimerkiksi purentaviasta tai niska-hartialihasten kireydestä. Jotkut lääkkeet saattavat myös pahentaa tinnitusta. Tällaisia tinnitusta aiheuttavia syitä voidaan kuitenkin hoitaa.

– Jos tinnitus on pitkäkestoinen vaiva, voidaan sen hoidossa hyödyntää erilaisia terapiamuotoja kuten poisoppimishoitoa tai esimerkiksi sähköärsytyshoitoa, kertoo Rytsölä.

Kuuloliiton yhdistykset järjestävät huonokuuloisille suunnattua vertaistoimintaa ja -neuvontaa eli kuulolähipalvelua, jossa saa apua esimerkiksi kuulokojeen käytössä.

– Oman kuulon tilanteen voi kätevästi tarkistaa Kuuloautossa, joka liikkuu tänä kesänä kymmenillä paikkakunnilla eri puolella Suomea, kertoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen.

Suolistossa asuva enterobakteeri lisää ihonalaisen rasvan määrää

Bakteeri aiheuttaa myös maksavaurion.

Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin tietyn suoliston enterobakteerin vaikutusta kehon rasvan määrään.

Tutkimuksessa hiirille annosteltiin suun kautta 12 viikon ajan elävää enterobakteeria tai suolaliuosta. Hiirille, jotka saivat suolistoonsa enterobakteeria, kertyi huomattavasti enemmän ihonalaista rasvakudosta kuin hiirille, jotka saivat suolaliuosta.

– Lisäksi niillä havaittiin rasvasolujen koon kasvua eli niin sanottua hypertrofista lihavuutta. Tämä aiheutti sen, että hiirten rasvakudos näytti olevan vähemmän herkkä insuliinin vaikutukselle. Insuliini säätelee kehon sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Satu Pekkala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Lisäksi Pekkalan tutkimusryhmä havaitsi, että enterobakteeri oli aiheuttanut hiirille maksavaurion, joka nähtiin lisääntyneinä vaurion merkkiaineiden (aspartaattiaminotransferaasi, ASAT ja alaniiniaminotransferaasi, ALAT) pitoisuuksina veressä. Tutkijat odottivat löytävänsä hiiriltä rasvoittuneen maksan, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Sen sijaan maksaan oli kertynyt sidekudosta eli fibroosia. Fibroosin edetessä maksasolut tuhoutuvat, mikä johtaa maksan arpeutumiseen, synteesi- ja eritystoiminnan heikentymiseen ja lopulta kirroosiin.

Kyseinen enterobakteerikanta, Enterobacter Cloacae (tyyppikanta ATCC® 13047™), valittiin, koska evoluutiopuussa tätä kantaa lähellä oleva laji, Enterobacter B29, on aiemmin löydetty sairaalloisen lihavalta potilaalta kiinalaistutkimuksessa.

– Jatkossa olisi tärkeää tutkia miten yleistä lisääntynyt enterobakteerien määrä on lihavuudessa ja maksavaurioissa sekä voitaisiinko niiden määrään suolistossa vaikuttaa jotenkin tai estää niiden aiheuttamia terveysongelmia, Pekkala toteaa.