2.1 C
Helsinki
perjantai, 29 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 68

​Suolan vähentäminen ehkäisee aivoinfarkteja

Kuva Katja Hohtari.

Liiallinen suolan käyttö on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä kohonneen verenpaineen ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttajista. Suolan käytön vähentäminen pienentää vaaraa sairastua aivoverenkierron häiriöihin. Asia on nyt varmistettu myös kiinalaistutkimuksella.

Havainnot perustuvat 77 605 kiinalaisen kysely- ja rekisteritietoihin. Suolan käyttöä kysyttiin kolmesti vuosina 2006–2010 ja aivoverenkiertohäiriöihin sairastumista seurattiin vuosilta 2010–2015.

Tutkimuksen perusteella suolan käytön vähentäminen pienentää sairastumisriskiä jo muutaman vuoden kuluessa. Riski sairastua aivoinfarktiin oli noin neljänneksen pienempi niillä, jotka vähensivät suolan käyttöään, kun vertailukohtana olivat suolan käyttönsä ennallaan pitäneet.

Runsas suolan käyttö lisää kalsiumin eritystä virtsaan ja voi siten altistaa osteoporoosille. Se voi lisätä myös keuhkoputkien supistumistaipumusta ja altistaa astmalle sekä lisätä mahasyövän riskiä. Suurin osa suolasta saadaan elintarvikkeista, joihin suola on lisätty jo valmiiksi.

Suomalaisten keskeisimmät suolan lähteet ovat pääateriat, leipä ja leikkeleet. Suomalaismiehet syövät noin kymmenen grammaa ja naiset seitsemän grammaa ruokasuolaa päivittäin. Tämä on noin kaksinkertainen määrä suositukseen verrattuna ja yli kymmenkertainen määrä elimistön tarpeeseen verrattuna.

Suolan saantia voi vähentää valitsemalla Sydänmerkki-tuotteita. Niissä on vähemmän suolaa kuin tavallisissa elintarvikkeissa.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Stroke-lehdessä.

​Uudistunut Tri Tolonen kannustaa elämään energisesti

Tri Tolonen -tuoteperhe sisältää monipuolisen valikoiman ravintolisiä omasta hyvinvoinnistaan huolehtiville. Brändi kannustaa kuluttajia tekemään parempia, kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia päätöksiä päivittäin. Tri Tolonen -tuotteiden kehityksessä on huomioitu erityisesti suomalainen elinympäristö ja elintottumukset. Sarjan on luonut Matti Tolonen, joka on laillistettu lääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti. Tri Tolosen tuotteiden pakkaukset uudistuvat kesän ja syksyn aikana. Tri Tolonen tuotteita myyvät hyvin varustetut päivittäistavarakaupat, apteekit ja hyvinvointimyymälät kautta maan.

Uudistunut Ubikinon Q10 – Energiaa, virkeyttä ja hyvinvointia sydämelle ja hermostolle

Ubikinoni eli koentsyymi Q10 on vitamiinin kaltainen yhdiste, jota esiintyy elimistön kaikissa soluissa. Sen tuotanto vähenee voimakkaasti noin 30 vuoden iästä alkaen. Ubikinoni on erityisen tärkeää statiineita eli kolesterolilääkkeitä sekä e-pillereitä käyttäville sekä migreenistä kärsiville. Tri Tolonen Ubikinon Q10:n sisältämät B-vitamiinit, tiamiini ja riboflaviini edistävät normaalia energia-aineenvaihduntaa. Riboflaviini edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Tiamiini tukee sydämen ja hermoston normaalia toimintaa. Annostus 1–2 kapselia päivässä. Pakkauskoko 30 kapselia. Hinta noin 11€.

Uudesta Collagen-ravintolisästä kauniin ihon ja elinvoimaisten hiusten rakennusaineet

Tri Tolosen Collagen -ravintolisän sisältämä kalakollageeni vaikuttaa suotuisasti ihon kimmoisuuteen. Kalastetun turskan nahasta ja suomuista saatavan kalakollageenin on todettu imeytyvän muita eläinkollageeneja paremmin. Ravintolisä sisältää myös sinkkiä ja biotiinia, jotka edistävät ihon ja hiusten pysymistä normaaleina. Lisäksi sinkki auttaa kynsien pysymistä normaaleina. Tuote sisältää karnosiinia, joka toimii antioksidanttina suojaten soluja vanhenemismuutoksilta ja edistää ihon säilymistä nuorekkaana. Mukana myös C-vitamiinia, joka tukee kehon oman kollageenin muodostumista. Annostus 1–2 tablettia päivässä. Pakkauskoko 60 tablettia. Hinta noin 11€.

Nivelamin Strong – liikkuvuutta niveliin

Tri Tolosen Nivelamin Strong on kurkumaa ja inkivääriä sisältävä glukosamiini-kondroitiinisulfaatti-MSM-ravintolisä nivelille. Glukosamiini on rustojen, nivelpintojen ja selän välilevyjen sekä nivelnesteen rakenneosa. Glukosamiini sekä hidastaa rustokudoksen hajoamista että korjaa vahingoittunutta rustoa. Kollageenin muodostumiseen osallistuva glukosamiini ehkaisee tulehdusreaktioita estämällä prostaglandiineja ja prostasykliinejä. C-vitamiini on tärkeä MSM:n toiminnalle tukikudoksien kollageenin valmistuksessa. Kondroitiinisulfaatti on tukikudoksissa luonnostaan olevaa ainetta. Se on ruston päärakennusaine ja tukee myös vaurioituneen ruston uudistumista. Tuotteen sisältämä kupari auttaa sidekudosten pysymistä normaalina. C-vitamiini ja kupari edistävät solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Annostus: 1–2 tablettia päivässä. Pakkauskoko: 30 tablettia. Hinta noin 11€.

Tri Tolonen kannustaa huolehtimaan ennaltaehkäisevästi terveydestä ja elämään energisesti

– Uudistunut Tri Tolosen hyvinvointibrändi rohkaisee kuluttajia iloiseen tietoisuuteen. Omasta hyvinvoinnista voi huolehtia positiivisuuden ja ilon kautta: tekemällä parempia hyvinvointiin liittyviä päätöksiä päivittäin. Aktiivinen ja ennaltaehkäisevä suhtautuminen terveyteen ja elintapoihin kannustaa elämään energisesti, kertoo brand manager Terhi Rauhansalo.

Tri Tolosen brändiuudistus toteutettiin yhdessä kuluttajien kanssa. Joulukuussa 2017 toteutetun kuluttajaselvityksen avulla löydettiin paras pakkaus- ja logoyhdistelmä. Uuden pakkausdesignin tavoitteena on selkeyttää pakkausten tunnistettavuutta ja helpottaa kuluttajaa löytämään itselle sopivat tuotteet.

Painohuolet voivat vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista

Painohuolet voivat vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista, mikäli tupakoitsijan nikotiiniriippuvuus on vähäinen, osoittaa tuore väitöstutkimus. Vahvempi nikotiiniriippuvuus kuitenkin häivyttää painoon liittyvien huolien merkityksen lopettamisen suhteen.

Yhtenä syynä tupakoinnin jatkamiselle voi olla huoli siitä, että tupakoinnin lopettaminen aiheuttaisi painon nousua. Näiden tupakointiin liittyvien painohuolten yhteyksiä tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen on tutkittu suhteellisen paljon, mutta vähemmän väestötasolla. Tulokset ovat myös olleet osittain ristiriitaisia.

LL Eeva-Liisa Tuovinen vertasi väitöstutkimuksessaan tupakointiin liittyvien painohuolten tasoa päivittäistupakoitsijoiden, satunnaistupakoitsijoiden, tupakoinnin äskettäin lopettaneiden ja vähintään kuusi kuukautta sitten lopettaneiden kesken. Hän selvitti myös päivittäistupakoitsijoiden painohuolten yhteyttä pystyvyyden tunteeseen ja motivaatioon lopettaa tupakointi, tarkasteli painohuolia tupakoinnin lopettamista ennustavana tekijänä ja tutki tupakoinnin yhteyttä vyötärölihavuuteen.

Tuovinen havaitsi, että päivittäistupakoitsijoilla oli keskimäärin enemmän tupakointiin liittyviä painohuolia verrattuna satunnaistupakoitsijoihin sekä äskettäin tai vähintään kuusi kuukautta sitten tupakoinnin lopettaneisiin.

Painohuolten ja lopettamismotivaation välillä ei ollut tilastollista yhteyttä. Voimakkaammat painohuolet olivat sen sijaan yhteydessä vähäisempään pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi. Nikotiiniriippuvuus kuitenkin heikensi tätä yhteyttä. Lisäksi painohuolet vähensivät tupakoinnin lopettamisessa onnistumista niillä, joilla nikotiiniriippuvuus oli vähäinen.

– Mitä enemmän päivittäin tupakoivalla oli painohuolia vuonna 2007, sitä epätodennäköisempää oli, että hän olisi lopettanut tupakoinnin tai siirtynyt satunnaiseen tupakointiin vuoteen 2014 mennessä, edellyttäen että hänen nikotiiniriippuvuutensa oli vähäinen, Tuovinen kertoo.

– Jos sen sijaan tupakoijan nikotiiniriippuvuus oli kohtalainen tai voimakas, painohuolten voimakkuus ei ennustanut tupakoinnin lopettamista tai vähentämistä.

Nikotiiniriippuvuudessa on kyse sairaudesta, ja sen on lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan tupakoinnin lopettamista voimakkaimmin ennustava tekijä. Suurempi huolestuneisuus painosta on osassa tutkimuksia ennustanut vähäisempää lopettamista. Painohuolia tutkittiin tässä väitöskirjassa ensimmäistä kertaa suomalaisväestössä.

– Kliinisillä, toistuvia painohuolimittauksia sisältävillä tutkimusaineistoilla olisi mahdollista saada lisätietoa painohuolien yhteydestä muihin tupakoinnin lopettamiseen liittyviin tekijöihin, Tuovinen toteaa.

Ylipainoisilla naisilla runsas päivittäinen tupakointi – vähintään 20 savuketta päivässä – sekä aiempi tupakointi olivat yhteydessä vyötärölihavuuteen.

– Aiemmissa tutkimuksissa tupakoinnin ja vyötärölihavuuden välinen yhteys on tullut esiin myös miehillä, mutta meidän aineistollamme pystyimme näyttämään yhteyden vain naisilla, Tuovinen sanoo.

Väitöstutkimuksessa käytettiin väestöpohjaista FINRISKI 2007 -tutkimusaineistoa, sekä sen alaotosta DILGOM 2007 -aineistoa. Lisäksi käytettiin DILGOM-aineiston tupakoitsijoita koskevaa alaotosta, sekä seuranta-aineistona DILGOM 2014 -aineistoa.

LL Eeva-Liisa Tuovinen väittelee 15.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Weight concerns and abdominal obesity among ever-smokers: A population-based study of Finnish adults”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, luentosali 3, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on työelämäprofessori, pääsihteeri Tuula Vasankari, Turun yliopistosta, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235294

UV-kausi käynnissä: Ihon suojaaminen liialliselta UV-säteilyltä tärkeää

Iho kannattaa suojata, kun UV-indeksi ylittää lukuarvon 3. Ilmatieteen laitos mittaa kokonaisotsonin ja UV-säteilyn määrää päivittäin.

Ilmatieteen laitoksen Etelä-Suomen mittausten perusteella UV-säteilyn keskimääräinen päiväannos oli toukokuussa ennätyksellisen korkea. Tämä johtui pitkään jatkuneesta aurinkoisen sään jaksosta. Suojautumisraja, jolloin UV-indeksi ylittää arvon kolme, ylitettiin kuun jokaisena päivänä vapunpäivää lukuun ottamatta.

Eilen 13. kesäkuuta päivän ylin UV-indeksi saavutti ensimmäistä kertaa tänä kesänä voimakkaan säteilyn rajan eli arvon kuusi. Tilastollisesti ensimmäiset voimakkaan säteilyn ylitykset tapahtuvat Etelä-Suomessa näihin aikoihin.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3. Etelä-Suomessa UV-indeksi voi saavuttaa pilvettömänä kesäpäivänä arvon 6–7, Etelä-Euroopassa arvon 9–10.

”Kesäpäivän koko UV-annoksesta noin puolet tulee päivällä kello yhdentoista ja kello kolmen välillä. Suomessa indeksin arvo 3 ylittyy selkeänä keskikesän päivänä noin kello 10. Vastaavasti iltapäivällä indeksin arvo 3 alitetaan kello 17 maissa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala sanoo.

Pilvettömänä päivänä noin puolet UV-säteilystä tulee auringon suorana säteilynä. Toinen puoli saadaan muualta taivaalta niin sanottuna hajasäteilynä. Oleskeltaessa avoimella paikalla, kuten vesillä, rannalla, heinäpellolla, suolla tai tunturissa UV-altistus voi tästä syystä olla suuri.

Muista pitkät hihat, lippis ja aurinkolasit

UV-säteily ei tunnu iholla. Säteily läpäisee myös ohuet pilvet, joten pilvisenäkin päivänä on muistettava riittävä suojaus.

”Aurinkoisina kesäpäivinä on syytä muistaa suojautua oikein, jotta välttyisi ihon palamiselta ja jatkuvalta altistumiselta UV-säteilylle. Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan”, Lakkala korostaa. ”Vaatetus – lippis tai lierihattu, pitkähihainen paita ja aurinkolasit – on hyvä suoja UV-säteitä vastaan. Myös pysymällä suoralta auringon paisteelta varjossa voi helposti puolittaa altistuksen. Varjossakin kannattaa huomioida UV-säteiden heijastuminen vedestä tai hiekasta.”

Ihon polttaminen auringossa tai suuri elinikäinen UV-altistus lisäävät ihosyöpäriskiä tulevaisuudessa. Liiallinen UV-altistus lisää myös ihon enneaikaista vanhenemista. Varsinkin lasten iho on herkkä UV-säteilyn haittavaikutuksille, ja lasten ihon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Aurinkosuojavoiteilla voidaan ehkäistä ihon palamista, sillä ne vaimentavat ihoa polttavaa UV-säteilyä Suojavoiteet eivät kuitenkaan pysty täysin estämään soluvaurioita aiheuttavaa säteilyä pääsemästä iholle. Voiteita käyttämällä ei siis pidä pidentää auringossa oleskelua.

Tarkista matkakohteesi UV-indeksi UVI-palvelusta

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu kertoo maailmanlaajuisesti UV-indeksin tälle päivälle, seuraavalle päivälle ja sitä seuraavalle päivälle. Piste-ennusteet on saatavissa myös esimerkiksi Euroopan pääkaupunkeihin.

Ilmatieteen laitos mittaa Suomessa UV-säteilyä seitsemällä paikkakunnalla, joiden hetkelliset UV-indeksit on nähtävissä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Kahdella paikkakunnalla on myös ilmakehän kokonaisotsonia mittaavat spektroradiometrit, joilla saadaan otsonimäärien lisäksi tietoa UV-säteilyn spektrijakaumasta.

Terveyden edistämisellä kustannussäästöjä – lainsäädäntö, verotus ja tulonjako avainasemassa

Tarttumattomat taudit aiheuttavat suuren osan terveydenhuollon kustannuksista Suomessa. Niitä voidaan kuitenkin tehokkaasti ennaltaehkäistä. Verotuksella ja lainsäädännöllä voidaan tutkitusti vaikuttaa väestön terveyskäyttäytymiseen ja siten merkittävästi vähentää sairastumisriskiä. Tulonjako- ja koulutuspolitiikat ovat myös avainasemassa. Eri politiikan alojen ristiriitaiset intressit vaikeuttavat terveystavoitteiden toteutumista. Sote-uudistus tuo mukanaan uusia haasteita, kun vastuu terveys- ja sosiaalipalveluista siirtyy maakunnille ja kunnille jää vastuu väestön terveyden edistämisestä. Duodecimin 10. kansainvälinen symposium käsittelee käyttäytymisen muutokseen tähtäävää interventiotutkimusta.

Tarttumattomat taudit kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syövät, krooniset hengityselinsairaudet ja mielenterveysongelmat vaikuttavat merkittävällä tavalla väestön terveyteen Suomessa ja monissa muissa maissa. Hyvän hoidon takaava terveydenhuollon järjestelmä on elintärkeä, mutta tautien ennaltaehkäisyn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Preventiossa on valtava potentiaali, sillä suuri osuus tarttumattomista taudeista olisi vältettävissä kokonaan. Ennaltaehkäisyn keinoja kannattaa kohdistaa kaiken ikäisiin, myös iäkkäisiin.

Interventiotutkimukseen keskittyvä Duodecimin Advancing Behavior Change Intervention Research to Promote Public Health -symposium tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tavata huippuasiantuntijoita sekä verkostoitua kansainvälisessä tutkijajoukossa.

Väestötason preventio tehokkainta

Sairastuneiden hoito ja prevention kohdistaminen korkean riskin omaaviin ryhmiin on tärkeää, mutta kustannustehokkain tapa edistää väestön terveyttä on kohdistaa toimenpiteet koko väestöön ja käyttää keinoja, jotka ulottuvat myös varsinaisen terveyssektorin ulkopuolelle.

– Terveydenhuollon tulisi keskittyä myös terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn, vaikuttaa riskiryhmiin ja tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa paikallistasolla ja koko yhteiskunnassa. Tekeillä oleva sote-uudistus tähtää siihen, että aiempaa laajempi taso vastaa terveys- ja sosiaalipalveluista ja tukee paikallista terveyden edistämistyötä. Kunnille jää kuitenkin vastuu väestötason preventiosta, jota tehdään monilla eri hallinnon aloilla, kuten kouluissa ja yhdyskuntasuunnittelussa, sanoo professori, kansanedustaja Pekka Puska joka on mukana Duodecimin kansainvälisen Advancing Behavior Change Intervention Research to Promote Public Health -symposiumin suunnittelutyöryhmässä.

Laeilla ja verotusratkaisuilla terveysvaikutuksia

Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen fyysinen aktiivisuus, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat Maailman terveysjärjestön Tarttumattomien tautien ehkäisyn strategian mukaan ne keskeiset riskitekijät, joilla on suora ja voimakas yhteys tarttumattomien tautien esiintyvyyteen.

On vahvaa näyttöä siitä, että kyseisiin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa mm. lainsäädännöllä ja verotuksella. Terveysvaikutusten huomioiminen kaikissa politiikoissa edistää tehokkaimmin väestön terveyttä.

– Tärkeää on ymmärtää terveyteen vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden merkitys. Näitä ovat esimerkiksi koulutus- ja tulonjakopolitiikat, joihin kohdistuu muitakin kuin terveystavoitteita. Vaikka terveys tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa, on se ristiriitaisten intressien ja vasta pitkällä aikavälillä ilmenevien vaikutusten takia vaikeaa, Puska jatkaa.

Professori Kelly D. Brownell korostaa terveyttä edistävien olosuhteiden luomista poliittisen päätöksenteon kautta. Optimaalisten edellytysten konseptia voidaan kansanterveystyössä soveltaa monilla eri alueilla. Ravitsemuspolitiikan saralla esimerkiksi ruoan hinta ja verotus sekä lakiin perustuvat pakkausmerkintävaatimukset vaikuttavat väestön ravintotottumuksiin myönteisellä tavalla.

Tutkimusnäyttöä voisi hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemmin päätöksenteon perustana. Brownellin mukaan tutkimusnäyttöön perustuvaa päätöksentekoa voi edistää mahdollistamalla avoin ja nopea tiedonkulku kumpaankin suuntaan tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä.  Näin voidaan toisaalta kartoittaa, mitä tietoa tarvitaan ja toisaalta välittää tutkimuksen tuloksia päättäjille helposti omaksuttavassa muodossa.

Advancing Behavior Change Intervention Research to Promote Public Health -symposium

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Juho Vainion säätiö tuovat yhteen terveyden edistämisen huippuasiantuntijoita ja tutkijoita eri puolilta maailmaa Duodecimin 10. kansainväliseen symposiumiin, jonka aiheena on Advancing Behavior Change Intervention Research to Promote Public Health.

Yksi seminaarin pääpuhujista on Professori Kelly D. Brownell, joka toimii dekaanina Duken yliopistossa, Sanford School of Public Policy -laitoksella. Hän on myös mm. World Food Policy Centerin johtaja. Maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon aikoinaan Time-lehden toimesta listattu Brownell on saanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja työstään. Hän on julkaissut 15 kirjaa ja yli 350 tieteellistä artikkelia. Brownell on toiminut Valkoisen talon, Yhdysvaltain kongressin ja kuvernöörien neuvonantajana ravitsemuksen ja lihavuuden yhteydestä poliittiseen päätöksentekoon.

Sydämen vajaatoimintapotilaista vain murto-osa on löytänyt vertaistuen – hoidon hyvä tukijalka puuttuu monelta

Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, jonka toteaminen on monelle järkytys. Lääkehoidon lisäksi on tärkeää, että potilas sitoutuu arjessa hoitoon; terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan ja lepoon. Vertaistuesta olisi monelle potilaalle apua, mutta vain murto-osa potilaista on löytänyt vertaistuen, ilmenee Netlääkärin Sydämen vajaatoiminta -verkkokyselystä. Myös potilaiden läheiset ovat huomanneet tuen puutteen.

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa sitä, että sydän ei kykene pumppaamaan riittävästi verta elimistöön. Se on vakava sairaus, jonka taustalla on aina jokin muu sydän- tai verisuonisairaus. Sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolinsyy Suomessa. Sairauden tehokas hoito hidastaa tautia ja parantaa elämänlaatua. Hyvä hoito tukee selviytymistä arjessa – sairaudesta huolimatta.

Netlääkärin verkkokyselyllä halutaan selvittää, millaiseksi sydämen vajaatoimintapotilaat kokevat elämänlaatunsa, saamansa hoidon ja vertaistuen. Verkkokysely on osoitteessa www.sydamenvajaatoiminta.fi, ja siihen on vastannut tähän mennessä noin 2 000 potilasta tai sairastuneen läheistä. Kysely jatkuu syksyyn saakka.

Vertaistuen merkitys pitkäaikaisissa sairauksissa on tuntuva ja se auttaa monesti jaksamaan myös elämäntapamuutosten läpivientiä. Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia ei ollut saanut minkäänlaista vertaistukea. Vertaisryhmässä oli käynyt 7 prosenttia vastaajista ja 6 prosenttia oli tavannut vertaistukihenkilön.

– Vertaistuella on iso merkitys sydämen vajaatoimintaan sairastuneelle henkilölle. Saman sairauden kanssa kamppailevan ihmisen kanssa on helppo jakaa huolia ja pelkoja, mutta myös iloja ja onnistumisia. Vertaisten tapaamisissa on aina läsnä paljon myötätuntoa ja vahva jakamisen kokemus, sanoo Sydänliiton vertaistukitoiminnasta vastaava kehityspäällikkö Anneli Luoma-Kuikka.

Suomessa on viitisen sataa Sydänliiton kouluttamaa vertaistukihenkilöä, jotka ovat itse sairastuneet sydänsairauteen tai ovat sydänpotilaiden läheisiä.

Yli kolmasosa eteläsuomalaisista liikkuu kerran viikossa tai harvemmin – puolet haaveilee painonpudotuksesta

Yli puolet Etelä-Suomessa asuvista haluaisi pudottaa painoaan ja kohentaa terveyttään. Kaikki eivät kuitenkaan onnistu tavoitteessaan. Syynä tähän on usein motivaation puute tai herkkujen liian suureksi käyvä houkutus, kertoo Herbalife Nutritionin teettämä tuore kyselytutkimus.

– Tutkimuksessa selvisi, että 42 % eteläsuomalaisista piti itseään ylipainoisina tai erittäin ylipainoisina. 38 % puolestaan liikkui kerran viikossa tai harvemmin. Terveysliikuntaan keskittynyt UKK-instituutti suosittelee 18-64-vuotiaille aikuisille viikoittain vähintään 2,5 tuntia reipasta liikuntaa tai tunnin ja vartin verran rasittavampaa liikuntaa. Tutkimuksen perusteella näyttäisikin siltä, että noin kolmannes Etelä-Suomessa asuvista ei saavuta tavoitetta, pohtii Herbalife Nutritionin Pohjoismaiden aluejohtaja Mia Bergmann.

Terveyskirjasto Duodecimin mukaan säännöllinen liikunta ehkäisee useita sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta. Liikunta vaikuttaa suotuisasti myös mielenterveyteen, sillä se parantaa unta ja stressinhallintakykyä. Terveyttä kohentaa jo kolme kymmenen minuutin kävelypätkää päivittäin.

Eteläsuomalaiset ovat hieman muita suomalaisia passiivisempia liikkujia. Siinä missä 20 % eteläsuomalaisista liikkuu 4-6 kertaa viikossa, vastaava luku vaihtelee muualla Suomessa 22-31 %:n välillä. Kerran viikossa tai vähemmän liikkuu 38 % eteläsuomalaisista, kun taas vastaava luku oli muualla Suomessa 31-34 %. Eniten päivittäin liikkuvia löytyy Itä- ja Pohjois-Suomesta, sillä näillä alueilla asuvista vastaajista jopa 17 % ilmoittaa liikkuvansa päivittäin vähintään puolen tunnin ajan.

 

Alle kolmannes eteläsuomalaisista pitää maakuntaansa aktiivisena

Eteläsuomalaisista vastaajista 43 % pitää tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä sitä, että he ovat fyysisesti aktiivisia vapaa-ajallaan. 10 % kertoi liikkuvansa päivittäin vähintään puolen tunnin ajan, mutta valitettavasti yhtä moni (10 %) ei liiku lainkaan. Noin puolet vastaajista, 53 %, liikkuu kuitenkin 2-6 kertaa viikossa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös ihmisten mielikuvia siitä, missä päin Suomea ihmiset ovat fyysisesti vähiten aktiivisia arkielämässään. Uudellamaalla asuvat mielletään vähiten aktiivisiksi 23 %:n -osuudella, mutta 38 % vastaajista ei halunnut nimetä yhtäkään maakuntaa. Kysyttäessä kuinka aktiivisiksi ihmiset mielsivät oman asuinalueensa asukkaat, vain 26 % Etelä-Suomessa asuvista näkee itsensä fyysisesti aktiivisina. Vastaava luku on korkeimmillaan Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa 39 % pitää maakuntansa asukkaita aktiivisina.

 

Ajan ja tuen puute sekä huono sää syövät treenimotivaatiota

59 % eteläsuomalaisista kertoo, että heillä on ollut terveyteen liittyviä tavoitteita. Heistä 36 % ei ole saavuttanut tavoitteitaan tai työstää niitä edelleen ja 53 % kertoi saavuttaneensa tavoitteensa vain osittain. Kun eteläsuomalaisilta kysyttiin, miksi he eivät olleet saavuttaneet tavoitteitaan, 51 % nimesi herkkujen houkutuksen suurimmaksi syyksi epäonnistumiselle, ja 31 % sanoi muiden houkutusten vieneen ajan liikunnalta. Eteläsuomalaisista noin neljäsosa nimesi tavoitteiden saavuttamisen esteiksi sen, ettei heillä ollut aikaa valmistaa terveellistä ruokaa (26 %), tuen puutteen (24 %), sekä motivaation puutteen (24 %).

– Kyselyssä tiedusteltiin myös syitä siihen, miksi ihmiset jättävät etukäteen suunnittelemansa treenikerran väliin. Kaikista suomalaisvastaajista 40 % kertoi, ettei heillä ollut voimia harjoitella kyseisenä ajankohtana ja yhtä moni nimesi syyksi ajanpuutteen. Sairastuminen oli syynä 39 %:lla vastaajista ja 31 % jätti liikunnan väliin sateen vuoksi. On toki hyvä, etteivät ihmiset harjoittele sairaana, mutta sääolosuhteet tai ajanpuute saattavat kieliä myös motivaation puutteesta, Bergmann pohtii.

 

Lisäbuustia kaveritreeneistä

Kuntoiluun tarkoitetut apuvälineet voivat tehdä huhkimisesta mukavampaa. Suosituin treenin vauhdittaja on musiikki, jota hyödyntää 43 % kaikista vastaajista. 18 %:lle vastaajista motivaattorina toimii kuntosalin jäsenyys ja 15 % hyödyntää aktiivisuusranneketta.

Vastaajista 16 % saa lisämotivaatiota muiden kanssa treenaamisesta ja 46 % kertoi ylipäätään liikkuvansa mieluiten muiden kanssa. Moni kaipasi seuraa myös kuntosalille, sillä 40 % kertoi, ettei halunnut voimailla salilla yksin.

– Treenikaveri on keino motivoida itseään liikkumaan silloinkin, kun ei huvittaisi. Itsensä kannattaa myös palkita onnistuneesta treenaamisesta esimerkiksi mieluisilla urheiluvaatteilla sekä herkullisella aterialla treenin jälkeen, Bergmann vinkkaa.

Nuorten asiat edistyvät Ohjaamoissa

Nuoret kokevat Ohjaamojen neuvonta- ja ohjauspalvelun osallistavana ja tärkeänä palveluna. Näin voidaan tiivistää toukokuussa Ohjaamoissa kerätty palaute. ”Ohjaamon toiminta tähän mennessä ollut selkeää, huomioon ottavaa ja siitä on ollut itselle paljon hyötyä” Ohjaamoissa on panostettu nuorten myönteiseen kohtaamiseen sekä luotu nuorilähtöistä, monialaista työotetta. Nuorten kehittämisehdotuksista keskeisin on se, että Ohjaamoista pitäisi tiedottaa enemmän, jotta useampi löytäisi palvelun piiriin.

Ohjaamot ovat saaneet hyvää asiakaspalautetta palautteenkeruuviikoilla jo viisi kertaa. Valtakunnallinen palautteenkeruu on yksi keino kuulla nuorten näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. Se kannustaa myös erilaisten jatkuvien palautemuotojen hyödyntämiseen Ohjaamojen arjessa.

Keväällä 2018 palautetta antoi 409 nuorta 26 eri Ohjaamossa. Ohjaamoista saatu ohjaus sai kouluarvosanan 9,25. Palautteiden perusteella nuorten Ohjaamoissa kokema osallisuus on vahvaa: 97–99 % vastanneista kokee tulleensa kuulluksi ja saaneensa osallistua itseä koskeviin päätöksiin. Luottamuksen työ- tai opiskelupaikan löytymiseen koki lisääntyneen 85 prosenttia vastanneista ja 86 prosenttia koki tulevaisuuden suunnitelmiensa selkiytyneen.

Ne Ohjaamossa asioivat, jotka ovat tyytymättömämpiä omaan elämäänsä, kokevat saamansa palvelun lähes yhtä hyvänä kuin ne, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä. Tulevaisuuden näkymien kohdalla heidän arvionsa ovat tyytyväisiä heikommat, vaikka melko myönteisesti hekin kokevat asioidensa edistyneen.

Koko raportin voi lukea http://kohtaamo.info/documents/21827/32775/Palaute+2018+KEV%C3%84T/75c21ee4-9aa7-4e23-8e72-159a6828dbce