3.2 C
Helsinki
perjantai, 29 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 67

​Oikeus voida hyvin painosta riippumatta

(Kuva: Anna Kara)

 

Kun viime vuoden kausivaatteet kiristävät päällä, vaaka näyttää taas paria kiloa enemmän kuin vuosi sitten ja oma keho ei tunnu tutulta, hiipii mieleen ajatus laihduttamisesta. Tilastotkin sen minulle kertovat, kuulun enemmistöön – ylipainoisiin suomalaisiin, joille painoa kertyy pikkuhiljaa koko ajan lisää. Keväällä julkistettujen FinTerveys-tilastojen mukaan vuonna 2017 valtaosa suomalaisista oli ylipainoisia tai lihavia. Peräti 72 prosenttia miehistä oli ylipainoisia tai lihavia (26 %, BMI ≥ 30 kg/m2) ja naisista 63 prosenttia (28 %). Ylipainosta sairauksien riskitekijänä saa pitkän luettelon ja huoli vain lisääntyy.

Miten tässä näin kävi? Minullekin – ravitsemuksen, syömisen ja terveysviestinnän ammattilaiselle? Pitäisikö sitä ruveta laihduttamaan? Eihän tässä olisi kuin muutama kilo matkaa ”normaalipainoon”. Asiantuntijakaan ei ole immuuni ympäristöstä kumpuaville paineille ja ajatuksille. Lisäksi nykyinen 24/7-ympäristömme, jossa kaikkea on tarjolla koko ajan, haastaa painonhallintaa. Nykyisin on lähes ihme pysyä normaalipainoisena. Ainakin jos sattuu olemaan ruoan ystävä, kuten minä.

Kiristävistä vaatteista huolimatta ajatukset laihduttamisesta saavat nopean lähdön mielestäni. Olen päättänyt, että en laihduta. Laihduttaminen johtaisi – tilastojen valossa – siihen, että kiloja tulee takaisin korkojen kera. Se taas ei tee hyvää kenellekään. Yhtä lailla tiedämme, että jos ylipainoa on reilusti, pienikin painonpudotus tuo jo terveyshyötyä. Ristiriitaista eikö?

Keinot tuntuvat olevan vähissä. Vuosikymmenien aikana taistelussa meidän suomalaisten ylipainoa vastaan tarjolla on ollut tietoa, lukuja, syyllistämistä, vinkkejä, laskureita ja mitä erilaisempia tapoja laihtua – toiset radikaaleja ja toiset maltillisempia. Mediassa olemme tottuneet koko kansan laihdutuskuureihin ennen ja jälkeen lomakausien.

Uusimmat tuulet painonhallinnan saralla puhaltavat onneksi myönteisemmästä suunnasta. Enää keskustelu ei pyöri vain sen ympärillä, paljonko syödään ja liikutaan. Ymmärrämme entistä enemmän, että painonhallinnassa on kyse kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja omista voimavaroista. Tervetullut trendi on myös kehopositiivisuus. Jokaisella on oikeus voida hyvin painostaan riippumatta. Kaikilla on oikeus tehdä itselleen hyvinvointia tuottavia valintoja omassa elämässään. Siis nyt heti, ei vasta pudotettujen kilojen jälkeen.

Suhde kehoni kanssa kestää läpi elämän, joten siitä haluan pitää huolta. Teen töitä jatkuvasti, että hyväksyn kehoni muuttuvan vuosien varrella – kera kilojen ja kremppojen. Painonhallinnan näkökulmasta kehopositiivisuus voi tarkoittaa esimerkiksi toistuvan laihduttamiskierteen lopettamista ja keskittymistä myönteisiin muutoksiin syömisessä, liikkumisessa ja nukkumisessa. Terveyttään voi edistää aina. Muutosten myötä painonnousu voi pysähtyä tai paino lähteä laskuun. Matkaa ei tehdä kieltojen ja kurittamisen kautta, vaan hyvää oloa etsien.

Tutkimustiedon mukaan hyvän lisääminen on meille helpompaa kuin rajoittaminen ja usein se samalla syrjäyttää elintavoistamme niitä huonompia vaihtoehtoja. Pieniä onnistumisia kannattaa kerryttää varastoon, sillä aina tulee se päivä tai ajanjakso elämään, kun hommat eivät mene kuin Strömsössä. Väsyttää, stressaa eikä voimavarat riitä ajattelemaan syömisiä tai liikuntaa. Näissä hetkissä kannattaa erityisesti vaalia aiempia onnistumisia. Se helpottaa palaamista uudelleen hyviin rutiineihin.

Itselleni esimerkiksi riittävä uni tuottaa haasteita – olen iltavirkku ja valvon helposti liian myöhään. Kun univelkaa kertyy ja väsyn, ei liikunta huvita ja syömisen hallinta on vaikeampaa. Yritän siis luoda itselleni olosuhteet, jossa nukun hyvin ja painonhallinta on minulle helpompaa. Välillä onnistun, välillä en. Onneksi joka päivä on uusi mahdollisuus.

Petaa siis itsellesi onnistumisia elintapojen muutoksessa ja painonhallinnassa. Ensi kerralla, kun tiukat laihdutuskuurit pyörivät mielessä, mieti ensin, millaiset valinnat auttavat sinun hyvinvointiasi? Mitä hyvää voit lisätä arkeesi? Millainen liikunta tuottaa iloa ja hyvää oloa? Millainen ruoka saa sinut voimaan hyvin? Laita siis hyvä kiertämään itsellesi – olet sen ansainnut!

Maailman suurinta terveystietopankkia rikastutetaan Nightingale Healthin verianalyysilla

Nightingale analysoi UK biopankin puolen miljoonan vapaaehtoisen verinäytteistä riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja moniin muihin kroonisiin sairauksiin.

Suomalainen terveysteknologiayritys Nightingale Health on julkaissut analysoivansa 500 000 verinäytettä maailman suurimmasta terveystietopankista, UK biopankista. Kansainvälisen lääketieteellisen yhteisön huomion herättänyt, uraauurtava projekti julkaistiin viime viikolla UK biopankin tiedekonferenssissa Lontoossa. Näytteet analysoidaan ennennäkemättömän nopealla aikataululla 30 kuukaudessa mahdollistaen tieteellisten löydösten nopean hyödyntämisen lääketieteellisessä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.

Nightingale analysoi UK biopankin puolen miljoonan vapaaehtoisen verinäytteistä riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja moniin muihin kroonisiin sairauksiin. Erityisen hankkeesta tekee se, että siinä yhdistetään ensimmäistä kertaa maailmassa laajan verianalyysin tarjoamat tiedot poikkeuksellisen kattavaan tutkimusaineistoon. Näin sairauksien synnyn ymmärtäminen voi parantua merkittävästi.

UK Biopankin päätutkija professori Sir Rory Collinsin mukaan Nightingalen laajan verianalyysidatan yhdistäminen biopankkinäytteiden antajien luovuttamiin yksityiskohtaisiin terveystietoihin mahdollistaa uusien tieteellisten löydösten tekemisen kansainvälisesti.

-Olemme innoissamme, että UK biopankin verinäytteet analysoidaan Nightingalen uudella menetelmällä. Meillä on valtavasti tietoa UK biopankin näytteiden antajien elämäntyylistä ja geneettisestä taustasta. Lisäksi meillä on tietoa heidän terveydestään ja teemme parhaillaan kuvantamistutkimuksia liittyen heidän aivojen, sydämen, ja kehon toimintaan. Tekemällä kaikille UK biopankin näytteille laaja verianalyysi ja yhdistämällä tulokset UK biopankin muuhun terveystietoon, tuomme kansainväliselle tiedeyhteisölle mahdollisuuden uusien lääketieteellisten löydösten tekemiseen. Uudet löydökset voivat puolestaan parantaa potilaiden hoitoa sekä edistää kansanterveyttä, sanoo Collins.

UK biopankki on maailman tunnetuin ja laajin terveystietopankki. UK biopankin maailmanlaajuista menestystä on ollut rakentamassa 500 000 vapaaehtoista osallistujaa, jotka ovat luovuttaneet lääketieteen käyttöön näytteitä ja tietoja omasta terveydentilastaan sekä antaneet suostumuksensa siihen, että heidän terveydentilaansa voidaan seurata myös jatkossa. Näihin tietoihin sekä tutkijat että yritykset voivat hakea pääsyä edistääkseen sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja parempien lääkkeiden kehitystä sekä muita uusia terveysinnovaatioita. UK biopankin puolen miljoonan näytteen geenikartoitusta toteuttavat kansainväliset lääkejätit GlaxoSmithKline ja Regeneron, kun taas laajasta verianalyysista eli metabolomiikka-analyyseistä vastaa nyt Nightingale Health.

-Olemme ylpeitä, että pääsemme tekemään yhteistyötä maailman tunnetuimman biopankin kanssa edistääksemme tieteellistä tutkimusta ja kansanterveyttä ympäri maailmaa. Mahdollisuus hyödyntää terveystietoja on paremman terveydenhuollon rakentamisen edellytys, mutta lisäksi tarvitaan tutkijoiden, yritysten, ja kansallisen terveydenhuollon yhteistyötä. Investointi on meille erittäin merkittävä, mutta laajojen tietopankkien hyödyntäminen on ylivoimainen tapa luoda parempaa terveydenhuollon tulevaisuutta kaikille. Laajat tietopankit yhdistettynä Nightingalen laajaan veritestiin voivat mullistaa ymmärryksen siitä, miten krooniset sairaudet syntyvät ja kehittyvät. Paremman ymmärryksen avulla voidaan puolestaan edistää sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja lääkitystä, sanoo Teemu Suna, Nightingale Healthin toimitusjohtaja ja perustajajäsen.

Nightingale Health sijoittaa hankkeeseen yli 10 miljoonaa euroa ja verinäytteet analysoidaan Suomessa Nightingalen laboratoriossa 30 kuukauden aikana. Nightingale saa hankkeen aikana syntyvälle merkittävälle verianalyysidatalle yhdeksän kuukauden yksinoikeuden. Tämän jälkeen Nightingale antaa datan osaksi UK biopankin tietovarastoa ja sitä on mahdollista hyödyntää terveydenhuollon innovaatiotoiminnassa ja kansainvälisessä lääketieteen tutkimuksessa. Maaliskuussa 2018 Nightingale Health julkaisi analysoivansa 40000 verinäytettä Suomen suurimmasta biopankista, THL Biopankista, joka toimii osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

Onko rusketus riski? Ihotautilääkäri kertoo

Nauti auringosta viisaasti! Ihotautien erikoislääkäri Kari Saarinen Mehiläisestä ei suosittele auringonpalvontaa, sillä rusketus ja ihon punoitus ovat merkkejä jo tapahtuneesta ihovauriosta.

Auringon vaikutukset ihoon ovat Mehiläisen ihotautien erikoislääkärin Kari Saarisen mukaan pikemminkin huonoja kuin hyviä, jos ihoa rasitetaan säännöllisesti liiallisella UV-altistuksella ruskettumisen toivossa. Auringolla on terveysvaikutuksia, kunhan nauttii auringosta viisaasti.

 

Miten auringonvalo vaikuttaa iholla?

Rusketus on ihon suojamekanismi auringon vaarallista UV-säteilyä vastaan. Rusketus syntyy silloin, kun ihosolut yrittävät suojata tumassaan olevia perintötekijöitä mutaatioita aiheuttavalta UV-säteilyltä.

– Ihosolut komentavat ihon pigmenttisoluja tuottamaan melaniinipigmenttiä tuman suojaksi ja vaurioiden vähentämiseksi. Tämän vuoksi iho palaa vähemmän herkästi rusketuksen muodostuttua.

Liiallinen auringonotto lisää ihosyöpäriskiä ja vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Erityisesti pitkäaaltoinen UVA-säteily pääsee syvälle ihoon, missä se tuhoaa kollageenia ja ihon elastista kudosta. Sen vuoksi auringossa pitkään oleilevien kannattaakin suojautua kunnolla.

 

Auringolla on myös terveysvaikutuksia

Auringon UVB-valon vaikutuksesta ihon reseptorit alkavat tuottaa D-vitamiinia, eli auringonvalolla on myös positiivisia terveysvaikutuksia. D-vitamiinin tuotannon käynnistämiseksi riittää kuitenkin vain 15 minuuttia auringonpaistetta kasvoille ja käsivarsille kolme kertaa viikossa. Pidempään ei auringonvalossa tarvitse olla.

– D-vitamiinivarastot tyhjenevät jo alkusyksyllä, eli vaikka kuinka paahtaisi itseään auringossa, ei siitä ole lisähyötyä. D-vitamiinilisä on myös auringonpalvojille tarpeen talvella –  erityisesti pimeässä Suomessa.

Aurinkoinen päivä piristää, ja moni kokee valon määrän lisääntymisen kohentavan mielialaa. Osa kokee auringon valon auttavan myös ihosairauksiin. Valohoitoa ja UV-valoa voidaankin Saarisen mukaan hyödyntää joidenkin tulehduksellisten ihosairauksien, kuten atooppisen ihottuman, punajäkälän ja psoriaasin hoidossa. Osa kokee auringon auttavan myös akneen, mutta sen hoidossa Saarinen uskoo aknelääkkeiden olevan kuitenkin yleensä tehokkaampia kuin valohoidon.

 

Aiemmin palanut iho palaa helposti uudelleen

Kun iho on jo kerran palanut auringossa, palaa se helposti uudelleen ja usein myös syvemmältä kuin aiemmin.

– Vauriot soluissa ovat jo syntyneet, mutta toki oireita voi lievittää viileillä kääreillä, hydrokortisonivoiteella ja tulehduskipulääkkeillä, kuten ibuprofeiinilla. Jos oireet eivät helpota nopeasti ja nousee esimerkiksi kuume tai iholle ilmestyy rakkuloita, on hyvä hakeutua pikaisesti lääkärin vastaanotolle, Saarinen neuvoo.

Auringon haitoista ja riskeistä puhutaan usein, mutta silti osa ihmisistä suhtautuu ihon palamiseen tai suojaamiseen auringolta huolettomasti.

– Rusketus vaikuttaisi aiheuttavan osalle ihmisistä mielihyvää, ja osasyy tähän voi olla pakonomainen tarve ottaa aurinkoa aina, kun mahdollista. Olen törmännyt tutkimusnäyttöihin siitä, että auringossa oleskelu tuottaa elimistössä endorfiineja, mikä aiheuttaa joillekin addiktion oleilla auringossa, Saarinen toteaa.

 

Miten tutkit luomesi ja mihin tulisi kiinnittää huomiota – 4 vinkkiä

1. Jos huomaat ihollasi uusia luomia, jotka eivät vaikuta kuuluvan vanhojen luomien joukkoon, tutkituta ne lääkärillä. Useimmiten melanooma ilmaantuu ihon terveeseen kohtaan, mikä takia juuri uusien luomien tarkkailu on tärkeää.

2. Värimuutos vanhassa luomessa on aina vaaran merkki. Myös luomen reunojen muuttuminen poimuileviksi, ulokkeisiksi tai symmetrisen luomen muuttuminen epäsymmetriseksi luomeksi ovat merkkejä siitä, että luomet tulisi tarkastuttaa.

3. Selän tai muiden hankalien paikkojen luomien tutkimiseen kannattaa pyytää apua toiselta. Myös peiliä ja kännykän kameraa voi hyödyntää luomimuutosten löytämisessä.

4. Jos sinulla on paljon luomia vartalolla (yli 50), punapigmenttiä iholla/hiuksissa, pisamia tai lähisuvusta löytyy melanoomaa, kannattaa luomet tarkistuttaa vuosittain ihotautilääkärillä.

Alkoholin juonti muuttaa nuorten aineenvaihduntaprofiilia

Nuoruusiän alkoholinkäytöllä havaittiin yhteys muuntuneeseen aineenvaihduntatuotteiden profiiliin uudessa Itä-Suomen yliopiston sekä KYSin kliinisen radiologian ja nuorisopsykiatrian klinikoiden yhteishankkeessa. Osa muutoksista korreloi aivojen harmaan aineen pienentyneen tilavuuden kanssa, erityisesti paljon juovilla nuorilla naisilla. Tutkimuksen tulokset auttavat paremmin ymmärtämään nuoruusiän alkoholinkäytön biologisia vaikutuksia ja voivat edistää uusien hoitojen kehittämistä.

– Esimerkiksi 1-metyylihistamiinin tasot olivat koholla paljon juovilla nuorilla, ja sen korkealla pitoisuudella oli yhteys aivojen harmaan aineen pienentyneeseen tilavuuteen, kertoo tohtorikoulutettava Noora Heikkinen.

1-metyylihistamiinia muodostuu aivoissa immuunivasteen tuottamasta histamiinista. – Löydös viittaa siis lisääntyneeseen histamiinin tuotantoon paljon juovien nuorten aivoissa. Havainto voi auttaa kehittämään menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa alkoholin haittavaikutuksia hyvin varhaisessa vaiheessa. Mahdollisesti sillä on myös merkitystä alkoholin haittoja vähentävien uusien hoitojen kehittämisessä.

Tutkimuksessa seurattiin kuopiolaisia nuoria teini-iästä asti noin kymmenen vuoden ajan. Paljon ja vähän juovilta nuorilta määritettiin aineenvaihduntatuotteiden profiili ja mitattiin aivojen harmaan aineen tilavuutta aivokuvantamisella. Näitä menetelmiä ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty.

Runsaan alkoholinkäytön vaikutus aineenvaihduntatuotteiden profiiliin on havaittu muissakin tutkimuksissa. – Uutta ja merkittävää tässä tutkimuksessa oli, että muutoksia havaittiin nuorilla, jotka joivat sosiaalisesti hyväksyttyjä määriä. Kellään heistä ei ollut alkoholiriippuvuuden diagnoosia.

Tulosten valossa myös tavanomaisena pidetyllä juomisella on haitallisia vaikutuksia nuorten elimistöön, sekä aineenvaihduntaan että aivojen harmaan aineen tilavuuteen, jonka muutoksista tutkimusryhmä on julkaissut tuloksia jo aikaisemmin.

–Vaikka nuorten juominen on keskimäärin laskussa, on näkyvissä polarisoitumista: osa nuorista juo erityisen paljon alkoholia ja käyttää myös muita päihteitä, Heikkinen lisää.

Tutkimus julkaistaan kansainvälisessä vertaisarvioidussa Alcohol-julkaisusarjassa.

Lomalla kannattaa lukea

img_0566-1024x683.jpg

Kesä on parasta aikaa lukemiselle. Loman koittaessa kannattaa panostaa lapsen kanssa olemiseen ja etenkin lapselle lukemiseen. Lukemalla lapselle saavutetaan lukemattomia hyötyjä.

Jyväskylän ylipiston tutkimuksessa on selvinnyt, että 15-vuotiaan lukutaito voidaan ennustaa jo pitkälti ennen  kouluikää sen perusteella, kuinka hyvin pieni lapsi ymmärtää puhetta ja kuinka laaja sanavarasto hänellä on. Erityisesti yhteiset lukuhetket ovat tärkeitä lukutaidon kehittymisen kannalta.

Luettaessa lapsen sanavarasto kasvaa, jolloin valmiudet lukemisen perustaitojen oppimiselle paranevat. Lapselle kannattaakin lukea vauvaiästä lähtien. Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä; jo vastasyntynyt tunnistaa oman äidinkielensä, pyrkii ääntelemään äidinkielellään ja alkaa erikoistua kielen osaajaksi. Yhteiset lukuhetket rauhoittavat hetken yhdessäololle ja vahvistavat perheen sisäistä vuorovaikutusta.

 

Lukeminen helpottaa  lapsen elämää

Aikuisilla on merkittävä rooli lapsen lukutaidon kehittymisessä. Ensimmäinen askel saada lapsi lukemaan olisikin lukea itse – vanhempien oma lukuharrastus vaikuttaa paljon siihen, miten he onnistuvat kannustamaan lasta lukemaan ja millaisen lukevan aikuisen mallin lapselle antavat. Vanhemmilta saatu tuki ja kannustus sekä vanhempien itse lukemiseen käyttämä aika näkyvät suoraan lapsen osaamisessa. Jos kodin kirjahyllyssä on kirjoja ja ilmapiiri lukemiseen on myönteinen, lapsikin kokee lukemisen positiivisena asiana. Myönteinen suhtautuminen lukemiseen synnyttääkin lukutaitoa tukevan kehän. Kirjoista pitävä lapsi lukee enemmän, jolloin hänestä tulee taitavampi lukija.

Kirjan maailmaan uppoutumalla lapsen empatiakyky paranee, jolloin lapsesta tulee oikeudenmukaisempi ja reilumpi kaveri muille. Lukemalla lapsi löytää keinoja sanoittaa tunteitaan, mikä auttaa lasta sosiaalisissa tilanteissa ja pärjäämään porukassa. Koulussa pärjäämisen kannalta lukemisella on merkittävä rooli, sillä se parantaa keskittymiskykyä ja koulussa viihtymistä, ja oman äidinkielen osaaminen helpottaa muiden aineiden ja vieraiden kielten oppimista.

Kesällä koululainen voi poimia luettavakseen kirjan kesälukulistalta, jonka äidinkielen opettaja Ulla Lahdeskeräsi äidinkielen opettajilta nuorten kirjallisuusmedia Lukufiilikselle. Lista sisältää teoksia yläkoulu- ja lukioikäisille mm. kirjoista joista oppilaat ovat pitäneet. Listalta löytyy niin uutuuksia kuin klassikoitakin.

 

Lukeminen virkistää myös aikuista

Kirjojen ja sanomalehtien lukemisella on havaittu olevan kiistattomia terveyshyötyjä. Tekstiin paneutuminen vaatii pitkäaikaista muistinkäyttöä ja tarinan hallintaa. Lukemisharrastuksella voidaankin hidastaa esimerkiksi ikääntymisen haittoja, kuten aivojen rappeutumista ja dementian puhkeamista.

Sussexin yliopiston tutkimuksen mukaan lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa, ja kirjoja ahkerasti lukevien eliniän on todettu olevan kaksi vuotta pidempi kuin ei-lukevilla. Kun käyttää päivästään aikaa 6 minuuttia kirjojen parissa, syke ja lihasjännitys laskevat. Rentouttavia lukuhetkiä!

 

Lukuvinkkejä pienille lapsille: www.luelapselle.fi/kirjavinkit
Kirjavinkkejä nuorille: www.lukufiilis.fi

Syöpäseulonnat paljastivat vuonna 2016 peräti 2 000 rintasyöpätapausta

Suomen Syöpärekisteri on julkaissut vuoden 2016 tilastot valtakunnallisista kohdunkaulasyövän ja rintasyövän seulontaohjelmista. Vuonna 2016 seulonnoissa löydettiin peräti 2 000 rintasyöpää. Kohdunkaulan syöpä ja sen esiasteet näyttävät seulontatilastojen valossa hieman yleistyvän.

Suomen Syöpärekisterin julkaisemista tuoreista seulontaohjelmien vuositilastoista selviää, että vuonna 2016 tehdyissä seulonnoissa havaittiin 30 kohdunkaulan syöpää. Vuonna 2016 kutsuja lähetettiin 273 000 ja seulontaan osallistui 191 000 naista. Seulontatilastojen mukaan kohdunkaulan syövät ja sen esiasteet ovat hieman yleistyneet.

Kohdunkaulasyövän seulonta käynnistyi Suomessa vuonna 1963 ja laajeni kymmenessä vuodessa maanlaajuiseksi ohjelmaksi. Seulontanäytteenä käytetään irtosolu eli Papa-näytettä tai HPV-näytettä. HPV-testaus on yleistynyt ja esimerkiksi Pirkanmaalla vuonna 2016 jo 87,5 prosenttia seulotuista testattiin käyttäen HPV-testiä.

HPV-seulonta löytää Papa-seulontaa paremmin syövän esiasteita, jotka hoitamalla syövän kehittyminen voidaan kokonaan välttää. Näin kohdunkaulan seulonta poikkeaa rintasyöpien seulonnoista, jossa syöpää ei ole mahdollista havaita ennen kuin syöpä on jo kehittynyt. Kohdunkaulan syövän seulontaohjelmaan kutsutaan Valtioneuvoston seulonta-asetuksen mukaisesti 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Kohdunkaulan syövän esiintyvyys on Suomessa maailman matalimpia, mikä johtuu pitkälti seulontaohjelmasta

Osallistumisprosentti kohdunkaulan syöpien seulontoihin on viime aikoina taas vähitellen kasvanut, vaikka edelleen nuorimmat ikäryhmät osallistuvat seulontoihin huonosti.  Maakuntien välillä on paljon vaihtelua osallistumisaktiivisuudessa.

-Osallistumisaktiivisuutta voitaisiin lisätä yhtenäistämällä kutsukäytäntöjä valtakunnallisesti, Tytti Sarkeala painottaa.

 

40 prosenttia rintasyövistä löytyy seulonnoissa

Vuonna 2016 seulonnoissa havaittiin 2 000 rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on Suomen yleisin syöpä. Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 5 000 naista ja karkeasti noin 40 prosenttia rintasyövistä löytyy seulontojen avulla.

Vuonna 2016 rintasyövän seulontaohjelmaan kutsuttiin 379 000 naista ja siihen osallistui valtakunnallisesti noin 83 prosenttia kutsun saaneista. Huonoin osallistumisaste oli edellisvuosien tapaan Helsingissä, jossa seulontoihin osallistui vain 74 prosenttia kutsutuista.

Syöpäseulontaohjelmien toimintaa esitellään vuosikatsauksissa kattavasti seulontaan osallistumisen, tulosten, ajallisen kehityksen ja kustannusten näkökulmasta.

-Molemmat seulontaohjelmat ovat menestyksekkäästi vähentäneet kuolleisuutta seulottaviin syöpiin. Tämän takia Syöpäjärjestöt kannattavat vahvasti kohdunkaulan ja rintasyöpien seulontojen ikärajojen nostamista, Sarkeala toteaa.

Hengitysliiton uudet palvelut auttavat suomalaisia hengittämään helpommin

Hengitysliitto julkistaa heinäkuussa hengitysterveyttä edistävän #tuoksutON–kampanjan sekä Hometalkoot.fi–sivustossa uuden kustannusarviotyökalun, jonka avulla voi arvioida oman remonttinsa hinnan.

#tuoksutON–kampanja haastaa tekemään itselleen sopivalta tuntuvan #tuoksutON–lupauksen. Kampanjan ydinviesti on, että luonnolliset tuoksut ovat osa elämää, ne herättävät tunteita ja muistoja. Tuoksuista saa nauttia. Keinotekoiset tuoksut ja niiden yhdistelmät vaikeuttavat hengittämistä ja lisäävät ärsytysoireita n. 10−40 prosentilla ihmisistä. Hengitysliitto suosittaa kiinnittämään huomiota keinotekoisten tuoksujen yhteismäärään ja lisäämään hyvinvointia vähentämällä tuoksukuormaa.

Kampanjan julisteita, jotka auttavat ottamaan puheeksi tuoksut ja tuoksuttomuuden, voi maksutta ladata verkosta. Lisätiedot: www.hengitysliitto.fi/tuoksuton

Remontoijille suunnattu kustannusarviotyökalu on vapaasti jokaisen käytettävissä www.hometalkoot.fi –sivustolla 20.7. alkaen. Verkkopalvelu erilaisine työkirjapohjineen on nyt entistä kokonaisvaltaisempi tuki erityisesti korjausrakentajalle.

Hengitysliitto julkistaa Porissa SuomiAreenassa nämä uudet täydennykset palveluihinsa, joilla edistetään kaikkien suomalaisten hengitysterveyttä. Hengitysliiton asiantuntijoita on tapahtuman kansalaistorilla tavattavissa 19.−20.7. Torstaina teemana ovat hengitysterveys, tuoksuttomuus ja hengityssairaudet, silloin kysymyksiin vastaamassa on järjestöjohtaja Mervi Puolanne. Perjantaina teemana ovat sisäilma ja rakentaminen, silloin kysymyksiin vastaamassa on sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala.  Lisäksi päivien aikana on mahdollista esittää kysymyksiä myös Hengitysliiton toiminnanjohtaja Markku Hyttiselle.

Hengitysliitto ja Ammattiopisto Luovi järjestävät torstaina 19.7. klo 11.30–12.30 yhdessä Invalidiliiton, Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sekä SATAOSAA – Satakunnan mallit työllistymiseen ja osallisuuteen -maakuntakokeilun kanssa keskustelutilaisuuden ”Napakymppi! Osatyökykyiset mahtavana mahdollisuutena” osana SuomiAreenan ohjelmaa. Paikkana Porin Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12. Keskustelun juontaa uutistoimittaja Marjukka Havumäki ja näkemyksiään jakamassa ovat mm. presidentti Tarja Halonen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Ammattiopisto Luovin johtaja Hannu Koivula.

Fysioterapia ja kuntoutus 2018: Fysioterapeuttien osaamisen kehittäminen on yhteinen etu

Vuorovaikutusosaaminen vaikuttaa kuntoutuksen tuloksiin. ”Vuorovaikutus on taitoa keskustella ihmisenä ihmiselle eikä vain kysyä vaivaan liittyviä asioita”, toteaa Fysioterapia- & kuntoutus -koulutuspäivien puhuja, TtT Tapio Ojala. Koulutuspäivät pidetään tänä vuonna suurtapahtumassa Fysioterapia ja kuntoutus- sekä Hyvä Ikä -messujen yhteydessä 3.–4.10. Helsingissä.

Fysioterapian ja kuntoutuksen ammattitaito ei ole vain ihmiskehon ja sen toiminnan tuntemusta.

”Vuorovaikutus määrittää terapian onnistumista. Tutkimustiedon mukaan hyvä vuorovaikutus ennustaa hyvää terapian tulosta ja kehno taas heikkoa tulosta”, Ojala sanoo. Hän puhuu koulutuspäivillä otsikolla Fysioterapeutin tärkein työkalu ovat korvat.

Vuorovaikutus edellyttää, että asiakkaalla on kuntoutuksessa aikaa kertoa oma tarinansa. Se ei Ojalan mukaan tarkoita vain kivun ja vaivan kuvaamista, vaan kertomusta siitä mikä asiakkaan kokemuksen mukaan häntä vaivaa ja kuinka se haittaa hänen elämäänsä.

”Vuorovaikutus on taitoa keskustella ihmisenä ihmiselle, ei vain kysyä vaivaan liittyviä asioita. Se on aitoa ihmisen kohtaamista ja sitä, että terapeutti osaa asettua asiakkaan asemaan ja ymmärtää mitä vaiva hänen arjessaan tarkoittaa. Erityisesti kipupotilaille on tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.”

Fysioterapeutti voi kehittää vuorovaikutusosaamistaan erilaisilla kursseilla tai perehtymällä siihen arjen työssään.

”Omia vuorovaikutustaitoja voi reflektoida arjessa. Voi esimerkiksi miettiä kysyykö kaikilta asiakkailta samat perinteiset kysymykset vai rohkeneeko ottaa esiin myös psykososiaalisiin tekijöihin liittyviä asioita”, Ojala sanoo.

Kaatumiset ja murtumat kuriin ammattilaisten ohjauksessa

Samanaikaisesti pidettävät Fysioterapia ja kuntoutus- sekä Hyvä Ikä -messut tukevat toisiaan sisällöllisesti. Molemmat tapahtumat tarjoavat näkökulmia niin vanhusten parissa työskenteleville kuin fysioterapia-alan ammattilaisille. Ohjelmalavoilla käydään asiantuntijaesityksissä läpi muun muassa Suomen Fysioterapeuttien julkaisemia fysioterapiasuosituksia, joita tarvitaan niin fysioterapian kuin vanhustyön parissa.

”Kestääkö asiakkaasi mahdollisen kaatumisen? Osteoporoosissa toimintakykyä uhkaavien murtumien riski on suurentunut. Yksi murtuma moninkertaistaa uuden murtuman riskin”, kertoo Luustoliiton omahoidon koordinaattori Pauliina Tamminen. Hän käsittelee torstaina 4.10. messujen puheenvuorossaan kaatumisia, murtumia ja osteoporoosia. Tamminen esittelee maksuttoman työkalun kuntoutuksen ja hoitotyön ammattilaisille osteoporoosia sairastavien asiakkaiden auttamiseen.

Osteoporoosia sairastaa n. 300 000–400 000 suomalaista. He ovat riskiryhmää murtumien näkökulmasta. Osteoporoosista aiheutuvia murtumia tulee n. 30 000–40 000 vuodessa, niistä lonkkamurtumia on yli 6 000. Jokaisen lonkkamurtuman hoito maksaa noin 30 000 euroa. Niiden ehkäiseminen on hyödyllistä niin yksilöiden toimintakyvyn kuin kustannusvaikutusten näkökulmasta.

”Rannemurtuma voi olla ensimmäinen merkki osteoporoosista. Murtuman jälkeen luuston kunto on tärkeä selvittää. Jos murtuman taustalla on osteoporoosi, seuraavat murtumat voidaan ehkäistä omahoidon ja kuntoutumisen tuen avulla. Se onnistuu helposti ja maksutta yhteistyössä Luustoliiton kanssa”, Tamminen sanoo.

Etäkuntoutuksen hyödyntäminen edellyttää yhteistyötä

Messujen ja koulutuspäivien teemoissa teknologiavälitteisen yhteyden avulla toteutettava etäkuntoutus on vahvasti esillä. Nousussa oleva etäkuntoutus mahdollistaa tehokkuutta ja tavoittavuutta kuntoutukselle. Se edellyttää uudenlaista työotetta ja suunnittelua sekä yhteistyötä eri ammattilaisten kesken, tekninen osaaminen ja ohjaus mukaan lukien.

”Ihmisten välistä kohtaamista ei voida koskaan kokonaan korvata kuntoutuksessa, mutta teknologia tuo ohjatun kuntoutuksen kuntoutujan arkiympäristöön, mistä on hyötyä vaikkapa liukkaalla kelillä tai pitkien etäisyyksien päässä. Matkustamisen sijaan voidaan keskittyä kuntoutukseen”, Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen kertoo.

Etäkuntoutus on otettu suomalaisten fysioterapeuttien keskuudessa vastaan kiinnostuksella, mutta koulutukselle on vielä tarvetta, jotta se saadaan todella hyötykäyttöön.

”Tieto ja ymmärrys teknologiasta siirtyy kouluttamisen lisäksi hyvin, kun työyhteisöissä on mukana eri ikäisiä ammattilaisia tukemassa toisiaan. Etenkin nuoremmille fysioterapeuteille teknologian käyttö on sujuva osa työtä.”

Fysioterapeutit kouluttautuvat Suomessa aktiivisesti

Fysioterapia ja kuntoutus kehittyvät jatkuvasti. Tutkittua tietoa, näyttöä ja hyviä käytäntöjä tulee lisää. Parhaan mahdollisen tiedon ja taidon tarjoaminen edellyttää osaamisen kehittämistä sekä uusien näkökulmien etsimistä tuttuihin asioihin.

”Suomessa fysioterapeutit kehittävät ammattitaitoaan aktiivisesti, monipuolisesti ja omaehtoisesti. Se kertoo, että olemme innostuneita työstämme ja tavoitteellisia terapian toteuttamisessa. Alan asiantuntijoiden into kehittyä ja kehittää on kaikkien fysioterapiaa tarvitsevien etu”, sanoo Tiina Mäkinen.

Lokakuinen suuri messutapahtuma koulutuspäivineen juhlistaa Suomen Fysioterapeutit ry:n täyttää 75 vuotta. Fysioterapia ja kuntoutus -messut järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

”Alan uutuudet, ratkaisut ja palvelut täydentävät koulutuspäivien sisältöä hienolla tavalla ja tarjoavat konkreettista tietoa sekä kontakteja kävijöille. Messuhalleissa on tarjolla tasokasta ohjelmaa ja asiantuntijapuheenvuoroja”, Mäkinen kertoo.

Messuohjelmassa äänessä ovat muun muassa biohakkeri Teemu Arina sekä entinen huippuvoimistelija Jari Mönkkönen vaimonsa Sannan kanssa. Treeneissään kesällä 2016 loukkaantunut Mönkkönen kertoo motivaation merkityksestä kuntoutumisessa.

Hänen kohdallaan epäonnistuneen voltin alastulo johti neliraajahalvaukseen ja pitkään kuntoutumisprosessiin.

Fysioterapia ja kuntoutus -koulutuspäivien esityksissä ja asiantuntijapuheenvuoroissa ovat esillä mm. vuorovaikutus, asiantuntijuus, kliiniset käytännöt, vaikuttavuus ja etäkuntoutus. Koulutuspäivien early bird -hinnat ovat voimassa kesäkuun loppuun.

Koulutuspäivillä on tarjolla uutta tietoa tutkimus- ja kehityshankkeista niin tutkijoiden kuin kentällä tapahtuvan kehittämisen näkökulmista. Pääpuhujina kuullaan muun muassa fysioterapian pioneeri Tiina Lahtinen-Suopankia, fysioterapiassa tapahtuvaa vuorovaikutusta tutkinutta Tapio Ojalaa ja kipupotilaiden hoitoon perehtynyttä lääkäri Helena Mirandaa. Alan ulkopuolelta näkökulmia tuovat filosofi Esa Saarinen ja henkilöbrändäyksen asiantuntija Jarkko Sjöman.

Tutustu Fysioterapia ja kuntoutus -messuohjelmaan

Tutustu Fysioterapia ja kuntoutus -koulutuspäivien ohjelmaan