3.2 C
Helsinki
perjantai, 29 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 66

Oulun yliopistossa kehitettiin uusi painonhallintaohjelma – tuloksena pysyvä painonpudotus

Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä internetpohjainen Onnikka-painonhallintaohjelma tukee pysyvien elämäntapamuutosten saavuttamista vaikuttamalla laihduttajan ajatuksiin ja asenteisiin. Ohjelmaa käyttäneiden paino putosi ja useimmilla se säilyi saavutetulla tasolla koko kahden vuoden seurantajakson ajan.

Juuri julkaistuun tutkimukseen osallistui yhteensä 532 iältään 20–60 vuotiasta ylipainoista henkilöä. Osallistujien painoindeksi oli tutkimuksen alussa 27-35 kg/m2 eli he olivat ylipainoisia tai lihavia. Osallistujat jaettiin ryhmiin, joista osa käytti Onnikka-painonhallintaohjelmaa viikoittain vuoden ajan. Osallistujia seurattiin kaksi vuotta ja seuranta jatkuu edelleen.

”Tutkimuksemme on poikkeuksellisen laaja ja pitkäkestoinen”, kertoo professori Markku Savolainen Oulun yliopistosta.

Onnikkaa käyttäneiden paino laski merkittävästi ja useimmilla muutokset olivat pysyviä.

Paras tulos saavutettiin yhdistämällä Onnikan käyttö kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvaan ryhmäohjaukseen. Tällä menetelmällä lihavat laihtuvat lähes viisi kiloa ja tulos säilyi koko seurantajakson ajan eli kaksi vuotta. Pelkkä Onnikan käyttö pudotti painoa noin kaksi kiloa ja tulos oli pysyvä.

Parhaan tuloksen saavuttivat lihavat henkilöt (painoindeksi 30 – 35 kg/m2).

Internetissä on lukuisia ohjelmia, joiden tehoa tai vaikuttavuutta ei ole tieteellisesti todistettu. Usein ohjelman käyttö aloitetaan, mutta se jää kesken, jos tuloksia ei synny. ”Tutkimuksessamme noin 80 % tutkittavista kävi tutkimuskäynnillä vuoden kuluttua ja noin 70 % vielä kahden vuoden tutkimuskäynnillä”, Savolainen kertoo.

Taustalla älykäs teknologia

Tutkijoiden kehittämä ohjelma perustuu niin kutsuttuun suostuttelevaan menetelmään eli persuasive designiin, jossa henkilön asenteita ja käyttäytymistä pyritään muuttamaan ilman pakottamista. Käyttäytymistä ohjataan erilaisten tehtävien ja muistutusten avulla, rohkaisemalla, suostuttelemalla ja palkitsemalla.

Erityistä ohjelmassa on se, että tavanomaisen ruokavalio- ja liikuntaohjauksen ohella se kiinnittää huomiota syömiskäyttäytymiseen, esimerkiksi tunnesyömiseen, syömisen tietoiseen hillintään, impulssisyömiseen ja ahmimiseen. Lisäksi se mahdollistaa kullekin käyttäjälle räätälöidyn yksilöllisen ohjauksen, jossa huomioidaan aikaisempi syömiskäyttäytyminen.

”Lihavuus on merkittävä kansanterveysongelma. Kuitenkin vain harvat kunnat pystyvät tarjoamaan ylipainoisille ryhmäohjausta ja niihin osallistuvien määrä on hyvin pieni. Ryhmäohjauksien pitkäaikaistulokset eivät myöskään ole kovin hyviä”, Savolainen kertoo.

Internet-pohjaisella ohjelmalla hyvä laihdutustulos voidaan saada aikaan myös ilman terveydenhuollon ammattilaisten työpanosta, jolloin säästyy rahaa. Minkälaisen tahansa sovelluksen tarjoaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan. ”Oleellista on tarjota potilaille sovellus, jolla pystytään vaikuttamaan kunkin potilaan yksilölliseen käyttäytymiseen. Samalla tavalla kuin kuhunkin sairauteen pitää löytää juuri oikea lääkitys tai jokin muu tilanteeseen sopiva ratkaisu”, Savolainen vertaa.

Suomessa vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia, eli heidän painoindeksi oli vähintään 25 kg/m2. Jopa neljännes työikäisistä voidaan luokitella lihaviksi, eli heidän painoindeksi on vähintään 30 kg/m2. Maailmanlaajuisesti ylipainoisia on arviolta 39 % väestöstä.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Journal of Internal Medicine –tiedelehdessä. Tutkimuksen tekemiseen osallistui asiantuntijoita Oulun yliopistosta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja Työterveyslaitokselta.

Työ ja vapaa-aika vaativat rautaista kuntoa

42-vuotias Kirsi Timonen hurahti toden teolla fitness-urheiluun reilu vuosi sitten. Urheilun lisäksi Kirsin elämään mahtuu paljon muutakin: työ Attendo Viljan ja Attendo Noljakan kehitysvammaisten palvelukotien johtajana Joensuussa tukee urheiluharrastusta ja rautainen kunto tuo kanttia vaativaan työhön.

Kirsi Timonen valmistautuu jo seuraaviin kisoihin. Kuva: Anssi Tuononen

42-vuotias Kirsi Timonen hurahti toden teolla fitness-urheiluun reilu vuosi sitten. Hän oli jo aiemmin ihaillut fitnessiä, mutta elämäntilanne sukeutui vasta viime vuonna sopivaksi lajin vaatimaan tinkimättömään treenaamiseen ja kisavalmennukseen. Fitness on ollut runsaasti esillä ja houkutellut nuorten aikuisten lisäksi varttuneempiakin harrastajia lajin pariin. Urheilun lisäksi Kirsin elämään mahtuu paljon muutakin: työ Attendo Viljan ja Attendo Noljakan kehitysvammaisten palvelukotien johtajana Joensuussa tukee urheiluharrastusta ja rautainen kunto tuo kanttia vaativaan työhön.

– Olen äärettömän kova tekemään työtä ja sen mitä teen, teen sadalla prosentilla niin työni kehitysvammaisten parissa kuin urheilussa. On hyvä, että on jotain, mihin panostaa myös työn ulkopuolella, sanoo Timonen.

Timosen päivät lähtevät usein käyntiin tunnin aamulenkillä. Viikkoon mahtuu dieettiaikana 12 treenikertaa, joihin lukeutuu lenkkeilyn lisäksi kuntosalia, HIIT-treeniä, lihashuoltoa ja vapaavalinnaista harjoittelua.

– Ajankäytön hallintaa tämä vaatii äärettömän paljon ja se sopii minulle, sanoo Kirsi, jonka perheeseen kuuluu neljä 10–18-vuotiasta lasta.

– Kun lapset olivat pienempiä, ei tähän olisi oikein pystynyt. Nyt tavoitteellinen urheilu on mahdollista. Ei meidän elämä silti pelkkää fitnesstä ole, naurahtaa Timonen, jonka mieskin harrastaa fitnesstä, lajina men´s physigue.

Inhimillisyyteen ja urheiluun satsaava johtaja

Viisi vuotta palvelukotien johtajana Attendolla on ollut työntäyteistä aikaa. Kirsin luotsaamissa palvelukodeissa asuu kehitysvammaisia aikuisia, jotka tarvitsevat ympärivuorokautisesti tukea elämäänsä. Kirsin työtovereineen aloittaessa ei yksityisiä palveluntuottajia ollut kehitysvammaisten asumispalveluiden puolella Joensuussa.

– Olimme ensimmäisiä yksityisiä toimijoita, joille laitosasumista alettiin purkamaan. Tavoitteemme on, että ihmiset saisivat elää mahdollisimman tavallista elämää ja sellaista elämää kuin haluavat. Esimerkiksi eräs meille muuttanut ei käynyt juuri talon ulkopuolella, mutta nykyään hän lenkkeilee itsenäisesti ja hoitaa arjen asioita, iloitsee Kirsi.

– Olemme ansainneet luottamuksen, sillä palvelukotejamme on nyt kolme Joensuussa ja meille ohjataan erittäin paljon tukea tarvitsevia henkilöitä, jatkaa Kirsi.

– Koen johtajana olevani määrätietoinen, mutta inhimillinen, sekä asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia tukeva. Satsaan työyhteisössä urheilullisuuteen, mutta hyväksyn sen, että kaikki eivät saa samaa nautintoa urheilusta vaan jostain muusta, pohtii Timonen.

Matti Halonen valmentajana oli Kirsille itsestäänselvyys

Urheilun puolella Kirsi halusi valmentajan, jonka valmennettavat ovat menestyneet kilpailuissa. Sellainen löytyi Matti Halosesta, jonka opeilla iso osa menestyneistä suomalaisista fitness-lajien urheilijoista ja kehonrakentajista on ponnistanut palkintosijoille.

– Tämä reilu vuosi Matin valmennuksessa on ollut mielettömän ihana. Minua hämmästyttävät suunnattomasti negatiiviset dokumentit, joita fitness-urheilusta tehdään. Tämä ei ole missään vaiheessa ollut kärsimystä. Ravinnon, liikunnan ja levon kokonaisuuden opettelu ja toteuttaminen käytännössä on ollut todella opettavaista. Olen myös saanut uusia tuttavuuksia erilaisista ympyröistä.

Jo ensimmäisessä kisassa huhtikuun lopussa Tampereella Kirsi ylitti omat tavoitteensa.

– Sijoituin Masters40-sarjassa Suomen mestaruuskisan viidenneksi, hymyilee Timonen.

Seuraavan kisatähtäimen Timonen asetti valmentajansa kanssa saman tien. Lokakuun alussa kisataan Lahdessa Nordic Fitness Expon SM-kisat. Siellä Kirsi taistelee sijoituksesta Body Fitness -158 cm yleisessä sarjassa, josta valitaan edustus joulukuun maailmanmestaruuskisoihin Kreikkaan. Samalle viikolle osuu toinenkin kilpailu Lahdessa eli kansainvälinen Nordic Cup, johon Timonen niin ikään osallistuu.
Harjoittelu alkoi heti ensimmäisestä kilpailusta palauduttua ja kisadieetti käynnistyy heinäkuun puolivälissä.

Liikunta ei ole yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuspotilaiden vapaa-ajan liikunnan määrä ei vaikuttanut siihen, kuinka paljon he käyttivät terveyspalveluita viiden vuoden seurannan aikana. Masennuspotilaat käyttivät terveyspalveluja yhtä paljon riippumatta lähtötilanteen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden määrästä.

Liikunnalla on kuitenkin terveyden kannalta monia myönteisiä vaikutuksia. Tutkimus osoitti, että mitä korkeampi oli masennuspotilaiden vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden taso, sitä vähemmän ja lievempinä heillä oli masennusoireita. Lisäksi liikunta-aktiivisuus oli myönteisesti yhteydessä kehon koostumukseen ja rasva-arvoihin.

– Vaikka liikunta-aktiivisuus ei vähentänyt masentuneiden terveyspalvelujen käyttöä, on liikunta-aktiivisuudella tärkeä rooli masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Näillä liikunnan myönteisillä terveysvaikutuksilla voi olla merkitystä myös myöhäisempään terveyspalvelujen käyttöön, pohtii väitöskirjatutkija Ilkka Raatikainen.

 

Lääkäripalvelut tärkeitä masentuneille

Tutkimuksen mukaan masentuneet käyttävät terveydenhuollon resursseista eniten lääkäripalveluita. Lisäksi puhelimen välityksellä tapahtuvat yhteydenotot sekä masennushoitajakäynnit olivat yleisiä.  Seuranta-aikana vähemmän masentuneet käyttivät psykologin ja päihdehoitajan palveluita. Tulos on tutkijoiden mukaan odotettu, ja linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa.

Vaikka liikunta-aktiivisuudella on terveyden kannalta monia myönteisiä vaikutuksia, nämä myönteiset vaikutukset eivät tutkimuksen valossa kuitenkaan siirry suoraan terveyspalvelujen käyttöön vähentävästi, ainakaan lyhyellä aikajänteellä. Tutkijoiden mukaan liikunta-aktivisuuden lisäksi tuleekin pohtia myös muita keinoja ja tapoja, joilla voidaan vähentää masennusoireita.

Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston terveystieteenalan juuri julkaistusta tutkimuksesta, joka perustuu Masennus ja metabolinen oireyhtymä Suomessa -tutkimusaineistoon. Tutkimukseen osallistui 447 35–65-vuotiasta masennuspotilasta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta. Masennus ja metabolinen oireyhtymä Suomessa -tutkimus (Finnish Depression and Metabolic Syndrome in Adults, FDMSA) on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Itä-Suomen yliopiston tutkimushanke.

Tutkimuksen tuloksia voidaan tutkijoiden mukaan hyödyntää suunniteltaessa tulevaisuuden SOTE-palveluja ja hoitolinjoja.

– Tehokkaalla ja oikea-aikaisella terveyspalvelujen tarjonnalla voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisesti merkittävästi masennuksen hoitoon ja kustannuksiin, toteaa Raatikainen.

Alkuperäinen artikkeli:

Raatikainen, I., Vanhala, M., Mäntyselkä, P., Heinonen, A., Koponen, H., Kautiainen, H., & Korniloff, K. (2018). Does level of leisure time physical activity, in a sample of patients with depression, predict health care utilization over a subsequent 5-year period? Findings from a Finnish cohort study. Mental Health and Physical Activity, 15, 40-44. doi:https://doi.org/10.1016/j.mhpa.2018.06.007

Kesällä ihmiset kaatuilevat ja palavat auringossa – lääkäri varoittaa etenkin trampoliinionnettomuuksista

Trampoliinit ovat lasten suosiossa ja yleistyneet pihamailla. LähiTapiolan TerveysHelpin lääkäri muistuttaa tarvittavista turvavarusteista. Entä mitä muita onnettomuuksia ja haavereita suomalaisille sattuu kesäisin?

Auringonpolttamia, liukastumisia mökkiterassilla, hyönteisten puremia ja tapaturmia. Kesällä suomalaisille sattuu ja tapahtuu, kun lämpö ja loma saavat ihmiset ulos kodeistaan ja ulkoilemaan sekä mökkeilemään.

LähiTapiolan TerveysHelppi-palvelun lääkäri Pia Luukkonen kehottaa varautumaan kesänviettoon vähintäänkin riittävällä aurinkosuojalla, ensiapupakkauksella sekä tarvittavilla suojavarusteilla harrastuksissa sekä aktiviteeteissa.

– Yleisimmin ihmisten yhteydenotot nyt kesäaikaan liittyvät esimerkiksi allergioihin. Nyt oli todella paha koivuvuosi ja ihmiset olivat TerveysHelppiin paljon yhteydessä erilaisiin allergioihin liittyen. Olemme saaneet heidän hoitoaan tehostettua hyvin lääkäriemme voimin, Luukkonen kertoo.

 

Ihon suojaaminen on tärkeää

Myös erilaiset ihottumat sekä muun muassa hyönteisten pistot työllistävät TerveysHelpin lääkäreitä kesällä.

– Nyt keskikesällä ja loppukesästä on paljon hyönteisten pistoja, erilaisia ihottumia, ripulia ja myös kuumetauteja eli aika laidasta laitaan.

– Ihmisille tulee myös paljon palovammoja sekä auringosta että esimerkiksi saunaa lämmittäessä tai grillatessa. Näissä kannattaa ennaltaehkäistä eli pyrkiä siihen, että suojaa ihon, jotta ei tulisi auringonpolttamia tai aurinkoihottumaa. Jos niin pääsee käymään, kannattaa olla hyvin matalalla kynnyksellä meihin yhteydessä niin voimme arvioida, miten vakavasta asiasta on kyse ja voiko vammaa hoitaa kotihoidossa vai lähteä näyttämään lääkäriin. Aika monet asiat hoituvat etänäkin.

 

Trampoliinille vain yksi kerrallaan

Tapaturmat ovat sairastumisten ja haavereiden lisäksi yleisiä kesäaikaan. Luukkosen mukaan ihmiset kaatuilevat ja liukastelevat kesällä paljon. Hän nostaa myös esille suomalaisten pihamailla viime vuosina yleistyneet trampoliinit, joilla hyppiessä ei aina pidetä kiinni turvallisuusohjeista.

– Ihmiset tykkäävät kesäisin liikkua ja lapset leikkiä erilaisilla välineillä. Trampoliineilla sattuu paljon erilaisia vammoja. Niillä hyppimisessä tärkeitä ovat suojaukset eli trampoliinille ei saa koskaan mennä enemmän kuin yksi ihminen kerrallaan ja sen ympärille tulee laittaa suojaverkot.

LähiTapiolan TerveysHelppi on tarkoitettu kaikille, joilla on LähiTapiolan henkilövakuutus. Palveluun voi soittaa maksutta numeroon 0206 1000 ja se on avoinna joka päivä klo 7-23.

– Ihmiset ovat ottaneet TerveysHelpin hienosti osakseen ja yhteydenottoja tulee paljon kesälläkin. Paljon enemmänkin voidaan vielä tehdä, joten kannattaa soitella tai laittaa viestiä chatissa, Pia Luukkonen kehottaa.

Suosittu SaltBalans Super nyt Tri Tolosen brändin alla

Tehokas kivennäisaine-yrttiuutevalmiste vähentämään turvotusta ja nestettä ja laihdutuksen tueksi

Monelle tuttu, turvotusta helpottava, SaltBalans Super on nyt osa Suomen tunnetuinta ravintolisäsarjaa, Tri Tolosta.

Suolainen ruoka, kuuma ilma, heikentynyt aineenvaihdunta ja elimistön epätasapaino aiheuttavat usein ylimääräisen nesteen kertymistä kehoon. Siitä on seurauksena turvotusta ja epämiellyttävää oloa. Nesteen kertymiseen voidaan vaikuttaa vähentämällä suolan käyttöä. Tehokkaina apulaisina toimivat myös luonnon mineraalit ja yrtit kuten kalium, magnesium, rannikkomännyn kuoriuute ja rautamyrtti.

Tri Tolonen SaltBalans Super sisältää magnesiumia, kaliumia, rannikkomännyn kuoriuutetta, rautamyrttiä ja C-vitamiinia. Yhdessä ne ovat tehokas apu kohti kevyempää oloa poistamalla turvotusta ja ylimääräistä nestettä.

Mineraalien ja yrttien vaikutukset kehossa:

Mineraaleista magnesium ja kalium auttavat poistamaan ylimääräistä natriumia soluista. Kun natriumia poistuu elimistöstä, poistuu samalla myös nestettä. Nesteen poistuminen vähentää turvotusta. Magnesium edistää elektrolyyttitasapainoa ja normaalia energia-aineenvaihduntaa.

Rautamyrtin juurista uutettavalla aineella on todettu olevan verisuonia supistava vaikutus. Rautamyrtti sisältää saponiineja, jotka sekä aktivoivat verisuonia että ehkäisevät tulehduksia.

Männynkuoriuutteen on havaittu parantavan veren virtaamista. Rannikkomännyn kuoresta tehty uute lisää typpioksidin (NO) muodostumista verisuonissa. Sen seurauksena veren virtaaminen paranee. Lisääntynyt typpioksidin tuotanto johtaa verisuonten sileälihassolujen rentoutumiseen, mikä alentaa verenpainetta.

Tutkimuksissa rannikkomännyllä on havaittu tulehdusta hillitsevää, immuniteettia vahvistavaa, verisuonia laajentavaa, verisolujen kokkaroitumista vähentävää sekä sokeriaineenvaihduntaa tasoittavaa vaikutusta.

Tuotetiedot: Pakkauskoko 100 tabl. Saatavilla päivittäistavarakaupoista, terveyskaupoista ja apteekeista. OVH noin: 11 €

Suomalaiset stressaavat sekä lomalla että jo ennen sitä – asiantuntijat: Näin aloitat kesäloman fiksusti

Mitä tehdä, kun työmäärä stressaa ennen kesälomaa eivätkä lomasuunnitelmatkaan ole vielä selvillä? Työhyvinvoinnin asiantuntija sekä lääkäri antavat neuvonsa stressittömään lomalle jäämiseen ja lomailuun.

Kesän pitäisi olla rentoa ja paineetonta aikaa, mutta monelle suomalaiselle etenkin kesälomaa edeltävä aika aiheuttaa stressiä. Tuoreessa LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksessa selvisi, että 15 prosenttia suomalaisista eli yli 600 000 ihmistä kokee stressiä suunnitellessaan kesälomaansa.

– Työstressiä pitäisi ennaltaehkäistä ympäri vuoden, ei ainoastaan ennen lomakauden alkua. Selvä työnjako, työn kokeminen mielekkääksi, hyvä esimiestoiminta, työpaikan avoin ilmapiiri ja riittävä palautuminen vapaa-ajalla ovat keskeisiä elementtejä. Selvä jako työ- ja vapaa-ajan välillä on tärkeää, vaikka se nyky-yhteiskunnassa onkin usein vaikeaa, kun etätöiden määrä on lisääntynyt, kuvailee LähiTapiolan TerveysHelppi-palvelun vastaava lääkäri Henri Terho.

– Jos työstressi tai uupumus on pidempiaikaista, ovat muutokset työnkuvassa ja työyhteisössä usein tarpeen. Niiden suhteen keskustelu esimiehen kanssa on usein ensimmäinen keino ja tarvittaessa työterveyshuollon puuttuminen asiaan. Keskeistä on ongelman tunnistaminen ajoissa.

 

Naiset stressaavat lomasta miehiä enemmän

Naiset murehtivat lomajärjestelyistä miehiä useammin. Naisista 20 prosenttia kokee loman suunnittelemisen stressaavaksi, kun taas miehistä vain 11 prosenttia on vastannut samoin.

Myös lapsiperheissä lomasuunnitelmat stressaavat hieman enemmän kuin lapsettomissa talouksissa. Lisäksi talouden toimeentulo vaikuttaa: ne, jotka joutuvat ajoittain rajoittamaan kulutustaan, stressaavat enemmän kesäloman vuoksi kuin hyvin toimeentulevat suomalaiset.

– Naisten ja miesten välisiin eroihin on vaikea antaa mitään yksinkertaista selitystä. Oma arvioni on se, että naiset saattavat muutenkin työelämässä olla hieman tunnollisempia ja kokea enemmän työyhteisön painetta kuin miehet, Terho pohtii.

 

Työtehtävien listaaminen ja priorisointi auttavat

Miten sitten siirtyä töistä tai opintojen parista lomalle mahdollisimman rennosti? Työeläkeyhtiö Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjut Pukarinen antaa käyttökelpoisia vinkkejä stressittömään loman aloitukseen.

– Lomalle kannattaa henkisesti laskeutua asteittain ja aloittaa valmistelut hyvissä ajoin ennen loman alkamista esimerkiksi aikatauluttamalla ja priorisoimalla työtehtäviä. On hyvä myös hyväksyä se tosiasia, että pöytää ei välttämättä saa tyhjäksi ennen lomaa ja elämää on loman jälkeenkin. Jos takana on tiukka työputki ja stressaava kevät, ei ole myöskään järkevää lisätä stressiä suorittamalla loman aluksi kerralla kaikki keväällä tekemättä jääneet kotityöt, ellei sitten erityisesti nauti ikkunanpesusta tai varaston siivouksesta.

– Myös laskeutuminen lomalta takaisin työelämään on taitolaji. Ensimmäiset työpäivät kannattaa pitää mahdollisimman väljinä, mikäli työasiat antavat myöten. Lomaltapaluustressiä helpottaa mielekkään arjen suunnitteleminen, Pukarinen muistuttaa.

 

Lomalla stressataan rahasta ja ihmissuhteista

Korkeakoulutetut sekä johtavassa asemassa olevat ihmiset stressaavat useammin työasioista myös vielä lomalle päästyään. Peräti 40 prosenttia johtavassa asemassa olevista stressaa lomallaan työstä melko paljon tai melkein koko ajan. Myös ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät miettivät töitä keskimääräistä enemmän.

– Mikäli lomalla tai muuten vapaa-ajalla ei pääse rentoutumaan niin ihmisestä riippuen tilanne voi johtaa muun muassa työuupumukseen ja unihäiriöihin, mutta myös esimerkiksi parisuhdeongelmiin. Myös elämän perusasioista nauttiminen jää taka-alalle, jos työt ovat jatkuvasti mielessä, Henri Terho sanoo.

Töiden lisäksi lomalla stressataan rahan riittämisestä sekä perheen tai läheisten eriävistä lomanviettotoiveista. Etenkin perheissä koetaan huolta siitä, että perheenjäsenten toiveet loman suhteen eroavat toisistaan: 34 prosenttia kahden lapsen perheistä kokee näin. Suurissa perheissä myös rahankäyttö stressaa.

Kysely: Valtaosa lääkäreistä katsoo, että Suomessa syödään liikaa antibiootteja – ”Meidän tulee tarkastella käytäntöjämme”

Lääkeyhtiö Pfizerin suomalaisille lääkäreille teettämään kyselyyn vastanneista 74 prosenttia katsoo, että Suomessa määrätään liikaa antibiootteja. Lähes kaikki kahdestasadasta vastaajasta ovat myös kieltäytyneet antamasta lääkekuuria, vaikka potilas on sitä vaatinut.

Antibioottien liika käyttö on puhuttanut viime vuosina runsaasti maailmanlaajuisesti, mutta myös Suomessa. Antibioottiresistenssin kehittyminen on yksi suurimmista uhista koko maailmassa. Pahimpien ennusteiden mukaan antimikrobiresistenssistä johtuvien kuolemien määrä voi nousta jopa 10 miljoonaan vuosittain vuoteen 2050 mennessä*.

Suomessa tilanne on toistaiseksi ollut hyvä, mutta lääkeyhtiö Pfizerin teettämän kyselyn mukaan suomalaislääkärit jakavat huolen antibioottien vastuuttomasta käytöstä myös meillä. Kyselyyn vastasi yli 200 lääkäriä eri puolelta Suomea. Enemmistö vastaajista (71 %) työskentelee perusterveydenhuollon parissa ja vajaa kolmannes erikoissairaanhoidossa.

Kyselyyn vastanneista lääkäreistä 74 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa määrätään liikaa antibiootteja. Ainoastaan 9 prosenttia vastaajista näkee, ettei ylimääräisiä kuureja määrätä.

Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä kokevatko lääkärit, että he ovat määränneet antibiootteja turhaan. Runsas kolmannes vastaajista näkee, että näin on käynyt joskus, puolet lääkäreistä vastasi harvoin.

-Lääkärit tunnistavat ilahduttavasti sen, että meidän tulisi Suomessa käyttää antibiootteja vähemmän. Kuten yleensä, omassa antibioottien määräämisessä ei katsota olevan suurta muutoksen tarvetta. Jos antibioottien käyttöä halutaan vähentää, tulee meidän kaikkien tarkastella omia käytäntöjämme tarkemmin, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

 

Vastuu sekä lääkäreillä että potilailla itsellään

Infektioiden lisäksi yleisimmät syyt antibioottihoidon valintaan ovat vastanneiden lääkäreiden mukaan potilaan yleistila ja muut sairaudet. Myös allergiat ja muut riskitekijät vaikuttavat. Epävarman diagnoosin vuoksi antibiootteja on määrännyt vajaa kolmannes vastaajista, potilaan vaatimukseen lääkekuurista on puolestaan taipunut joka viides kyselyyn vastannut lääkäri.

Toisaalta lähes kaikki vastanneet ovat myös kieltäytyneet antamasta antibioottihoitoa, vaikka potilas olisi sitä itse vaatinut. 93 prosenttia vastaajista toivookin potilailta joko usein tai joskus nykyistä vastuullisempaa suhtautumista lääkkeisiin.

-Vastauksista tulee hyvin esille ne käytännön ongelmat, joihin antibioottikuurin tarpeen harkinnassa lääkäri joutuu. Aina ei ole yksinkertaista jättää antibioottia määräämättä ja silloin lääkärit pelaavat ”varman päälle”, mikä on perusteltua. Monesti antibiootin kirjoittamatta jättäminen vaatii enemmän aikaa ja potilasta on tarkemmin neuvottava, miten menetellä taudin vaikeutuessa. Terveydenhuollon toimijoita tulee myös kouluttaa näihin tilanteisiin. Myös toimintamalleja joudutaan miettimään. Toisaalta vastauksista tulee ilmi myös ainakin joskus potilaiden taholta koettava paine antibioottireseptin saamiseen, Asko Järvinen toteaa.

Jotta turhasta antibioottien käytöstä päästäisiin eroon, lääkärit vaativat tekoja myös kollegoiltaan. 38 prosenttia vastanneista toivoisi kollegoiltaan vastuullisempaa antibioottien käyttöä usein ja yli puolet ainakin joskus.

Antibioottiresistenssi on aiheena myös SuomiAreenassa Porissa 18.7.2018.

Diabeteksen omaseurannalla voidaan säästää Suomessa kymmeniä miljoonia

Tyypin 2 diabeteksen omaseuranta ja sähköinen palautejärjestelmä tuovat huomattavia säästöjä terveydenhuollon menoihin etenkin harvaanasutuilla alueilla, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus.

Omaseuranta säästää huomattavasti tyypin 2 diabeteksen kokonaiskuluissa ja potilaiden matkakulut laskevat merkittävästi. Kun puolet kansallisen hoitosuosituksen mukaisista pitkäaikaisverensokerin seurannoista tehtiin omaseurantana, laskivat potilaskohtaiset vuosittaiset kustannukset lähes 60 prosenttia, 280 eurosta 120 euroon. Vastaavasti potilaiden vuosittaiset matkakulut laskivat 45 eurosta 17 euroon, kun liikkumistarve väheni. Tutkimus julkaistiin International Journal of Medical informatics -tiedelehdessä.

Pohjois-Karjalassa toteutetussa tutkimuksessa yhdistettiin potilastietojärjestelmästä poimittuja potilastietoja paikkatietoon. Ensimmäistä kertaa tyypin 2 diabeteksen seurannan kustannuksia tarkasteltiin kokonaisella terveydenhuoltoalueella. Tutkimusaineistossa oli mukana 9 070 tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta. Diabeetikoiden pitkäaikaisverensokerin seurannassa potilaiden matka- ja aikakulut muodostavat noin 21 prosenttia seurannan kustannuksista.

– Tyypin 2 diabeteksen hoidon yhteiskunnallista kustannustehokkuutta voidaan terveydenhuollon suunnittelussa parantaa ottamalla huomioon pitkäaikaisverensokerin seurannassa suorien kustannusten lisäksi epäsuorat kustannukset, kuten potilaiden matkakulut, sanoo nuorempi tutkija Aapeli Leminen.

Tutkimuksessa diabeteksen seurantaa ja potilaiden liikkumista mallinnettiin paikkatietopohjaisella kustannusmallilla. Potilaiden matka- ja aikakuluissa otettiin huomioon terveyspalveluiden saavutettavuus matkustaessa kevyellä liikenteellä, henkilöautolla, linja-autolla ja taksilla. Lemisen mukaan potilastietojen ja paikkatiedon yhdistäminen avaa terveydenhuoltosektorilla monia tutkimusmahdollisuuksia.

– Pohjois-Karjalassa testattua kustannusmallia voidaan hyödyntää myös muilla alueilla ja muiden sairauksien, kuten syöpien tai sydän- ja verisuonisairauksien kustannusten laskemisessa.