Onnistuneen loman merkki on se, että työasiat ovat päässeet oikein kunnolla unohtumaan – esimerkiksi työkoneen salasanan unohtumisesta kannattaa hieman riemastuakin. Lento- ja hotellihakukone momondo.fi selvitti kansainvälisessä matkailututkimuksessaan vastaajien kokemuksia lomalta töihin paluusta.

Töihin on helpompi palata, kun tietää mitä ihanaa seuraava loma tuo tullessaan. Kuva © Rawpixel / Unsplash

Tutkimukseen vastanneista suomalaisista hieman yli puolet (52 %) ei kokenut oloaan lainkaan surkeaksi lomalta palattuaan. Surullisuutta ja alakuloa töihin paluusta koki kuitenkin 39 % vastaajista.

Lomalta töihin paluun aiheuttamaa ahdinkoa voi helpottaa monin eri tavoin. Tavallista pidemmistä yöunista voimaa saa noin kolmasosa suomalaisista vastaajista (29 %), seuraavaa matkaa suunnittelee noin viidennes (18 %) ja noin kuudesosa (17 %) syö terveellisemmin. Jututtamamme asiantuntijan mukaan näistä toimista tärkein on seuraavan matkan suunnittelu.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – myös töihin paluussa

Ennen lomalle lähtöä kannattaa tehdä lista asioista, jotka ovat töissä kesken lomalle lähdettäessä ja jotka ovat kiireellisiä lomalta palattaessa. Lomalla on helpompi irrottautua töistä, kun tietää, että palatessa palaset on helppo loksautella taas paikoilleen.

”Tärkeimmät projektit ja työtehtävät on hyvä hahmottaa itselleen heti töihin palatessa. Näin syntyy hallinnan kokemus omasta työstä, joka on yksi keskeisimmistä työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kun on selkeä näkemys siitä, mitä pitää saada aikaiseksi ja millä aikataululla, töihin on helppo ryhtyä,” sanoo Mehiläisen vastaava työpsykologi Maaret Punto.

Kaikkien töihin palaavien kannattaa varata aikaa takaisin työhön orientoitumiseen. Tulevan hahmottaminen on tärkeää oman elämänhalinnan kannalta ja siksi siihen kannattaa käyttää aikaa. Tulevan suunnittelun ei myöskään kuulu rajoittua vain työaikataulujen rukkaamiseen – myös harrastuksille ja lähipiirille on varattava aikaa siten, että niihin käytettävä aika tuntuu hallittavissa olevalta. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että omaan arkeen aikatauluttaa itselle tärkeitä ja mieluisia asioita.

”Suositushan on, että kerran kvartaalissa pitäisi pystyä viettämään pidennetty viikonloppuvapaa. Näitä viikonloppuja kannattaa suunnitella ja mahdollisia matkoja ja muuta kivaa tekemistä varata jo etukäteen, sillä pienenkin reissun odottaminen lisää hyvinvointia. Jos arki ehtii imaista mukaansa ilman, että tulevia vapaita on ehtinyt suunnitella, niin silloin helposti työkin menee pelkäksi selviytymiseksi eikä lopulta olekaan energiaa miettiä omaa hyvinvointiaan pidemmällä tähtäimellä,” sanoo Punto.

Kannattaa myös pitää mielessä, että vaikka loma on loppunutkin, niin vielä on kesää jäljellä. ”Ei kannata ajatella, että töihin palatessa myös kaikki kiva loppuu. Kesäjuttuja voi tehdä myös työn ohessa, ja siten parantaa omaa hyvinvointiaan,” jatkaa Punto.

Liite 1.

Faktat lyhyesti

Suomalaiset helpottavat lomalta paluutaan seuraavilla tavoilla

•  29 % vastaajista nukkuu tavallista pidempään 
•  18 % vastaajista suunnittelee seuraavaa lomaansa 
•  17 % yrittää syödä terveellisemmin 
•  9 % harrastaa enemmän liikuntaa 
•  8 % syö enemmän 
•  8 % ostaa uusia asioita itselleen (esim. vaatteita, koruja tai sähkölaitteita) 
•  3 % soittaa töihin/kouluun kertoaakseen, että on sairastunut 

TIETOA TUTKIMUKSESTA:

Lento- ja hotellihakukone momondo toteutti kansainvälisen kyselyn ihmisten matkailutottumuksista ja matkailun trendeistä online-tutkimuksena Cint-paneelin kautta. Kysely toteutettiin 9.–17. tammikuuta 2018, ja siihen osallistui 1015 iältään 18–65-vuotiasta suomalaista. Kysely on maantieteellisesti sekä ikä- ja sukupuolijakaumaltaan väestöedustava. Suomen lisäksi kysely toteutettiin 26 muussa maassa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa, Portugalissa, Puolassa, Romaniassa, Turkissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Australiassa.

Elokuussa tuhannet uudet ekaluokkalaiset aloittavat koulun. Elämänmuutos itsenäiseksi koululaiseksi on suuri niin lapselle kuin vanhemmallekin. Mehiläisen psykologi Martina Salvén vastaa vanhempia tyypillisesti askarruttaviin kysymyksiin koulun aloitukseen liittyen.

1. Miten vanhempi voi valmistaa lasta tulevaan koulun aloitukseen?

Koulun aloittaminen voi olla lapselle yksi elämän ensimmäisiä isoja itsenäistymisaskeleita kodin ulkopuolelle. Muutos voi myös jännittää varsinkin silloin, jos perheessä ei ole muita kouluikäisiä sisaruksia.

Lasta voi valmistaa muutokseen käymällä tutustumassa kouluun, kulkemalla koulumatkan yhdessä ja keskustelemalla siitä, miten koulussa toimitaan: mitä välitunnilla tehdään ja mitä käy, jos läksyt unohtuvat. Vanhempainilloissa käyminen kannattaa, sillä kun tietää koulun käytännöt ja säännöt, on helppo auttaa myös lasta ymmärtämään niitä.

2. Miten varmistaa, että pieni koululainen jaksaa fyysisesti koulun aloittamiseen liittyvän muutosvaiheen? 

Suuret muutokset yleensä väsyttävät lasta. Varmista, että lapsi saa tarpeeksi unta ja syö ennen koulupäivää monipuolisen aamupalan. Tuore koululainen tarvitsee myös edelleen paljon liikkumis- ja leikkiaikaa. Tartuntataudit jylläävät kouluissa syksyn tullen, joten käsihygieniasta on hyvä muistuttaa lasta. Jos lapsi sairastuu, on lepo koulutyöstä tarpeen taudinkuvan mukaisesti.

3. Milloin lapsen voi antaa kulkea koulumatkat yksin tai viettää iltapäivän itsekseen kotona?

Tärkeintä on mennä lapsen tahdissa. Harkitseva lapsi saattaa kulkea koulumatkan tunnollisesti ja varovasti, mutta ahdistua yksinolosta. Rohkea rämäpää taas voi haluta itsenäistyä jo ennen kuin hänellä on siihen valmiuksia. Virallisten suositusten mukaan alle 12-vuotiaan ei pitäisi viettää pitkä aikoja yksin. Kerhot, harrastukset sekä turvaverkkojen ja tuttavaperheiden apu kannattaa hyödyntää.

Jos koulumatkalla ei ole vaaranpaikkoja, lasta voi totuttaa itsenäisiin kulkemiseen niin, että vanhempi kävelee parinsadan metrin päässä perässä tai odottaa koulun pihalla. Kouluun voi myös kulkea yhdessä sisarusten tai luokkakavereiden kanssa.

4. Miten innostaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt?

Lapsi innostuu oppimisesta esimerkin ja palautteen kautta. Jos vanhempi on kiinnostunut siitä, mitä lapsi harjoittelee tai kertoo koulussa oppineensa, alkaa lapsikin pitää opiskelua kiinnostavana asiana. Mitä yksityiskohtaisempaa palautetta vanhemmalta saa, sen parempi, sillä täsmäpalaute auttaa lasta hahmottamaan omaa osaamistaan ja rakentaa itsetuntoa.

5. Miten lasta voi kannustaa kaverisuhteiden luomisessa?

Se, miten lapsi ryhmäytyy, riippuu sekä aikaisemmista kokemuksista että temperamentista. Osa on harjoitellut kaveritaitoja jo ennen koulun alkua esimerkiksi sisarusten kanssa, toiset ovat luonnostaan seurallisempia kuin toiset. Kaveritaitoja voi onneksi opetella. Vanhempi voi esimerkiksi lempeästi neuvoa, kuinka pyytää kaveria leikkeihin tai ottaa toista huomioon.

6. Mitä jos lapsi jää yksin, tulee kiusatuksi tai kiusaa?

Sekä kiusaaminen että kiusatuksi tuleminen saattavat johtaa sosiaalisiin vaikeuksiin myöhemmin elämässä. Siksi kaikkiin kiusaamistapauksiin pitää puuttua heti puhumalla suoraan opettajalle.

Lapsi haluaa olla vanhempiensa silmissä pärjäävä, eikä välttämättä kerro yksinäisyyden tunteista tai kiusaamisesta. Jos koulupäivästä jutellaan säännöllisesti vaikkapa perheen ruokailuhetken yhteydessä, on huolet helpompi havaita.

Jos lapsi kiusaa, hänellä on itsellään usein paha olla. Suuttumisen sijaan kannattakin pysähtyä kuuntelemaan ja etsiä yhdessä pahan olon syy. Kun aikuinen ottaa asian tosissaan, saa lapsi kokemuksen, että hänestä välitetään.

Kysymyksiin vastasi Mehiläisen psykologi Martina Salvén.