VYÖHYKETERAPIA
INTIALAINEN PÄÄHIERONTA
KUUMA KIVI-HIERONTA
Taina Hellsten
Puh. 044-3554 662
Suurlohjankatu 21-23
08100 LOHJA
www.tahtihoito.fi
[email protected]
Tähtihoito – kehosi hyvinvointiin
Geenitestit laajentavat apteekkipalveluita ennakoivaan terveydenhoitoon
Tamro on aloittanut suomalaisen Negen Oy:n geenitestien apteekkimyynnin pilotoinnin. Yhteistyö on esimerkki uudenlaisista, ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon tähtäävistä apteekkipalveluista, joita Tamro edistää yhdessä apteekkareiden ja kumppaneiden kanssa.
– Apteekilla on mahdollisuus olla aiempaa tiiviimmin ennakoivan terveydenhoidon tukena, sillä geenitesti antaa tietoa sairastumisriskistä ja samalla työkaluja ennaltaehkäisyyn. Diagnostiikka auttaa seulontojen ja hoitojen kohdentamisessa, ja edistää samalla kustannusvaikuttavaa terveydenhuoltoa, avaa Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen yhteistyön merkitystä.
Genomitiedon hyödyntäminen auttaa terveydenhoitoa kehittymään yksilölliseen suuntaan, kun elintapoihin ja sukurasitteeseen perustuvia perinteisiä sairastumisriskimittareita voidaan täydentää geeniperimästä tutkittavalla tiedolla.
Genomitieto auttaa elintapamuutoksissa
Genomitiedon hyödyistä on jo vakuuttavaa näyttöä. Elintapamuutosten tiedetään onnistuvan paremmin silloin, kun taustalla on tieto omaan perimään liittyvästä sairastumisalttiudesta.
– Suomalainen GeneRISK-tutkimus on jo osoittanut, että genomitieto auttaa nelinkertaisesti onnistumaan tupakoinnin lopettamisessa. Myös laihdutustavoitteen saavuttaminen itsenäisesti on onnistunut genomitiedon avulla 14 % tutkituista, toteaa Negenin lääketieteellinen johtaja Kirsi Auro.
Negenin geenitestit valikoituivat pilottiin, sillä ne keskittyvät yleisten kansansairauksien diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä laskimotukoksen riskin tunnistamiseen. Sairastumisriskianalyysit perustuvat suomalaiseen väestöaineistoon ja tuhansiin tarkasteltaviin geenivariantteihin.
– Apteekki on suomalaisten eniten käyttämä terveyspalvelu, ja tapaamme lukuisia asiakkaita, jotka voisivat hyötyä testitiedosta. Negenin geenitestit keskittyvät sellaisiin sairauksiin, joissa elintapamuutokset auttavat alentamaan sairastumisriskiä. Testiin kuuluva helppokäyttöinen nettikäyttöliittymä auttaa asiakasta hahmottamaan eri elintapamuutosten tärkeyttä, kertoo Ympyrätalon farmaseutti ja ravintovalmentaja Katja Lintula.
Tamron ja Negenin pilottiin osallistuu syksyn aikana kymmenen apteekkia eri puolilta Suomea. Mukana ovat Kaarinan apteekki, Kaurialan apteekki Hämeenlinnasta, Kirkkonummen 1 apteekki, Koivukylän apteekki Vantaalta, Kontulankaaren ja Ympyrätalon apteekit Helsingistä, Lahden Helmi apteekki, Lohjanharjun apteekki, Siilinjärven apteekki ja Sipoon 1 apteekki. Geenitestien apteekkimyynnin laajentamisesta päätetään, kun pilotin tulokset ja apteekkien kokemukset on syyskauden jälkeen arvioitu yhdessä.
Seniorit ja ravinto – Mikä muuttuu ikääntyessä?
Ravinnolla on selvä merkitys ihmisen terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ikääntyessä ruoan vaikutus terveydentilaan korostuu, jolloin oikeanlaisella ravinnolla toivutaan nopeammin sairauksista sekä ehkäistään niitä. Tämä koskee tietenkin kaikkia ikäryhmiä, ja siksi omia ruokailutottumuksiaan olisikin hyvä välillä tarkastella.
Ravintosuositukset päivittyvät tiedon lisääntyessä ja poikkeavat hieman ikäryhmittäin. Koska vanheneminen on yksilöllistä, ei ravinnonsaantia voida arvioida pelkän iän perusteella. Suurimmassa riskiryhmässä voidaan kuitenkin pitää yli 80-vuotiaita, joiden keskuudessa riittämätön ravinnonsaanti ja laihtuminen on tyypillistä.
Itsenäinen asuminen on monelle seniorille kullanarvoinen asia, jolloin terveenä pysyminen on erityisen tärkeää. Myös kotiin tuotetut hoivapalvelut voivat olla merkittävässä asemassa seniorin ravitsemustilan seurannassa. ”Hoivapalveluiden avulla pystytään tehokkaasti seuraamaan ikäihmisen ravitsemustilaa, siihen riittää jo yksi viikoittainen käynti. Mahdollisiin terveyden- tai ravitsemustilan muutoksiin voidaan puuttua ajoissa, jotta vältytään terveydentilan romahduksilta”, kertoo Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen.
Pienempiä annoksia, parempia ravintoarvoja
Ikääntyessä ruokahalu normaalisti heikkenee, joten seniorin voi olla ajoittain hankalaakin seurata omaa ravitsemustilaansa. Onkin suositeltavaa, että annoskokoja pienennettäisiin ja aterioita nautittaisiin useammin. Annoskokojen pienentyessä energia- ja ravintoainetiheyden merkitys korostuu tavallista enemmän. Tärkeintä olisikin turvata riskiryhmään kuuluvien henkilöiden riittävä proteiinin, nesteen, kuidun ja d-vitamiinin saanti.
Ikääntyneiden proteiinisuositus on muita ikäluokkia korkeampi, sillä aineenvaihdunnan hidastumisen myötä proteiinin imeytyminen heikkenee. Suositeltu proteiinin määrä vuorokaudessa on 1,2-1,5 grammaa henkilön painokiloa kohden, jolloin esimerkiksi 60-kiloisen henkilön proteiinin tarve on 72-90 grammaa vuorokaudessa. Riittävällä proteiinin saannilla ehkäistään lihaskatoa ja tulehduksia sekä ylläpidetään energiatasoa.
Riittävä nesteytys etusijalle
Yhtä tärkeää on riittävä nesteen saanti, sillä ikääntyessä kehon nestepitoisuus laskee noin 20-30 prosenttia. Nestevajaus aiheuttaa ikääntyneelle nopeammin komplikaatioita kuten verenpaineen laskemista, joka puolestaan aiheuttaa huimausta ja kaatumisia. Lisäksi vettä tarvitaan myös ravintoaineiden imeytymiseen ja aineenvaihduntatuotteiden poistamiseen.
Ikääntyneen janon tunteen heikkeneminen saattaa vaikeuttaa riittävän nesteen saantia, jolloin olisikin hyvä seurata omaa veden nauttimista esimerkiksi valmiiksi täytettyjen pullojen tai vesikannun avulla. Suositeltu nesteen määrä päivässä on kuitenkin sama kuin nuorempienkin eli noin 1,5-2 litraa päivässä.
Monesti ikääntyneet kärsivät erilaisten lääkkeiden, stressin tai suuhengityksen aiheuttamasta suun kuivuudesta. Jatkuva suun kuivuus lisää hammasvaivoja ja pahimmillaan saattaa aiheuttaa jopa hampaiden lohkeamista. Suun syljen erittämiseen on onneksi saatavilla myös lääkkeitä, jotka vähentävät suun kuivumista.
Muutakin kuin vatsantäytettä
Aterioinnin tuottama mielihyvä ja sosiaalinen merkitys on todettu ikääntyvien keskuudessa tärkeämmäksi kuin itse ruoan terveellisyys, jolloin keskeisintä on ruokailusta nauttiminen. Tutkimusten mukaan kaikkein terveintä osaa iäkkäämmästä väestöstä edustaakin lievästi ylipainoiset. Ruokahalun säilyttämisessä kodinomainen ruokailu koetaan erittäin tärkeäksi, jolloin esimerkiksi laitoshoidossa olevien vanhusten ruokailutilanteeseen panostaminen on tärkeää. Laitos – ja sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla ravitsemustilan onkin todettu heikkenevän merkittävästi.
Ruokailu on parhaimmillaan sosiaalinen tapahtuma ja siihen tulisi varata riittävästi aikaa. Ikääntyneiden aterioinnin olisikin tärkeää olla ennen kaikkea miellyttävä kokemus eikä toimia ainoastaan vatsan täyttäjänä. Ruoanvalmistaminen yhdessä yksinelävän kanssa on loistava tapa aktivoida mieltä sekä mainio keino ylläpitää ruoanvalmistustaitoja. Usein nämä taidot säilyvät yllättävän pitkään, vaikka muistihäiriöt hankaloittaisivatkin arkisia askareita.
Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin muistuttaa, että yksin asuvat seniorit voivat saada apua ruoanlaitossa: ”Mikäli ruoanlaitto tuntuu vaikealta, avustamme ruoan hankinnassa ja valmistuksessa. Kotitekoinen ruoka ja aterioinnin säännöllisyys ovat tärkeitä monelle ikäihmiselle, mutta niiden toteuttaminen saattaa tuntua ajoittain raskaalta. Tässä me tulemme avuksi.”
Lähteet:
Ikääntyneiden ravitsemus. Lääkärikirja Duodecim. Paula Hakala. 2015.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemussuositukset ikääntyneelle. Edita Publishing Oy. 2010.
Kuva: Shutterstock
Suomen Seniorihoiva Oy on täysin kotimainen hoiva-alan kasvuyritys, jonka tehtävänä on rikastaa senioreiden elämää. Yritys on perustettu vuonna 2013 ja se toimii seitsemällä eri paikkakunnalla työllistäen kymmenittäin hoiva-alan ammattilaisia. Yritys tuottaa luotettavia ja korkealuokkaisia avustus-, seuranpito- ja hoivapalveluita 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Tulevaisuudessa yritys pyrkii olemaan merkittävä kotimainen sote-palveluiden tuottaja. www.suomenseniorihoiva.fi
Suomalaisista 98% syö leipää
Leipäviikkoa vietetään 10.-16. syyskuuta teemalla #syönleipää. Leipätiedotuksen teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 98% suomalaisista syö leipää. Ruisleipä on edelleen houkuttelevin leipä, mutta erityisesti naiset ovat alkaneet syödä myös kauraleipää. Nuorille sen sijaan maistuvat sämpylät. Suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset eroavat toisistaan leivänkäyttötavoiltaan.
#syönleipää…
…koska se maistuu hyvältä
Kotimaista, täysjyväviljasta leivottua ja runsaskuituista ruisleipää suositaan erityisesti hyvän makunsa takia. 60% suomalaisista valitsee yhdeksi lempileivistään ruispalaleivät. Ne maistuvat ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ruis on viljoista suomalaisten mielestä parasta, mutta kaura on noussut jo lähes rinnalle. Erityisesti naiset arvostavat kauraleipiä. ”Kauraleipien valikoimissa onkin nyt mistä valita” iloitsee Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. Perinteinen jälkiuunileipä kipuaa suosikkileivissä sijalle kolme.
…eri tavoin eri maissa
Jos vertaamme suomalaisten leivänsyöntitapoja muiden pohjoismaalaisten tapoihin, eroavat ne selvästi toisistaan. Ruotsalaiset eivät syö leipää lounaalla lähes lainkaan (10%), kun taas norjalaiset valitsevat nimenomaan leipää lounaaksi (60%). Suomalaiset jäävät tähän väliin (35%). ”Meillä leipää syödään eniten aamiaisella ja iltapalalla. Myös välipalana leipä on meillä suositumpi vaihtoehto muihin Pohjoismaihin verrattuna” kertoo Mensonen. Tiedot pohjautuvat Leipätiedotuksen teettämään leipätuotteiden käyttötutkimukseen sekä Norjan ja Ruotsin vastaaviin kuluttajatutkimuksiin.
Suomessa arvostetaan täysjyväleipää muita Pohjoismaita enemmän. Vain 42% ruotsalaisista pyrkii valitsemaan täysjyvää, kun suomalaisista lähes 80% tekee näin. Suomalaiset myös ymmärtävät täysjyväviljan terveysvaikutukset muita pohjoismaalaisia selkeästi paremmin. Tutkimusten mukaan täysjyväviljavalmisteiden suosimisella on suuri merkitys hyvinvointia edistävän ruokavalion koostamisessa. Runsaskuituinen leipä auttaa jaksamaan. ”Mahtavaa, että me suomalaiset ymmärrämme hyvän päälle”, hehkuttaa Mensonen.
Leipäviikkoa juhlitaan valtakunnallisesti ja tämän vuoden juhlaviikko on järjestyksessään jo 55.
Nuoren matala kestävyyskunto voi enteillä jäykistyneitä valtimoita
Tuoreen tutkimuksen mukaan hyväkuntoisilla 16–19-vuotiailla nuorilla on joustavammat valtimot kuin muilla ikäisillään. Maksimaalisen hapenottokyvyn lisäksi korkeampi anaerobinen kynnys oli yhteydessä joustavampiin valtimoihin. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin European Journal of Applied Physiology -lehdessä.
Valtimoiden seinämien jäykistymisen on todettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Tutkimusten mukaan jäykistymisen voi alkaa jo lapsuudessa ja nuoruudessa.
–Tässä tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran, että anaerobinen kynnys on yhteydessä valtimojäykkyyteen, kertoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Anaerobinen kynnys kuvaa hapenkulutuksen ja liikunnan kuormittavuuden tasoa, jonka alapuolella liikuntasuoritusta on mahdollista jatkaa pitkään väsymättä ja ”hapottamatta”. Tutkimuksessa havaittiin, että matala anaerobinen kynnys oli yhteydessä jäykempiin valtimoihin.
– Koska anaerobisen kynnyksen määrittäminen ei vaadi maksimaalista suoritusta, tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää valtimotautiriskin arvioinnissa myös nuorilla, jotka eivät voi jostain syystä suorittaa maksimaalista kuormituskoetta.
Kestävyyskuntoa pystyy parantamaan
Tulosten perusteella sekä maksimaalinen hapenottokyky että anaerobinen kynnys ovat yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen 16–19-vuotiailla nuorilla. Vaikka perimä selittänee osan tuloksista, myös reippaan ja rasittavan liikunnan on havaittu parantavan kestävyyskuntoa sekä lisäävän valtimoiden joustavuutta.
–Erityisesti reipas ja rasittava liikunta parantaa lasten ja nuorten valtimoiden terveyttä ja kestävyyskuntoa. Koska sydän- ja verisuonitaudit kehittyvät pitkän ajan kuluessa, niiden kehittymisen hidastaminen säännöllisellä ja tehokkaalla liikunnalla lapsuudesta alkaen on tärkeää, Haapala sanoo.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 55 nuoren jyväskyläläisen maksimaalisen hapenottokyvyn ja anaerobisen kynnyksen yhteyksiä valtioiden jäykkyyteen. Maksimaalinen hapenottokyky ja hapenkulutus anaerobisen kynnyksen kohdalla mitattiin objektiivisesti hengityskaasuanalysaattorilla maksimaalisen polkupyöräergometritestin aikana. Valtimojäykkyyttä mitattiin olkavarresta pulssiaaltomittarilla. Analyyseissä otettiin huomioon monet sekoittavat tekijät kuten verenpaine ja kehon rasvapitoisuus.
Linkki julkaisuun
Haapala EA, Laukkanen JA, Takken T, Kujala UM, Finni T. Peak oxygen uptake, ventilatory threshold, and arterial stiffness in adolescents. European Journal of Applied Physiology 2018.
Uusi mahdollisuus savuttomuuteen
Nikotiiniton ja ilman sivuvaikutuksia toimiva valmiste tuo tupakoinnista eroon haluaville täysin uuden vaihtoehdon. Tuotteen vaikutus tupakoinnin lopettamiseen havaittiin jo muutama vuosi sitten ja indikaation vahvisti viime vuonna julkaistun laajan tutkimuksen tulokset. Nyt tuote herättää laajaa kiinnostusta Suomen lisäksi myös muissa maissa.
Nikotiiniton ja ilman sivuvaikutuksia toimiva valmiste tuo tupakoinnista eroon haluaville täysin uuden vaihtoehdon. Tuotteen vaikutus tupakoinnin lopettamiseen havaittiin jo muutama vuosi sitten ja indikaation vahvisti viime vuonna julkaistun laajan tutkimuksen tulokset 1. Nyt tuote herättää laajaa kiinnostusta Suomen lisäksi myös muissa maissa.
-Acetium®-valmiste on saatavilla Suomessa apteekeista, R-kioskeista, hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista sekä Biohitin verkkokaupasta www.biohitshop.fi, toimitusjohtaja Semi Korpela toteaa.
Valmisteen markkinoille tulon myötä sosiaalisessa mediassa käynnistetään myös tupakanvieroitusta tukeva kampanja, jolla lisätään motivaatiota ja tarjotaan apua tupakasta irti pääsemiseen.
Acetiumin käyttö on helppoa ja turvallista. Tuotetta ei ole luokiteltu lääkkeeksi ja se on reseptivapaa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun imeskelytablettia käytetään säännöllisesti tupakoinnin yhteydessä 3-6 kuukauden ajan.
Avainlipputuote
Acetium® imeskelytabletti on Suomessa kehitetty ja valmistettu innovaatio, jolla ei ole perinteisten nikotiinikorvaushoitojen tai reseptilääkkeiden sivuvaikutuksia. Tuote on patentoitu lukuisissa maissa.
Tutkimukset todistavat Acetiumin toimivuuden
Acetium® imeskelytabletin vaikutusta tupakoinnin lopettamisessa on tutkittu kahdessa kliinisessä tutkimuksessa 1, 2. Imeskelytabletin säännöllinen käyttö tupakoinnin yhteydessä lisäsi tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä 1,5-kertaiseksi verrattuna lumevalmisteeseen 2. Teho on samaa luokkaa kuin nikotiinikorvausvalmisteilla.
-Kliiniseen tutkimukseen osallistuneiden tupakoitsijoiden mukaan Acetiumin käytön seurauksena tupakoinnista saatava mielihyvän tunne vähenee ja tupakoinnin tuottama makuaistimus muuttuu, mikä edesauttaa tupakoinnin lopettamista 2, lääketieteellinen johtaja professori Kari Syrjänen arvioi.
Acetium® imeskelytabletin sisältämä L-kysteiini (luonnollinen aminohappo) sitoo tupakansavusta sylkeen liuennutta asetaldehydiä 3. Imeskelytabletti sisältää myös pienen määrän ksylitolia, joka vähentää suun bakteerien asetaldehydituotantoa ja lisää suun terveyttä.
Mikä asetaldehydi?
Normaalisti syljessä ei ole asetaldehydiä 3. Syövälle altistava asetaldehydi 334 on yksi tupakansavun haitallisista aineista. Acetium® imeskelytabletti poistaa jopa 90 prosenttia sylkeen liukenevasta asetaldehydistä.
Biohit Oyj
Viitteet
1. Syrjänen K et al. Elimination of cigarette smoke-derived acetaldehyde in saliva by slow-release L-cysteine lozenge is an effective new method to assist smoking cessation. A randomised, double-blind, placebo-controlled intervention. Anticancer Res. 2016;36:2297-2306.
2. Syrjänen K et al. Slow-release L-cysteine (Acetium) lozenge is an effective new method in smoking cessation. A randomized, double-blind, placebo-controlled intervention. Anticancer Res 2017;37:3639-3648.
3. Salaspuro VJ et al. Eliminating carcinogenic acetaldehyde by cysteine from saliva during smoking. Cancer Epid Biomark Prev 2006;15:146-149.
4. Secretan B et al. WHO International Agency for Research on Cancer Monograph Working Group. A review of human carcinogens- Part E: tobacco, areca nut, alcohol, coal smoke, and salted fish. Lancet Oncol 10:1033-1034.
Ajatteluttavan juoksun jäljillä
Terveydestä huolehtiminen, ulkonäkönsä muokkaaminen ja trendikkäissä treenivetimissä näyttäytyminen ovat kaikki mahdollisia motiiveja juosta. Juoksemisessa on kuitenkin myös paljon muuta. Askeleet tuottavat ajatuksia, ja tien päällä lenkkeilijä saa kokea, millaista on olla haavoittuvainen ihminen, millaista on ihmiselämän väliaikaisuus.
Kirjassa Juoksu maratoonarifilosofi Guillaume le Blanc (s. 1966) jäljittää juoksemisen syvintä olemusta tilastonumeroiden, intervalliharjoitusten ja magneettikuvausten tuolta puolen. Hän pohtii, mikä saa miljoonat ihmiset ympäri maailmaa juoksemaan päivä, viikko ja vuosi toisensa jälkeen, ja miettii, mitä juokseminen on ja mitä siitä voidaan oppia. Juoksemista voi nimittäin ymmärtää vain juoksemalla: vain juoksija tietää, miten yhtä aikaa tyhjänpäiväiseen ja koukuttavaan touhuun hän onkaan ryhtynyt.
Guillaume le Blanc on ranskalainen filosofi, joka on tuotannossaan tutkinut ennen kaikkea yhteiskunnallisia kysymyksiä. Tässä kirjassa hän kuitenkin keskittyy lajiin, jota hän on harrastanut teini-ikäisestä lähtien.
OLKA-toiminta tuo vertaistuen Lohjan sairaalaan
Lohjan sairaanhoitoalueen johtava lääkäri Tom Löfstedt (vas), EJY ry:n asiantuntija Anu Toija, Apuomenan hallituksen puheenjohtajan Reijo Perkiömäki ja OLKA-toiminnan projektipäällikkö Tarja Nordman HUS:sta kertoivat OLKA-toiminnasta avajaisissa.
Lohjan sairaalassa käynnistyi viime viikolla OLKA-toiminta. OLKA® on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Toiminnan tavoitteena on tarjota potilaille ja heidän läheisilleen kiireetöntä kohtaamista sekä antaa tukea sairauteen sopeutumisessa.
-Haluamme tuoda myös ei terveydenhuollon ammattilaisten panoksen mukaan ihmisten auttamiseen. Motivoitunut ja pitkälle koulutettu vapaaehtoinenkin on oman tehtävänsä ammattilainen, sanoo Lohjan sairaanhoitoalueen johtava lääkäri Tom Löfstedt.
OLKA-toiminta on käynnistynyt Helsingissä vuonna 2013. Sitä toteutetaan HUS:in sairaaloissa Helsingissä, Jorvin kampusalueella Espoossa (myös Espoon sairaala), Peijaksen sairaalassa Vantaalla sekä Raaseporin sairaalassa.
-Vapaaehtoistyötä on tehty varmaan niin kauan kuin ihmisiäkin on ollut, joten on ihme, että OLKA täyttää vasta viisi vuotta, pohtii Löfstedt.
Toiminta on kuitenkin nyt käynnistymässä useissa sairaaloissa ympäri Suomea syksyn ja ensi vuoden aikana.
-Sairaalat eri puolella Suomea ovat todella kiinnostuneita tästä toiminnasta, sanoo OLKA-toiminnan projektipäällikkö Tarja Nordman HUS:sta.
Nordman kertoo, että järjestöyhteistyötä on ollut sairaaloissa varmasti aiemminkin, mutta Ihannesairaala-hankkeen myötä kymmenen vuotta sitten lähdettiin tätä yhteistyötä selvittämään ja kehittämään.
-Hankkeen puitteissa kuultiin henkilökuntaa. He toivoivat, että järjestöyhteistyötä koordinoitaisiin, Nordman avaa.
-OLKA tarjoaa järjestöille mahtavan mahdollisuuden päästä lähelle potilasta sairaalassa. On toivottu, että järjestöt olisivat osa palvelukokonaisuutta jo sairaalassa, jotta potilaiden ei tarvitsisi kotiin päästyään alkaa itse ottaa selvää potilasjärjestöistä, kertoo EJY ry:n asiantuntija Anu Toija.
-Toiminnan tavoitteena on myös, että hoitohenkilökunta muistaa kertoa potilasjärjestöistä potilaille. Tavoitteena on, että koko perhe saa tukea. Vapaaehtoiset ovat siinä tärkeä voimavara.
Lohjan sairaanhoitoalueen johtava lääkäri Tom Löfstedt avasi Lohjan sairaalan OLKA-pisteen.
Apuomena koordinoi toimintaa Lohjalla
Lohjalla toiminta sai alkunsa Apuomenan hallituksen puheenjohtajan Reijo Perkiömäen ansiosta.
-Olen tehnyt usean vuoden ajan aktiivisesti töitä, jotta OLKA-toiminta saataisiin Lohjan sairaalaan. Yleisellä tasolla tämä on HUS:ssa kärkihanke. Sairaalan johdon kanssa istuimme alas noin puolitoista vuotta sitten, Perkiömäki kertoo.
–Reijon kanssa keskustelut lähtivät liikkeelle, toteaa myös Löfstedt.
Apuomena koordinoi toimintaa Lohjan sairaalassa.
-Tänä vuonna OLKA-piste toimii Lohjan sairaalassa, ja sinne voivat järjestöt tulla pitämään
teemapäiviä ja kohtaamaan potilaita. Vapaaehtoisten käyntejä potilaiden luona aletaan tehdä ensi vuonna säännönmukaisemmin, kertoo Perkiömäki.
OLKA-toiminnan jatko Lohjalla on tulevaisuudessa pitkälti kiinni STEA:lta saatavasta rahoituksesta.
”Kohtaaminen on tärkeää”
Hannu Seppänen lähti mukaan vapaaehtoiseksi OLKA-toimintaan vaimonsa sairauden myötä.
-Kiitollisuus siitä, että vaimo on saanut niin hyvää hoitoa ja selvinnyt tähän asti vaikeasta sairaudesta sai minut lähtemään mukaan. Vaimoni on toiminut jo vuosia vertaistukijana ja hänen vanavedessään tulin mukaan toimintaan viime keväänä. Kävin vertaistukitoimintaan valmentavan Toivo-koulutuksen. Se oli tiivis ja kattava koulutus. Sen jälkeen olen ollut omaistukijana HUS-Syöpätautien klinikan OLKA-tukipisteellä, Seppänen kertoo.
Hän on kokenut työn erittäin palkitsevaksi ja hänestä se on tuntunut tulevan todella tarpeeseen.
-Moni on yksin sairauden kanssa sekä potilaana että omaisena. Moni on myös sanonut, että hienoa, kun teette tätä työtä ja ollut kiitollinen, kun on saanut puhua. Olisi ollut todella hyvä, jos meilläkin olisi ollut vertaistukija, kun vaimoni sairasti.
Välillä vertaistukipisteellä itketään, mutta usein myös nauretaan. Sairaus on keskiössä, mutta paljon muustakin keskustellaan.
-Kuuntelijan rooli on tärkeämpi kuin se, että kerron itse omista kokemuksistani. Kohtaaminen on tärkeää. Olen tavannut todella mahtavia ihmisiä, Seppänen pohtii.
Syksyisin vietetään OLKA:n Ilonapäivää, jolloin vapaaehtoiset esiintyjät ilahduttavat sairaaloiden arkea. Seppänenkin on silloin mukana haitareineen, kuten myös Lohjan OLKA-toiminnan avajaisissa.
-Teen mielelläni vapaaehtoisena myös sitä, mitä olen tehnyt ammatiksenikin.
Hän rohkaisee muitakin mukaan vertaistukitoimintaan.
-Suosittelen tätä toimintaa, jos itsellä on kokemuksia omaisena tai sairauden läpikäyneenä ja löytyy vähänkin vetoa vapaaehtoistyöhön. Tässä työssä saa kohdata hyvin erilaisia ihmisiä, joita kuitenkin yhdistää kokemus vakavasta sairaudesta. Niin OLKA-pisteelle saapuessani kuin sieltä lähtiessänikin saan kokea hyvää mieltä, sanoo Seppänen.
Lohjan sairaanhoitoalueen johtava lääkäri Tom Löfstedt ja OLKA-toiminnan projektipäällikkö Tarja Nordman tanssivat avajaisissa omaistukija Hannu Seppäsen haitarimusiikin tahtiin.
OLKA-toiminta
Toiminta tarjoaa tietoa potilasyhdistyksistä. Yhdistykset ja sairaalan yksiköt voivat pitää OLKA-pisteillä teemapäiviä. OLKA on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistavat HUS ja EJY ry. Toiminta toteutetaan aina sairaalan ja järjestöjen yhteistyönä. Sitä rahoittavat sairaalat sekä STEA Veikkauksen varoilla.
Kaikki OLKAn vapaaehtoiset on valmennettu tehtäväänsä ja he ovat sitoutuneet vaitioloon. Vapaaehtoiset toimivat potilaan seurana ja tukena eivätkä puutu potilaan hoitoon. Vapaaehtoiset eivät korvaa henkilökunnan työtä, vaan tuovat iloa, tukea ja toivoa sairaalan arkeen. Vertaistuki auttaa potilasta sopeutumaan sairauteensa ja vahvistaa omahoitoa. Vapaaehtoisena voi toimia myös ilman omaa kokemusta sairastumisesta tai vammautumisesta mm. aula-avustajana ja juttu- tai leikkikaverina.
SMS
