5.2 C
Helsinki
torstai, 28 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 59

Moni suomalainen ei usko saavansa työpaikaltaan apua stressiin – nuoret eivät myöskään tiedä, mistä hakea apua

Jos kokisit liiallista stressiä työelämässä, saisitko siihen apua työpaikallasi? LähiTapiolan kyselytutkimuksen mukaan vain puolet suomalaisista kokee saavansa. Alle 25-vuotiaista moni ei tiedä, mistä apua edes saisi.

Vain puolet suomalaisista kokee, että saisi työpaikallaan apua stressiin. LähiTapiolan tilaamassa Arjen katsaus -tutkimuksessa kysyttiin, kuinka moni kokee saavansa työpaikallaan apua, jos esimerkiksi sairastuu vakavasti, kokee kiusaamista tai ahdistelua tai jos on liikaa työtä tai stressiä.

Työelämässä mukana olevista suomalaisista 38 prosenttia ei usko saavansa työpaikallaan apua, jos kokee stressiä tai henkistä painolastia. Myös työn kuormittavuuteen ja siihen, että työtä on liikaa, ei koeta saavan apua – tätä mieltä on 35 prosenttia vastaajista.

– Työstressiä pitäisi pystyä ehkäisemään jo ennalta. Selvä työnjako, työn kokeminen mielekkääksi, hyvä esimiestoiminta, työpaikan avoin ilmapiiri ja riittävä palautuminen vapaa-ajalla ovat keskeisiä elementtejä. Selvä jako työ- ja vapaa-ajan välillä on tärkeää, vaikka se nyky-yhteiskunnassa onkin usein vaikeaa, kun etätöiden määrä on lisääntynyt, kuvailee LähiTapiolan TerveysHelppi-palvelun lääkäri Henri Terho.

– Jos työstressi tai uupumus on pidempiaikaista, ovat muutokset työnkuvassa ja työyhteisössä usein tarpeen. Niiden suhteen keskustelu esimiehen kanssa on usein ensimmäinen keino ja tarvittaessa työterveyshuollon puuttuminen asiaan. Keskeistä on ongelman tunnistaminen ajoissa, Terho alleviivaa.

 

Keski-ikäiset luottavat enemmän työpaikan apuun

25–44-vuotiaiden vastaajien keskuudessa epäusko avunsaantiin on suurempi, kuin 45–64-vuotiailla. 43 prosenttia nuorempaan ikäryhmään kuuluvista työntekijöistä sanoo, ettei koe saavansa stressiin tai uupumukseen apua. Yli 45-vuotiaista näin on vastannut 35 prosenttia.

– S-ryhmän Nuori mieli työssä -ohjelmassa toteutettiin kysely nuorille työntekijöille. Kyselyssä ilmeni, että nuoret työntekijät tarvitsevat paljon tukea ja palautetta esimieheltään. Lähes 50 prosenttia koki, ettei saa riittävästi tukea, LähiTapiolan yrityksille suunnatun Työkykypalvelun liiketoimintajohtaja Sari Seppi-Laitinen kertoo.

– Kuormittumista aiheuttavat muutkin asiat kuin ne, joihin työpaikalla voidaan suoraan vaikuttaa. Nuoret työntekijät asettivat kolmen työssä tärkeimmän asian joukkoon sen, että työ ja muu elämä on mahdollista sovittaa yhteen. Tämä nousi tärkeysjärjestyksessä palkankin edelle. Tärkeitä olivat lisäksi kannustava työyhteisö ja hyvä esimiestyö. Nämä ovat varmasti myös niitä asioita, jotka koettuun stressiin vaikuttavat.

 

Nuorista moni ei tiedä, mistä tukea saa

Monet eivät myöskään tiedä, mistä hakea apua uupumukseen tai stressiin. Etenkin nuoret, 15–24-vuotiaat suomalaiset ovat avunsaannista epätietoisia. 38 prosenttia tutkimukseen vastanneista alle 25-vuotiaista ei osaisi hakea apua stressin tai henkisen painolastin hoitoon työpaikallaan.

73 prosenttia kaikista työelämässä olevista vastaajista sanoo tietävänsä, mistä saisi stressitilanteessa apua. Koulutustaso tai asema työpaikalla ei juurikaan vaikuta tietämykseen, mutta keskimääräistä harvempi opiskelija ja yrittäjä tietää, mistä hakea apua stressiin tai uupumukseen.

Arjen katsaus -tutkimuksen toteutti TNS Kantar. Kyselyyn vastasi 1006 ihmistä, ja he edustavat maamme 15–74-vuotiasta väestöä.

Lähi-Tapiola

Osteoporoosi – syy kaatumismurtumiin?

Terve luu ei kaatuessa murru, se kestää arjen kompastelut. Suomessa arviolta 300 000-400 000 ihmistä sairastaa osteoporoosia, suuri osa tietämättään. Osteoporoosi on sairaus, jossa luun lujuuden heikentyminen altistaa murtumille. Kaatumisia ei aina voi estää, mutta voimmeko kuitenkin estää murtumia?  Ainakin voimme selvittää, mikä on riskimme saada murtumia.

Osteoporoosi ei usein juurikaan oireile, eikä se näy päällepäin. Jokaisen tulisi selvittää omat riskitekijänsä, sillä osteoporoosiin voivat sairastua sekä miehet että naiset minkä ikäisenä tahansa. Onkin arvioitu, että yli 50-vuotiaista joka kolmas nainen ja joka viides mies saa myöhemmän elämänsä aikana osteoporoottisen murtuman.  Jotta ”luuloterveys” luuston osalta vältetään, on jokaisen hyvä kartoittaa omat riskitekijänsä. Luustoterveystestin voi tehdä osoitteessa https://e-lomake.fi/lomakkeet/5066/lomake.html?rinnakkaislomake=Suomi, ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kannattaa keskustella omasta riskistään sairastua osteoporoosiin.

Osteoporoosin perushoito kestää yleensä koko loppuelämän. Perushoitoon kuuluu monipuolinen ravitsemus, riittävä kalsiumin, proteiinin ja D-vitamiinin saanti sekä säännöllinen liikunta. Tämän lisäksi tarvitaan joskus lääkehoitoa. Hyvällä hoidolla hauraskin luusto voidaan kuitenkin saada lujemmaksi. Mitä aikaisemmin luuston haurastuminen päästään pysäyttämään, sitä paremmat ovat mahdollisuudet saavuttaa hyvä luustoterveys.

Suomen Luustoliitto

Terveystrendit: mittaaminen, geenit ja täydentävät hoidot – sotea unohtamatta

I love me -messut lokakuussa tarttuu terveyden päivänpolttaviin kysymyksiin: mittaamiseen, geeniteknologiaan ja kuluttajien kokemuksiin sote-kokeiluista. Messut tuo esiin myös erilaisia näkemyksiä sekä perinteisestä lääketieteestä että erilaisista täydentävistä hoitomuodoista. Tapahtuman ohjelmaan voi tutustua nettisivuilla www.iloveme.fi.

(kuva: I love me -messuilla tehdään erilaisia terveyteen liittyviä mittauksia. Kuva: Messukeskus, I love me 2017 )

I love me esittelee monia erilaisia terveysalan palveluja ja tuotteita, ja samalla se tarjoaa keskustelualustan monenlaisille näkemyksille ja uusille ajatuksille. Messujen ohjelmassa näkyviä aiheita ovat muun muassa silmäkirurgian mahdollisuudet ja kaihin hoito, ihosyövän tunnistaminen ja luomien poisto sekä kivun hoito. Perinteisen terveydenhoidon lisäksi tapahtumassa pääsevät esiin myös vaihtoehtoiset tai täydentävät hoitomuodot, kuten keskustelu lääkehoitojen tarpeellisuudesta ja lääkkeettömistä vaihtoehdoista. Lääkäri ja kirjailija Antti Heikkilä kertoo, kuinka sairauksia voi ehkäistä ketoruokavaliolla ja sopivalla liikunnalla, jolloin tarve lääkehoitojen käyttöön vähenee. Lisäksi lääkäri Merja Riska kertoo lääkkeiden sivuvaikutuksista ja lääkehoitoa täydentävistä hoidoista, kuten homeopatiasta.

Luonnonlääketieteen keskusliiton paneelikeskustelussa kartoitetaan vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja, joiden avulla voi luonnonmukaisesti parantaa vastustuskykyä ja vähentää antibioottien tarvetta. Lisäksi lääketieteen tohtori Helena Miranda esittelee, millaisia vaihtoehtoja moderni tutkimustieto tarjoaa kivunhoitoon.

Geeniteknologian mahdollisuudet

Erilaiset mittarit ja analyysit on otettu laajasti terveydenhoidon apuvälineeksi. Ravitsemuslääkäri Pyry Suonsivu kertoo, millaisia tuloksia mittaamisella ja sen perusteella räätälöidyllä ravitsemushoidolla on saatu. Biohakkerit eli mittaroinnin asiantuntijat Olli Sovijärvi, Teemu Arina ja Jaakko Halmetoja paljastavat, millä tavoin mittaamista voi käyttää apuna myös stressinhallinnassa ja omien tavoitteiden saavuttamisessa.

Tulevaisuudessa geenianalyysien tuomaa yksilöllistä tietoa käytetään entistä laajemmin hoidon tukena. Messuilla käydään läpi, millaista tietoa geenitestit sisältävät ja kuinka luotettavia ne ovat. Lisäksi esitellään testien erilaisia käyttökohteita. Genetiikkaa hyödyntämällä voidaan esimerkiksi tunnistaa eri sairauksien riskitekijöitä ja ennaltaehkäistä tai viivästyttää sairauksia merkittävästi. Lisäksi geenitieto auttaa suunnittelemaan yksilöllistä lääkehoitoa, toimii elämäntapamuutosten taustamotivaattorina ja tukee lääkkeiden kehitystyötä.

Geeniteknologiassa on paljon mahdollisuuksia. Ensimmäiset sovellukset liittyvät muun muassa lääkeaineisiin, ja ne mahdollistavat lääkkeiden yksilöllisen soveltuvuuden ja annostuksen määrittelyn. Kun kattava genomitieto saadaan tulevaisuudessa osaksi yksilön omia terveystietoja, niin silloin päästään laajamittaiseen ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, uskoo Sitran projektijohtaja Tuula Tiihonen.

Sote-näkymiä kuluttajille

Sote-teeman puheenvuoroissa kuullaan asiantuntijoiden uusimmat näkemykset ja käytännön esimerkkejä sote-kokeiluista. Tehyn paneelissa pohditaan, millä tavoin kokonaisvaltainen terveydenhoito toteutuu sote-uudistuksen jälkeen sairauden hoitamisen rinnalla ja kuinka nopeasti hoitoon jatkossa pääsee. Kuluttajien arkea helpottavia sote-innovaatioita esitellään start up -yritysten lyhyissä tietoiskuissa. Lisäksi kuullaan käytännön kokemuksia soten laajennetusta valinnanvapaudesta, jota on kokeiltu viidellä alueella ympäri Suomen. Sitra tuo lavalle sote-kokeiluissa mukana olleita ihmisiä, jotka kertovat omista kokemuksistaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat 24/7 ja ne koskettavat meitä kaikkia. Sote-uudistus voi tuntua etäiseltä ja monimutkaiselta, koska siinä uudistetaan rakenteita ja hallintoa. Sote-uudistukseen liittyvä kieli on vaikeaa ja siksi pyrimmekin I love me -messuilla puhumaan aiheesta selkeästi. On hyvä muistaa, että meillä moni lähtökohta on aika hyvin. On korkeasti koulutetut alan ammattilaiset ja toimiva erikoissairaanhoito. Toki myös ongelmia on ihan riittävästi mm. hoitoon pääsyssä ja ikäihmisten palveluissa ja iso huoli on myös henkilöstöstä, heidän jaksamisestaan ja venymisestään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

I love me on tyylin, hyvän olon ja itsestä huolehtimisen tapahtumakokonaisuus, joka järjestetään 19.–21.10.2018 Messukeskuksessa Helsingissä.

Lasten vanhemmat: Sisäilmaongelmiin reagoidaan liian hitaasti

Sisäilman puhdistaminen maksaa 30 €/ kk/ lapsi
Lääkäri: Mitä pienempi hiukkanen, sitä pidemmälle kudoksiin se pääsee

Lähes joka toisessa perheessä sisäilmaongelmat vaivaavat lapsia päiväkodissa tai koulussa. Sisäilmaongelmiin törmätään myös kotona, työpaikoilla ja harrastustiloissa siinä määrin, että vain joka neljäs lapsiperheistä kertoo, ettei ole kokenut sisäilmaongelmia missään. Lasten vanhemmat haluavat nopeampaa reagointia ongelmiin. Myös parempaa tiedottamista kaivataan. Mieluisimmat tiedottamisen kanavat ovat paikallinen sanomalehti ja TV uutiset. Tulokset käyvät ilmi suomalaisen terveysteknologiayritys Genano Oy:n syyskuussa teettämästä kyselystä.

Genano on puhtaan sisäilman asiantuntijayritys, jonka kehittämä patentoitu ilmanpuhdistin puhdistaa ilmasta jopa nanoluokan kokoiset hiukkaset. Genanon teknologia perustuu sähköiseen ilman suodattamiseen.

Totuttu arki ei ole lähelläkään lasten vanhempien toiveita

Genanon teettämän kyselyn perusteella yksi selvä viesti on, että sisäilmaongelmiin ei lasten vanhempien mielestä reagoida riittävän nopeasti. 42 % vanhemmista kertoo kyselyssä, että sisäilmatutkimusten aloittamiseen on mennyt yli puoli vuotta siitä, kun oireita on alkanut esiintymään. Joka viides (21 %) vastaajista kertoo, että ongelmiin ei ole reagoitu koskaan. 67 % haluaisi, että sisäilmaongelmiin puututtaisi viikon sisällä, vain 3 % kertoo näin tapahtuneen.

–          Valitettavan monessa lapsiperheessä kärsitään sisäilmaongelmista, jopa siinä määrin, että kyselyn mukaan joka kolmas on saanut oireisiinsa astmalääkkeitä, antibiootteja tai muuta lääkehoitoa. Lasten vanhempien huoli on ymmärrettävä. Lasten vanhempien toive nopeasta reagoinnista on myös ihan realistinen, sillä sisäilman puhdistamiseen on olemassa nopea ensiapu, sähköinen sisäilmanpuhdistin, kertoo Genano Oy:n toimitusjohtaja Niklas Skogster.

Lasten vanhemmat: Rahan puute suurin syy ongelmien hoitamattomuuteen

Kyselyssä kysyttiin lasten vanhemmilta mielipidettä, miten sisäilmaongelmiin tulisi reagoida. 73 % haluaisi, että toiminta voisi jatkua nykyisissä tiloissa niin, että tilat remontoidaan terveellisiksi. Väliaikaisia tiloja ratkaisuksi ehdottaa lähes joka toinen (44 %). Ilmapuhdistin olisi hyvä ratkaisu joka kolmannen mielestä. Miksi sisäilmaongelmiin vanhempien mielestä ei sitten puututa riittävän nopeasti? 90 % lasten vanhemmista on sitä mieltä, että kyseessä on kustannuskysymys, ongelmien ratkaisemiseen ei ole tarpeeksi rahaa.

–          Tässäkin lasten vanhemmilla näyttää olevan aikalailla realistinen kuva olemassa olevasta tilanteesta. Toisaalta tarvitaan nopeaa reagointia tilanteeseen, mutta ehdottomasti myös korjaavia toimenpiteitä. Nämä vaativat onnistuakseen suunnittelua ja valmisteluaikaa, ja ovat yleensä myös kalliita toteuttaa. Jokaisella kunnalla ja kaupungilla ei välttämättä ole heti kykyä korjata kaikkia ongelmakiinteistöjä, ilmanpuhdistimilla saadaan aikaa ja joustoa toteutukseen, ennen varsinaisia korjaustoimenpiteitä, sekä vältytään kalliilta ja vaivalloisilta väistötilaratkaisuilta, toteaa Skogster.

 

–          Väistötilojen järjestäminen väliaikaisratkaisuna vie usein kuukausia ja se on myös kallista. Esimerkiksi välituntien ja ruokailun järjestäminen voi olla todella vaikeaa. Käsitöiden tai kemian opettaminen väliaikaisissa tiloissa saattaa olla jopa mahdotonta. Ilmanpuhdistin on hyvä ja nopea ensiapu silloin kun sisäilmaongelma on todettu tai sitä vasta epäillään. Kun tämä yhdistetään tilojen remontointiin tai uudisrakentamiseen, saadaan aikaan paras lopputulos, jatkaa Skogster.

Puhdas ilma maksaa lasta kohden noin 30 euroa kuukaudessa

Kun koulussa tai päiväkodissa todetaan sisäilmaongelma, tai on epäilys siitä, on sähköinen nanoluokan ilmanpuhdistin nopea ja edullinen ratkaisu. Laitetta ei yleensä osteta, vaan se vuokrataan. Laitteen saa käyttöön muutamassa päivässä, jolloin ilma puhdistuu ja työskentelyä voidaan jatkaa olemassa olevissa tiloissa, kunnes pysyvä ratkaisu löytyy. Puhdas ilma tulee maksamaan noin 30 euroa oppilasta kohden kuukaudessa. Yksi vuokrattava laite puhdistaa noin 500 m3 tunnissa ja sen vuokrahinta kuukaudessa on 300 euroa. Keskimääräisesti koulun luokkahuoneissa on noin 150 – 200 m3. Hyvään tulokseen päästään vaihtamalla ilma 2 – 3 kertaa tunnissa. Valtiokonttorin laskelmien mukaan kunnallisen työntekijän yksi sairauspoissaolopäivä maksaa 340 euroa. Väistötiloina erilaisten parakkien kustannukset saattavat nousta satoihin tuhansiin euroihin vuodessa.

Skogster: Yksiselitteistä homekoulua ei liene olemassakaan

Sisäilmaongelmissa käytettävissä ilmanpuhdistimissa on olemassa teknologialtaan erilaisia suodattimia: pääosin kuitusuodattimia ja sähköisiä suodattimia. Kuitusuodattimet eli niin sanotut HEPA-suodattimet pystyvät suodattamaan kooltaan 300 nanometrin kokoisia hiukkasia, kun taas sähköiset suodattimet suodattavat ja tuhoavat ilmasta jopa 3 nanometrin kokoiset hiukkaset, joita ovat esimerkiksi mikrobit, bakteerit, virukset, homeitiöt ja homeen erittämät toksiinit. Ero näiden kokojen välillä on kuten jalkapallolla ja nuppineulan päällä. Sähköisen suodatuksen tehoa voidaan vielä lisätä aktiivihiilellä, jolla eliminoidaan otsonin tuotto sekä saadaan kerättyä ilmasta erilaisia kaasuja, kuten kemikaalit.

Kuitusuodattimissa hiukkaset kerätään suodattimeen, joka on vaihdettava aika ajoin. Tällaiset suodattimet ovat myös oivallisia kasvualustoja epäpuhtauksille. Sähköisessä suodattamisessa pienetkin hiukkaset tuhoutuvat sähkövarauksien ja voimakkaiden ionisuihkujen yhteisvaikutuksesta. Tällainen ilmanpuhdistin pesee itse itsensä joka viikko, jolloin sen teho säilyy tasaisen korkeana koko ajan.

–          Sisäilman epäpuhtaudet johtuvat usein monista eri syistä, yksiselitteistä ”homekoulua” ei liene olemassakaan. Siksi on tärkeää, että tiloihin valitaan ilmanpuhdistin, joka pystyy suodattamaan ja tuhoamaan kaikki erilaiset pienetkin hiukkaset, muistuttaa Skogster.

Lääkäri Teemu Taulavuori: Lopputulos voi olla kuin huonossa pölynimurissa

Yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri Teemu Taulavuori arvioi, miten sisäilmassa olevat hiukkaset vaikuttavat terveyteen:

–          Nyrkkisääntönä on, että mitä pienempi hiukkanen, sitä pidemmälle kudoksiin se pääsee. Jos sisäilmaan tulee sellaisia hiukkasia tai kaasuja, joita ei voida välttää, on ilman puhdistamisen oltava suunniteltuna koko sisäilman ilmanvaihtoon sopivaksi. Suodatusteholtaan sen on oltava sellaista, että siihen jäävät pienimmätkin epäpuhtaudet. Muuten lopputulos voi olla kuin huonoissa imureissa, jotka tiedetään pienten partikkelien puhaltajiksi. Huono suodatin voi huonontaa sisäilmaa entisestään.  Biologisella tasolla tärkeää on vähentää nanopartikkeleita, sillä ne etenevät hengitysteissä aina keuhkorakkulatasolle asti, jopa verenkiertoon, solukalvojen läpi imeytyessään.

Oppilaat jaksavat keskittyä opetukseen paremmin

Genanon sisäilmanpuhdistimia käytetään Suomessa ja Pohjoismaissa jo kymmenissä kouluissa ja päiväkodeissa. Kokemukset näistä ovat olleet hyviä. Espoon Pohjois-Tapiolassa sijaitsevassa Sepon koulussa oireiltiin vuosia sisäilmaongelmien takia. Aluksi Genanon ilmanpuhdistimet sijoitettiin luokkiin, joissa oireiltiin selvimmin. Keväällä 2017 ilmanpuhdistimet sijoitettiin kaikkiin koulun tiloihin. Nanoluokan ilmanpuhdistimilla aikaansaatu ilmanlaadun parantuminen huomattiin pian ympäri koulua.

–          Ihan yleisesti meille kaikille oli se vaikutus, että sairauspoissaolot vähentyivät, nyt jo eläkkeellä oleva koulusihteeri Pirjo Myllys kertoo.

Erään naisopettajan mielestä ilmanpuhdistimet ovat tehneet normaalin elämisen mahdolliseksi koulun tiloissa. Tärkeimpänä seikkana hän kuitenkin nostaa esille, miten paljon paremmin oppilaat jaksavat keskittyä opetukseen puhtaamman sisäilman ansiosta. Vararehtori Jouni-Jukka Annala on myös huomannut eron ja pitää sitä tärkeänä henkilöstön hyvinvoinnin ja rekrytoinnin näkökulmasta.

–          Ihmiset aina kysyvät sisäilman tilanteesta, niin voidaan sanoa, että meillä hurisevat nämä laitteet ja tilanne on hyvä. Kaikki oireet loppuivat kuin veitsellä leikaten, kertoo Annala.

Tiedottamiselle kouluarvosana 6 –

Kyselyssä lasten vanhemmat peräänkuuluttavat myös parempaa tiedottamista. Tiedottaminen sai kouluarvosanan 6 -. Joka viides antoi arvosanaksi huonoimman mahdollisen, eli nelosen. Mieluisimpina viestintäkanavina kyselyssä lasten vanhemmat pitivät paikallisia sanomalehtiä ja TV uutisia. Sisäilmakeskustelua kaivataan, sillä vain 7 % vastaajista oli sitä mieltä, että sisäilmakeskustelua on jo liikaa.

Genanon teettämään sisäilmakyselyyn vastasi 1 000 alaikäisen lapsen huoltajaa. Heistä 751 kertoi, että perheessä on koettu sisäilmaongelmia. Vastaukset kerättiin 3. – 10.9.2018.

​Eväitä muistisairaan kohtaamiseen – Esperin kiertue toi muistisairauden asiantuntijat omaisten ja kiinnostuneiden luo

Viime keväänä Esperin hoivakodeissa ympäri Suomen järjestettiin yhdessä Muistiluotsi-asiantuntijoiden kanssa kaikille avoimia infotilaisuuksia, joissa levitettiin tietoutta muistisairauksista, annettiin eväitä niiden tunnistamiseen sekä muistisairauksien kanssa elämiseen. Lisäksi tutustuttiin yhteiskunnan tarjoamiin tukiin muistisairaille ja heidän läheisilleen.

Esperin hoivakoteihin tulee runsaasti yhteydenottoja tilanteissa, joissa muistisairautta ei ole vielä virallisesti diagnosoitu, mutta epäilyjä jo on. Kyselijöillä ei välttämättä ole tietoa siitä, miten lähteä asiaa purkamaan ja ovatko epäilykset edes aiheellisia. Myös moni hoivakodin asukkaan omainen tai omaishoitaja on ymmällään läheisen käytöksen tai toiminnan vuoksi. Meillä on osaamista muistisairaiden hoidosta ja uudet hoivakodit on suunniteltu ikääntyneiden ehdoilla, muistisairaat huomioiden. Asiantuntija pystyy kuitenkin kertomaan, milloin huolestua, mistä apua ja miten toimia muistisairauden eri vaiheissa, kertoo Esperin alue- ja lääkäripalveluiden johtaja Kimmo Karvonen.

Omaisille ja läheisille sekä muille asiasta kiinnostuneille järjestettiin keväällä luentoja ja keskustelutilaisuuksia 17 Esperin hoivakodissa ympäri Suomen. Puhumassa olivat Muistiliiton jäsenyhdistysten alaisten Muistiluotsikeskusten asiantuntijat. Muistiluotsit tarjoavat tietoa, tukea ja toimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä tietoa aivoterveydestä kaikille asiasta kiinnostuneille. Itse toiminta jakautuu kolmeen osa-alueeseen: asiakastyöhön, vapaaehtoistoimintaan ja vaikuttamis- ja verkottumistyöhön.

Taru Vartiainen Etelä-Savon Muistiluotsin toiminnanjohtaja ymmärtää omaisten ja läheisten huolen, sillä hän käy usein luennoimassa muistisairauksista eri tahoille. Muistiluotsit järjestävät myös kaikille avoimia yleisöluentoja ja ylläpitävät Muistikahvilatoimintaa. Paljon pyydettyjä muistitestejä tehdään kuitenkin vain julkisella puolella. Toimintaan voi tulla mukaan kuka vain, joka on kiinnostunut aivoterveyteen tai muistiin liittyvistä asioista tai mikäli hänellä itsellään tai läheisellä on muistiongelmia tai muistisairaus. Varsinaista diagnoosia ei tarvitse olla eikä myöskään Muistiyhdistyksen jäsenyyttä vaadita.

Vartiainen kävi huhtikuussa luennoimassa Mäntyharjulla Esperi Hoivakoti Rautuhovissa:

tyypillisesti ihmiset ovat kiitollisia, että näistä asioista keskustellaan. Kun omaishoitaja on 24/7 muistisairaan kanssa, niin tulee joskus ajatus, että muistisairas tahallaan tai kiusallaan tekee jotain. Luennolla käydään läpi niitä tekijöitä, jotka ovat merkkinä muistisairaudesta ja millaisilla keinoilla tai apuvälineillä muistisairaan kanssa toimimista voidaan helpottaa.

Liisa Kytömäki oli tullut kuuntelemaan luentoa:

Nyt on ilmennyt tuttavissa niin paljon muistisairautta, miehen kaverikin sai aivoinfarktin eikä enää yksin pärjää. Se käy niin nopeasti ja voi tulla eteen kelle vaan. Kyllä se (luento) auttoi suhtautumaan muistisairaan kohtaamiseen.” Kansallisten senioreiden puheenjohtaja Elli Rautio pitää aihetta ajankohtaisena: ”Tätä pitäisi jokaisen kuunnella, muistisairautta on varmasti joka perheessä. Minusta tämä on erinomaista kuunneltavaa myös nuoremmille. Heillä ei ole vielä elämänkokemusta ja voivat olla aika kokemattomia kohtaamaan näitä muistisairauksia.

Aihe puhuttaa nykyään paljon myös lehdistöä ja muistiasiat ovat hyvin tapetilla. Kevään Aivoviikko ja syksyn Muistiviikko huomioidaan hyvin ja on ymmärretty, että kyseessä on yleinen, kansanterveydellinen ongelma. Muistisairauksista on kuitenkin vielä harhaluuloja, vaikka parempaan suuntaan ollaankin menossa. Vartiainenkin huomaa toisinaan, että ajatellaan ettei muistisairas ihminen ymmärrä, hänelle ei tarvitse vastata tai annetaan epäasiallisia vastauksia. Keskustelu käydään omaisen tai avustajan kanssa ja oletetaan, ettei muistisairaalla ole samoja inhimillisiä tarpeita, vaikka sosiaaliset kontaktit ovat erittäin tärkeitä. Myös muistisairas ihminen nauttii musiikista ja konserteista.

Suomessa on vallalla strategia, että kotona ollaan niin pitkään kuin mahdollista. Vartiaisen mukaan, jos ihmiseltä itseltään tätä kysyttäisiin, niin he usein itsekin toivovat toisenlaista asumista:

Jos siirtyminen esimerkiksi hoivakotiin jätetään liian myöhäiseen vaiheeseen, niin ihminen ei kotiudukaan niin hyvin.

Milloin kotona ei enää pärjää

  • Kun muistisairas henkilö ei tunne enää oloaan turvalliseksi ja arjen normaalit rutiinit eivät enää onnistu: ei muista syödä tai mitä syö.
  • Ajan ja paikan orientaatiohäiriöt: henkilö ei tiedä onko kotona, onko ilta vai aamu. Muistisairauteen liittyy yleensä vaeltaminen ja eksymisen vaara on suuri.
  • Uni- ja valverytmin häiriöt: päivän ja yön sekoittumista ei omainen kauaa jaksa.

Viisi vinkkiä muistisairaan kohtaamiseen

  1. Kiire pois! Muistisairas ihminen huomaa helposti, jos on kiire ja silloin hän ei ole mukana tilanteessa tai hermostuu.
  2. Kunnioita ja arvosta – ole läsnä, kuuntele ja välitä
  3. Puhu hitaasti edestäpäin ja lausu keskustelukumppanin nimi – nimi palauttaa hetkeen
  4. Älä testaa muistisairaan ihmisen muistia – hyvä tunnelma on tärkeintä
  5. Kosketa ja silitä – se tuo turvallisen, hyvän olon

Taustaa

Suomessa on 393 000 muistisairauden tai heikentyneen kognitiivisen toimintakyvyn kanssa elävää ja uusia sairastuneita tulee lähes 15 000 joka vuosi. Muistisairaus onkin suurin ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttava tekijä ja kahdella kolmesta ympärivuorokautisen hoidon asiakkaasta on muistisairaus.

Tänään alkoi Muistiviikko, Muistijärjestön tärkein toimintaviikko. Viikon aikana Muistiliitto kannustaa tekemään muistiystävällisiä tekoja.

Lähde: Muistiliitto, Mikkelin seudun Muisti ry, Etelä-Savon Muistiluotsi

____

Muistiliiton tavoite on toimia muistisairaiden ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontatehtävissä, edistää heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan ja syventää muistiosaamista ja sen ymmärrystä yhteiskunnassa. Muistiluotsikeskusten asiantuntijat kiertävät luennoimassa eri tapahtumissa ympäri Suomen.

____

Muistiluotsi on Muistiliiton jäsenyhdistyksen hallinnoima, STEAn rahoittama asiantuntija- ja tukikeskus, joilta saa tietoa, tukea ja toimintaa muistisairauksiin liittyen. Muistiluotsien tehtävät jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: asiakastyöhön, jossa tuetaan muistisairasta ihmistä ja hänen läheisiään asiakaslähtöisesti sekä tarjotaan vertaistukea ja tietoa muistista ja muistisairauksista. Toisena vapaaehtoistoimintaan, jolla vahvistetaan muistisairaitten ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaisuuden kokemusta. Vapaaehtoistoiminnan yksi muoto on MuistiKaVeRi-toiminta, jolla pyritään turvaamaan muistisairaan henkilön omannäköisen elämän jatkuminen sairaudesta huolimatta. Kolmantena on vaikuttaminen ja verkottuminen, jolla edistetään muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvointia, oikeuksien toteutumista ja tarpeiden huomioimista maakunnassa verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa, vaikuttamalla maakunnan muisti- ja hoitotyön kehittämiseen sekä kertomalla ajankohtaista tietoa muistisairauksista, tukimahdollisuuksista ja aivoterveydestä.

Esperi tarjoaa koteja ja monipuolisia asumispalveluita ikääntyneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä vammaisille. Teemme yhteistyötä 200 kunnan kanssa ja meillä on 6000 asukaspaikkaa ympäri Suomea. Työllistämme 5500 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja liikevaihtomme vuonna 2017 oli noin 213 miljoonaa euroa. www.esperi.fi

Luonnonkosmetiikan suosio kasvaa rytinällä

Sertifioitu luonnonkosmetiikka ei ole enää pienen kohderyhmän erikoisuus vaan koko kansaa kiinnostava trendi. Tästä kertoo Sokos- ja Emotion-myymälöissä viime vuosina nähty hurja kasvusuuntaus, jossa luonnonkosmetiikan myynti on tuplaantunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Valikoimasta löytyy nyt vaihtoehtoja kaikille. Uusimpana Suomeen on saapunut luksusmerkki Tata Harper.

Luonnonkosmetiikan myynti on kasvanut 150 % vuodesta 2010 Sokos- ja Emotion-myymälöissä. Vauhti kiihtyi erityisesti vuodesta 2013, jonka jälkeen myynti on tuplaantunut. Suosion kasvulle ei näy loppua.

Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa 100 % ainesosista on peräisin luonnosta eikä tuotteissa ole lainkaan laboratoriossa valmistettuja synteettisiä aineita kuten säilöntä- tai väriaineita.

– Luonnonkosmetiikka on kehittynyt valtavasti viime vuosina ja uusia merkkejä tulee jatkuvasti markkinoille. Mekin laajennamme valikoimaamme koko ajan. Tuotteita löytyy nyt kaikista hintakategorioista, esimerkiksi elokuussa Suomessa myyntiin tullut amerikkalainen Tata Harper on luonnonkosmetiikan luksusta. Ihonhoitotuotteiden lisäksi värikosmetiikan suosi kasvaa luonnonkosmetiikassa, kuvailee hankintapäällikkö Mona Davidsson SOK tavaratalo- ja erikoisliikekaupan ketjuohjauksesta.

Korealainen kosmetiikka on suurinta huutoa ja keväällä Sokoksen ja Emotionin valikoimiin saapui Whamisa-sarja, joka on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Korealaisen kosmetiikan suosio perustuu tuotteiden tehokkuuteen. Korealaisten kauneusrutiinit ovat pikkutarkkoja: päivittäinen ihonhoito saattaa sisältää 20 eri tuotetta. Trendinä onkin nyt kerrostaminen: ihoa kosteutetaan yhä uudelleen ja uudelleen suosituilla kasvovesillä. Aasiassa tuotekehitys on myös innovatiivista. Esimerkiksi tuotteiden säilyvyyteen on kehitetty luonnollinen fermentointiprosessi.

– Luonnonkosmetiikka kiinnostaa nyt koko kansaa: Ihmiset ovat heränneet pohtimaan kosmetiikan kemikaalikuormitusta itselleen ja ympäristölle. Nuoret ovat erityisen tiedostavia. Ilmiö painottuu toki naisiin, miehet eivät vielä aktiivisesti kysy luonnonkosmetiikkaa myymälöissämme. Mutta koska naiset ostavat myös miehille tuotteita, käyttää moni suomalaismies sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, kertoo Mona Davidsson.

Luonnonkosmetiikka on niin kysyttyä, että uudistetuissa tavarataloissa on sertifioidun luonnonkosmetiikan merkit koottu esillepanoissa yhteen, jotta asiakkaan on nämä helppo nyt löytää. Uudenlainen toteutus on jo nähtävillä Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän Sokoksilla. Myös Kuopio saa omansa syksyn aikana ja Turku ja Wiklundin perusparannuksen valmistuessa.

Ahdistaako syksy? Pohdi työtapojasi, tee arjesta itsesi näköistä – ja muista maltti myös harrastamisessa

Pohjola Terveyden työpsykologi Greta Turunen kehottaa nauttimaan arjen rytmistä ja rutiineista sekä tekemään vapaa-ajalla hyvää mieltä tuottavia asioita. Näin jaksaa paremmin, jos syksyn työrupeama alkoi rytinällä.

Syksy on tarkoittanut monelle arjen aloittamista kuvainnollisesti puhtaalta pöydältä lomien jälkeen. Osaa lomalta paluu ahdisti, toiset odottivat töiden alkamista kuin kuuta nousevaa. Rutiineista nauttiville ihmisille töiden ja perhe-elämän rytmittämä arki on elämän parasta aikaa. Työn ylikuormittavuudesta ja stressistä kärsiviä syksy voi puolestaan ahdistaa.

Jos kuulut jälkimmäiseen joukkoon, Pohjola Terveyden työterveyspsykologi Greta Turunen kehottaa pohtimaan, mistä ahdistus syntyy ja mikä sitä oikein aiheuttaa.

– Ahdistuneisuuden tehtävä on varoittaa potentiaalista uhkasta. Ajatuksissa ahdistus ilmenee huolena, tunteissa kehon ylivirittymisenä ja käyttäytymisessä usein välttämisenä. Jos työssä jokin asia ahdistaa ja vie yöunet, on työntekijällä velvollisuus raportoida siitä esimiehelleen.

– Jatkuvasti hiertävät ja pahaa mieltä aiheuttavat asiat tulee selvittää. On hyvän työntekijän merkki, että ikävätkin asiat rohkenee ottaa puheeksi, Turunen kannustaa.

Iso osa elämää

Työ pännii satunnaisesti jokaista. Greta Turunen muistuttaa, ettei täydellistä työtä ole olemassakaan.

– Kaikki työt aiheuttavat aika ajoin stressiä ja väsymystä. Toisinaan työ vie valtavasti energiaa, mutta hyvinä päivinä se antaa sitä kaksin verroin takaisin. Kaiken kaikkiaan työ määrittelee meitä ihmisinä ja on iso osa elämää. Siksi työssä koetut karikot ja ilot koetaankin monesti tunteella.

Vaikka työ on kuinka vaativaa ja tärkeää, Turunen painottaa, että ihmisellä pitää olla muitakin mielenkiinnon kohteita.

– Aivomme rakastavat erilaisia ärsykkeitä. Mitä enemmän teemme erilaisia asioita, sitä paremmin ne palautuvat. Toisille liikunta on paras tapa irrottautua työstä, jotkut uppoutuvat hyvää kirjaan. Keinolla ei sinänsä ole väliä, kunhan se on sellainen, joka vie mielen ja ajatukset pois töistä. Myönteiset tunnekokemukset ovat keskeisiä palautumiselle.

Pohdi työtapojasi – mutta älä jää yksin

Mutta entäpä sitten ne, jotka kantavat töitä päivä toisensa jälkeen kotiin asti?

Greta Turunen sanoo, että harva pystyy olemaan tehokas kovin pitkään. Jos työt jäävät päivän aikana jatkuvasti niin pahasti kesken, että niitä on jatkettava kotona, työskentelyn tehokkuudessa voi olla petrattavaa.

– Omasta itsestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen tulisi olla jokaisen ykkösprioriteetti. Jos stressi on jatkuvaa ja työkuorma kestämätön, ihmisen tulisi kysyä itseltään, olenko minä oman elämäni tärkein ihminen ja kenen käsissä jaksamiseni on? Kun vastaus on selvillä, voi vielä kysyä, onko tämä sen näköistä elämää, jota haluan elää?

Turunen ohjeistaa rakentamaan arjesta sellaisen, että se tuottaa iloa, vaikka lomaa ei olisi näköpiirissä aikoihin.

– Ihminen on rytminen olento. Kun arjen palapeli toimii, suurin osa ihmisistä kokee elämänsä hyväksi. Siksi arjesta pitäisikin rakentaa itsensä näköistä ja sellaista, joka tuottaa hyvää oloa ja -mieltä päivittäin. Satunnaiset stressipiikitkään eivät ahdista, jos niiden purkamiseksi on olemassa hyviä ja toimivaksi todettuja keinoja.

Apua kannattaa myös hakea työterveydestä jo ennen kuin ongelmat vaikuttavat merkittävästi jaksamiseen.

Malttia harrastamiseen

Moni puhkuu syksyllä myös intoa aloittaa liikunta tai muu harrastus, jotta arkeen tulisi muutakin sisältöä kuin työ. Kylmiltään lenkkipolulle tai kuntosalille kannattaa kuitenkin lähteä varovasti ja tunnustellen.

Uutta harrastusta aloittelevia Turunen kehottaa miettimään, onko harrastus sellainen, joka innostaa itseä, on merkityksellistä ja jonka tekemisestä nauttii. Myönteisiä tunnekokemuksia tarjoavat ja pystyvyyden tunnetta kasvattavat harrastukset ovat usein palauttavia ja lisäävät voimavaroja.

– Töiden aloittamisen yhteyteen ei välttämättä kannata yhdistää montaa uutta elementtiä. Mutta jos harrastukset tuovat elämään iloa ja antavat arkeen uutta virtaa, niin silloin ne toimivat. Itsensä kuormittamisessa on kuitenkin syytä muistaa kohtuus ja on myös tärkeä kuulostella, mitä keho sanoo. Toisinaan vähemmän on enemmän, Turunen muistuttaa.

Lue lisää Pohjola Terveyden työterveyspalveluista.

Älä ylläty ikävästi metsässä – poimi vain sieniä, jotka tunnet

Metsään kannattaa nyt suunnata korin kanssa, sillä sienikausi on kuuman kesän vuoksi vasta aluillaan. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, mitä koriinsa kerää: Suomen metsistä löytyy myös myrkyllisiä sieniä, vaikka vakavat myrkytykset ovat harvinaisia. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että eräät myrkkysienet voivat aiheuttaa maksa- ja munuaisvaurioita. Poimi metsässä vain sieniä, jotka tunnistat varmasti.

Sienimetsässä ei kannata arvailla, vaan poimia ainoastaan sieniä, jotka tunnistaa varmasti. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että kokenutkin sienestäjä voi joskus erehtyä, tai lapsi maistaa pihalta löytynyttä sientä, joka onkin myrkyllinen. Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita, eikä pihapiiristä löytyneen sienen maistelusta ole useimmiten haittaa edes pienille lapsille.

Vakavissa myrkytyksissä kyse on aina sienen syömisestä ateriana. Jos epäilee sienimyrkytystä, on sienen tunnistaminen tärkeää mahdollisen hoidon valitsemiseksi. Tuntomerkkien lisäksi on hyvä miettiä, millaiselta kasvupaikalta sieni on poimittu. Myrkytystietokeskus vastaa ympäri vuorokauden äkillisten sienimyrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin numerossa 09 471 977. Jos myrkyllisiä sieniä on syöty ruoaksi, on syytä hakeutua sairaalaan hoidontarpeen arviointiin ja seurantaan. Mahdollisimman nopeasti nautittu lääkehiili estää myrkkyjen imeytymistä.

Sienimyrkytyksen oireiden alku vaihtelee sienestä riippuen vajaasta tunnista useaan vuorokauteen. Ensimmäisiä oireita voivat olla pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu ja ripuli. Hermostoon vaikuttavat sienet voivat aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, sekavuutta ja harhoja sekä vakavissa tapauksissa jopa tajuttomuutta. Alkuoireet voivat kuitenkin olla myös huomaamattomia.

Vakava myrkytys voi johtaa maksavaurioon, mutta myrkyllinen sieni voi vahingoittaa myös munuaisia. Myrkytys johtaa harvoin maksansiirtoon, mutta vuosittain hoidossa on maksavaurion vuoksi jokunen myrkytyksen saanut. Sienen aiheuttama äkillinen munuaisvaurio voi johtaa dialyysihoidon tarpeeseen, mutta vain reilulle kymmenesosalle jää akuuttivaiheen jälkeen krooninen munuaisten vajaatoiminta.

Suomessa tavallisin maksavaurion aiheuttava sieni on valkokärpässieni. Muita erityisen myrkyllisiä sieniä ovat muun muassa suippumyrkkyseitikki, kavalakärpässieni ja myrkkynääpikkä. Korvasieni on raakana myrkyllinen, mutta oikein käsiteltynä syötävä.

Muista sienimetsässä:
– Poimi vain sieniä, jotka tunnet.
– Sienimyrkytyksen oireiden alku vaihtelee tunnista useaan vuorokauteen.
– Jos epäilet syöneesi myrkkysieniä, pyri tunnistamaan sieni.
– Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita.
– Jos epäilet sienimyrkytystä, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen 09 471 977.