Tupakka on maailman eniten kuolemia aiheuttava yksittäinen tuote. Se aiheuttaa vuosittain maailmanlaajuisesti noin seitsemän miljoonaa kuolemaa. Suomen osalta luku on 4300 – 4500 kuolemaa vuodessa. Tupakoitsijat kuolevat keskimäärin kymmenen vuotta nuorempina kuin tupakoimattomat. Tupakoinnista syntyy Suomesta vuodessa noin 1,5 miljardin kustannukset yhteiskunnalle.
Tupakkaa ei voi verrata mihinkään muuhun tuotteeseen. Sen käytölle ei ole turvallista rajaa – käyttämällä tupakkatuotteita juuri käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla ihminen altistuu kymmenille vaarallisille aineille ja muun muassa kasvattaa merkittävästi syöpäriskiään. Tupakka on suurin yksittäinen syy syövän taustalla. WHO:n tupakkapuitesopimuksen mukaan tupakkatuotteet on tarkoituksella suunniteltu sellaisiksi, että ne aiheuttavat ja ylläpitävät riippuvuutta.
Maailmalla on virinnyt kansanliike, joka pyrkii lopettamaan sijoitukset tupakkayhtiöihin. Tupakkatuotteiden valmistus ei ole koskaan vastuullista, koska tupakka on aina haitallinen tuote sekä yksilölle että yhteiskunnalle, muistuttaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen.
Tobacco-Free Portfolios –liikkeeseen on sitoutunut jo useita pankkeja ja suursijoittajia, kuten eläkeyhtiöitä, eri puolilla maailmaa. Syöpäjärjestöt on allekirjoittanut liikkeen julistuksen tupakattomista sijoituksista (’Tobacco-Free Finance Pledge’) ja kannustaa suomalaisia sijoittajia irrottautumaan tupakkasijoituksista.
Sijoittajilla on merkittävä rooli yritysten taloudellisen kestävyyden kannalta. Lisäksi sijoittajat voivat toimia suunnannäyttäjinä. Nyt tarvitaan sijoittajilta vastuullisuutta: sijoitusvoittoja ei saa hakea ihmisten terveyden kustannuksella. Ainoa kestävä tapa suhtautua tupakkatuotteisiin on sulkea tupakkayhtiöt pois kaikista sijoituksista, painottaa Karjalainen.
Eläkeyhtiöt ovat suuria sijoittajia. Välillisesti eläkeyhtiöt sijoittavat jokaisen suomalaisen rahoja vastatessaan eläkevaroista ja eläkkeiden maksamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Eläkeyhtiöiden tulee toimia edelläkävijöinä ja lopettaa kaikki sijoitustoiminta tupakkatuotteisiin.
Apteekit lähtivät innolla mukaan kokeiluun, jossa syöpäpotilaita opastetaan luustoterveyden ylläpitoon. Vain harva asiakkaista oli keskustellut luustoterveydestä lääkärinsä kanssa aiemmin.
Luuston terveys ei ole välttämättä asia, joka on syöpään sairastuneella ensimmäisenä mielessä. Potilaan olisi kuitenkin hyvä olla tietoinen syöpälääkkeiden vaikutuksesta luustoon ja varmistaa luuston kunto syöpähoitojen aikana.
Tamro lähti keväällä toteuttamaan puolivuotista pilottia, jossa korostetaan apteekin roolia potilaan hoidon ohjauksessa ja tukemisessa. Tavoitteena on tunnistaa sellaisia riskipotilaita, jotka eivät vielä ole luustohoidon piirissä. Projektia ryhtyi vetämään Tamron palveluasiantuntija Jarno Helenius, joka on itsekin farmaseutti.
– Aluksi perehdyin kumppanina toimivan lääkeyrityksemme koulutuksessa luustoterveyteen ja syöpälääkkeiden luustovaikutuksiin. Tämän jälkeen lähdin rekrytoimaan apteekkeja mukaan pilottiin. Rakensimme apteekeille koulutusmateriaalit videoineen sekä automaattiset kohdennetut muistutukset apteekkijärjestelmiin. Saimme lyhyellä aikavälillä pilottiin mukaan upeat 44 apteekkia, Helenius kertoo.
Keskustelun herätys
Pilotissa keskitytään rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden luustoterveyteen. Käytännössä farmaseutti saa potilasjärjestelmästä räätälöidyn ilmoituksen, kun asiakas tulee noutamaan tiettyä syöpälääkettä. Näin farmaseutti tietää, että lääkkeen toimittamisen yhteydessä on syytä ottaa luustoterveys puheeksi.
Keskustelussa farmaseutti kartoittaa, onko lääkäri puhunut asiakkaan kanssa luustoterveydestä ja onko asiakkaalla luustolääke käytössä. Keskustelun päätteeksi asiakas saa Luustoliiton Syöpä ja osteoporoosi -potilasesitteen. Farmaseutti kannustaa häntä keskustelemaan asiasta myös seuraavalla lääkärikäynnillään. Lisäksi varmistetaan asiakkaan D-vitamiinin ja kalsiumin saanti.
– Olen käynyt henkilökohtaisesti kouluttamassa kaikki pilottiin osallistuneet apteekit. Kävimme läpi, miksi tällainen projekti on tärkeä ja mikä on luustoterveyden merkitys syöpäpotilaille. Annoin myös vinkkejä keskusteluun asiakastilanteissa, kertoo Helenius.
Keskustelua ohjaa tietokoneen ruudulla näkyvä verkkokysely, jota farmaseutti täyttää joko samalla tai jälkikäteen. Näin saadaan tutkimusdataa siitä, miten hyvin asiakkaat tuntevat luustoterveyttä. Lisäksi Tamro haastattelee keskusteluun osallistuneita asiakkaita. Kaikki tutkimus tapahtuu anonyymisti.
Rohkaisevia tuloksia
Helenius kertoo tulosten olevan rohkaisevia ja osoittavan lääkehoidon tuen tarpeen syöpäpotilaille.
87 prosentilla apteekin haastattelemista asiakkaista ei ole ollut käytössään luustolääkettä ja vain alle kolmannes muisti edes keskustelleensa lääkärin kanssa luustoterveydestä. Kolme neljästä asiakkaasta on puolestaan kokenut apteekin antaman terveysneuvonnan hyödylliseksi.
– Osa on saattanut olla luustolääkityksellä mutta lopettanut lääkityksen omatoimisesti. Osalla ei ole ollut tarpeeksi tietoa asiasta, toteaa Helenius.
Tärkeä tiedonantaja
Pilottitutkimus pyrittiin toteuttamaan siten, että terveysneuvonta toimisi farmaseutin arjessa mahdollisimman jouhevasti.
– Osalle farmaseuteista on tullut yllätyksenä, että asiakkailla on niin huono tietämys asiasta. Moni on ottanut pilotista selkeän toimintamallin työhönsä, Helenius kertoo.
Toimintamalli tuo Heleniuksen mukaan myös apteekeille selkeää hyötyä, kun asiakkaat ymmärtävät, että apteekista voi saada tärkeää tietoa ja apua oman terveytensä ylläpitämiseen. Näin asiakasuskollisuus kasvaa. Tämän tyyppinen terveysneuvonta vahvistaa myös päättäjien suuntaan viestiä apteekkien tärkeästä roolista.
Luustoterveyttä edistävästä yhteistyöpilotista on Heleniuksen mukaan nyt hyvä ja suoraviivainen malli jatkoa varten. Teknisesti toteutus ei vaadi ihmeitä. Suurin osa apteekkijärjestelmistä mahdollistaa ponnahdusikkunat, joiden avulla farmaseutteja voidaan muistuttaa keskustelemaan tärkeistä lääkehoitoon liittyvistä teemoista asiakkaan kanssa.
– Tässä on valmiiksi mietitty toimintatapa, jonka avulla voidaan helposti lisätä apteekkien roolia terveysneuvonnassa ja lääkehoidon tuen antajina.
Mikäli apteekillasi on kiinnostusta tämänkaltaisiin lääkehoitoa tukeviin projekteihin, kannattaa olla yhteydessä minuun, rohkaisee Helenius.
Höntsä-Fest on 3.10.2018 Helsingin Jäähallilla järjestettävä, 16-25 -vuotiaille nuorille suunnattu ilmaistapahtuma, jonka teemoina ovat nuorten harrastetoiminnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen sekä ilmastonmuutoksen vastainen työ. Festivaali tarjoaa nuorille laajan kattauksen aktivoivia matalan kynnyksen höntsälajeja nuorten vetäminä, pipolätkämatsin sekä konsertin, jossa esiintyvät rap-artistit Töölön Ketterä ja Dilemma.
Mukana Höntsä-Festiä ovat tukemassa vlogien, pelien ja livestriimien maailmassa vaikuttava sisällöntuottaja Mauton sekä Kontulasta ponnistava räppäri ja tubettaja Hassan Maikal. Tapahtuman suojelijana toimii näyttelijä Joonas Saartamo.
Nuorisohyvinvoinnin puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan kamppaileva Höntsä-Fest täyttää Helsingin Jäähallin 3.10.2018 klo 13-17. Luvassa on reipas päivä höntsäily-aktiviteettien kuten karaoken, tanssin ja teqballin parissa. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestetään etukäteen ilmoittautuneille pipolätkäottelu, jonka osallistujiksi odotetaan nuorten höntsäilijöiden lisäksi tunnettuja pelaajia muun muassa julkkisjoukkueena tunnetusta Pietarinkadun Oilersista.
Höntsäilypisteitä vetämässä on laaja joukko aktiivisia nuoria. Kantavana ideana on koota saman katon alle leikkisää matalan kynnyksen toimintaa nuorilta nuorille. Vierailla on mahdollisuus päästä todistamaan tuoreinta nuorisokulttuuria, nousevia kykyjä sekä tervehenkistä hauskanpitoa!
Höntsä-Fest huipentuu konserttiin, jonka esiintyjinä nähdään suosiota niittänyt Töölön Ketterä sekä kovassa nosteessa oleva Dilemma. Yhteistyötä tehdään myös suosittujen tubettajien kanssa.Festivaali on suunnattu 16-25 vuotiaille nuorille, mutta sisäänpääsy on kaikille vapaa ja maksuton.
Tapahtuma käynnistää niin ikään maksuttomat Höntsä-Coach -koulutukset, joissa koulitaan tulevien Höntsäklubien vetäjiä. Höntsä-Festin taustalla on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Höntsä -silta eteenpäin! -hanke, jota hallinnoi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lisäksi tapahtumaa ovat toteuttamassa muiden muassa Nuorisoseurat, Kisakeskus, Save Pond Hockey ry, The Movement -nuorisoverkosto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto Saku ry, Mahdollisuus lapselle ry, ympäristöjärjestöt Dodo ry ja Luontoliitto, Origos Oy, Omnia, Helsingin kaupungin liikuntaan aktivointipalvelu sekä Stadin Ammattiopisto.
Hoitolatukun toisen polven yrittäjät Henna Meriharju ja Harri Kujala ovat innovatiivisia yrittäjiä Vahdolta. Meriharju on 5,5 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän yrityksen toimitusjohtaja ja hänen veljensä Harri Kujala vastaa puolestaan yrityksen tuotekehityksestä.
Jo muutaman vuoden maailmalla valloittanut Skin Candy sai turvakseen patentin 31.7.2018.
– Tämä on aivan mahtavaa. Nyt uskallamme tehdä aivan oman tehtaan Skin Candy -tuotteille. Patentin ansiosta kasvu on turvallisempaa.
Jo nyt cändäys-tuotteet valloittavat maailmaa hurjaa vauhtia. Jälleenmyyjiä on muun muassa Ruotsissa, Uudessa-Seelannissa, Venäjällä, Saksassa, Englannissa, Sveitsissä, Japanissa ja Kiinassa. Suomalaisella karvanpoistoinnovaatiolla on vientiä.
Xylitoli ja karvanpoisto
Xylitolin terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Se on luonnontuote, joka ei allergisoi, sopii atooppiselle iholle ja ehkäisee bakteerien kasvua.
– Xylitolipohjaisia tuotteita on paljon, mutta kukaan ei ole soveltanut sitä ihokarvojen poistossa ennen meitä, sanoo toimitusjohtaja Henna Meriharju. Hän on myös kosmetologi.
Perinteisesti ihokarvat poistetaan joko höylällä, vahalla tai sokeroimalla. Höyläämisessä on omat huonot puolensa, vahalla poistaminen sattuu ja tavallinen sokerointi on usein hankala opetella ammattilaisellekin.
Myös laseria ja valoimpulsseja käytetään karvanpoistossa. Kaksi viimeksi mainittua menetelmää eivät sovellu hinnan, ihotyypin tai karvan värin takia läheskään kaikille. Ne ovat kivuliaita ja niillä on huono maine, koska markkinoilla on paljon etupäässä Kaukoidästä tuotuja laitteita, joiden tulos ei vastaa odotuksia.
– Kehitimme pitkään massaa, joka tarttuu vain ihokarvaan ja kuolleeseen ihosolukkoon jättäen ihon hoidon jälkeen sileäksi ja pehmeäksi. Skin Candy -massa poistaa ihokarvat helposti, kivuttomasti ja ilman ikäviä puolia. Lopulta keksimme lisätä massaan xylitolin, joka tarttuu myös hentoihin ja lyhyisiinkin karvoihin, mutta ei ihoon, selvittää Meriharju.
Miten toimii?
Massa, jossa on xylitolia levitetään iholle vastakarvaan ja poistetaan karvan suuntaisesti, toisin kuin muilla menetelmillä. Näin karvatupen suu ei repeä ja karvat irtoavat juurineen lähes kivuttomasti.
Toistuvat hoidot vähentävät ja hidastavat karvan kasvua. Ihokarvasta tulee pehmeämpi, ohuempi ja huomaamattomampi jokaisella poistokerralla. Karvanpoisto xylitolilla mahdollistaa karvattoman elämän, muissa karvanpoistomenetelmissä höyläystä lukuun ottamatta pitää kasvattaa karva ensin, jotta sen voi poistaa.
Ylipäätään ei toivottujen karvojen poisto on miljardien eurojen kasvava globaali bisnes. Karvojen poisto ei ole vain naisten intresseissä, sillä myös yhä useampi mies haluaa hankkiutua eroon kehon karvoista.
Karvaton kestotrendi
Lähes jokaisessa kehittyneessä kulttuurissa on karvattomuus korkeassa kurssissa. Jo hygieniasyistäkin karvattomuuteen pyritään, sillä karvoissa haisee hiki helpommin. Viime vuosina karvattomuutta on alettu tavoitella entistä innokkaammin. Siitä syystä karvanpoiston ympärille on kehittynyt jatkuvasti kasvava megabisnes. Tämän tietävät myös työkseen maailman messuja matkaavat sisarukset.
Vahtolaiset Meriharju ja Kujala ovat oman tiensä kulkijoita. He haluavat tehdä asiat eri lailla. Juuri siinä on heidän menestyksensä salaisuus.
– Kauneus- ja hyvinvointituotteet näyttävät yleensä steriileiltä, hajuttomilta ja mauttomilta. Me halusimme väriä, iloa ja retroa. Niinpä värväsimme lapsemme kuvauksiin, tyyliksi valittiin ”moderni retro”. Skin Candy -brändi haluttiin rakentaa tarkoituksella sellaiseksi joka erottuu muista edukseen, selvittävät sisarukset.
He lisäävät pilke silmäkulmassa, että skandinaavisuus, suomalaisuus ja turkulaisuus ovat maailmalla kovaa valuuttaa, eivätkä isot kosmetiikkajätit pysty näitä avuja kopioimaan.
Karvat eivät ole kivoja väärissä paikoissa. Xylitolin avulla karvat saa poistettua lähes kivuttomasti aroistakin paikoista kuten sieraimista, korvista tai intiimialueelta.
Skin Candy -tuotesarja sisältää eri vahvuisia massoja kehon eri osiin. Niitä voi sekoittaa keskenään. Sarjaan kuuluu myös ihon esi- ja jälkikäsittelytuotteet.
Skin Candy -tuotesarja on tarkoitettu ammattilaisille, mutta on myös kotikäyttöpakkaus, joka tukee hoitolassa tehtyjä cändäys-hoitoja.
Hoitolatukku on vuodesta 1985 toiminut hoitoalan perheyritys jo toisessa sukupolvessa.
Yritys sijaitsee Vahdolla, Varsinais-Suomessa. Hoitolatukku valmistaa, tuotekehittää, tuo, vie ja jakelee hoitola-alan tuotteita, kalusteita ja laitteita.
Arvioiden mukaan ongelmallisen pelaamisen haitallisista vaikutuksista kärsii pelaajan ympärillä jopa 6-8 läheistä. Läheisten ohella rahapeliongelma saattaa heijastua esimerkiksi työyhteisöön. Rahapelaajan läheiset ottavat usein liikaa vastuuta tilanteen ratkaisemisesta, ja saattavat itsekin oireilla voimakkaasti. Tästä huolimatta harva läheinen osaa hakea apua.
Läheisen tärkein tehtävä on huolehtia omasta hyvinvoinnista ja asettaa tuen antamiselle selkeät rajat. Ainoastaan pelaaja itse voi tehdä päätöksen pelaamisen lopettamisesta. Läheinen tekee virheen ottaessaan päävastuun tilanteesta, antaessaan rahaa pelaajalle tai toimiessaan tilanteen pelastajana kerta toisensa jälkeen. Näin toimiessaan läheinen saattaa mahdollistaa ja pitkittää ongelmallista pelaamista, kertoo vertaistukea rahapelaajille sekä läheisille tarjoavan Pelirajat’on-toiminnan koordinaattori Catarina Forsström.
Perusterveydenhuollossa tiedetään vähän rahapeliongelmasta ja sen vaikutuksista pelaajan läheisiin. Moni löytää avun pelaajien läheisille suunnatuista vertaisryhmistä, joita järjestetään eri puolilla Suomea. Vertaistuessa arvokasta on ymmärretyksi tuleminen. Samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa on helppo keskustella vaikeistakin asioista. Vertaistuen lisäksi ryhmässä huomio kiinnittyy läheisen omaan hyvinvointiin.
Ohjeet rahapelaajan läheiselle:
Huolehdi ensisijaisesti omasta jaksamisestasi ja hakeudu vertaisryhmään tai ammattilaisen puheille.
Keskustele pelaajan kanssa pelaamisen vaikutuksista läheisiin ja sinuun. Pelaajan voi olla vaikea nähdä asiaa muiden näkökulmasta.
Suojaa perheen varat ja tulot.
Kysy pelaajalta minkälaista tukea hän kaipaa sinulta ja aseta selkeät rajat, joiden mukaan tarjoat apua ja tukea.
Muista että pelaaja ei hyödy siitä, että kannat päävastuun. Pelaajan tulee itse ottaa vastuu omasta pelaamisesta ja pelaamisen vaikutuksista.
Muista että vain pelaaja itse voi tehdä päätöksen pelaamisen lopettamisesta.
Lisätietoja alkavista läheisten vertaisryhmistä sekä rahapeliriippuvaisen läheisenä elämisestä löytyy osoitteesta: pelirajaton.fi
Maailman sydänpäivää vietetään 29. syyskuuta. Maailman sydänjärjestön (WHF) organisoimaa vuosittaista sydänterveyden päivää vietetään nyt 18. kertaa. Suomessa päivän järjestävät Suomen Sydänliitto, sydänpiirit ja sydänyhdistykset. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta sydän- ja verisuonisairauksista ja auttaa ihmisiä tekemään sydänterveyttä edistäviä valintoja.
Suomessa kannustamme ihmisiä pukeutumaan punaiseen Maailman sydänpäivänä ja tekemään siten sydänterveydestä ja -työstä näkyvää. Teemapäivänä myös rakennukset ja maamerkit ympäri Suomea pukeutuvat punaiseen. Punaisen julkivalaisun saavat 24 tunnettua kohdetta, joiden joukossa ovat mm. Finlandia-talo, Näsinneula ja Lakeuden Risti. Yksin Tampereella valaistaan 6 näyttävää rakennusta.
Tietoa sydän- ja verisuonisairauksista
Sydän- ja verisuonisairauksiin kuolee maailmassa vuosittain 17,5 miljoonaa ihmistä. Yksin sepelvaltimotauti aiheuttaa Suomessa joka viidennen kuoleman. Kuitenkin 80 % sydän- ja verisuonitautien aiheuttamista kohtauksista jäisi tapahtumatta, jos sairauksien ehkäisy toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen vaikuttaa sydänterveyteensä omilla valitsemillaan elintavoilla.
Viisi neuvoa sydämen hyvinvointiin
1. Liiku aina, kun mahdollista
Löydä liikkumisen hetkiä useita kertoja viikossa
Jokainen askel kannattaa. Käytä portaita tai poistu bussista pari pysäkkiä ennen määränpäätä lisätäksesi askelia
2. Syö terveellisesti
Pyri syömään päivässä ainakin viisi kourallista kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja tai hedelmiä
Suosi pehmeitä rasvoja ja kuituja
Valitse kaupassa Sydänmerkki-tuotteita
3. Lopeta tupakointi
Paras yksittäinen teko sydämesi hyväksi
Pyydä tarvittaessa apua lopettamiseen lääkäriltäsi
4. Mittaa verenpaineesi säännöllisesti
Jos verenpaineesi on koholla, tutki voitko korjata tilanteen muuttamalla elintapojasi
”Yli miljoona suomalaista kärsii kroonisesta kivusta, ja tämä kirja on tarkoitettu heille”. Näin sanoo Tapio Ojala, jolta ilmestyi maanantaina 17.9. kirja Kivun kanssa.
Kivun kanssa helpottaa kroonista kipua potevien elämää. Kirjassa selvitetään ensimmäistä kertaa, mitä kipu määritelmän mukaan on kokemuksena. Aiemmin kipua on selitetty tuntemuksena, jonka taustalla on jokin vamma tai toimintahäiriö. Akuuttiin kipuun tämä selitys pätee monesti, mutta ei krooniseen kipuun, koska siihen ei aina löydetä syytä.
Kokemuksen ymmärtäminen antaa valmiuksia helpottaa elämää kroonisen kivun kanssa. Nykytietämyksen mukaan kroonista kipua ei voi parantaa, joten sen kanssa oppii tulemaan toimeen. Kirjassa tarkastellaan kokemuksen ja tunteiden suhteita sekä kuvataan, miten kroonisen kivun hyväksymisellä voi helpottaa elämäänsä kivun kanssa.
”Kroonisen kivun hoito ei ole temppujen tekemistä vaan se vaatii monen eri ammattilaisen saumatonta yhteistyötä, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu myös kroonista kipua poteva ihminen”, kertoo Ojala.
”Elämästä voi nauttia ja olla onnellinen kroonisesta kivusta huolimatta, eikä krooninen kipu yksin tee elämästä kurjaa ja onnetonta.”
Kirjoittaja Tapio Ojala on terveystieteiden tohtori, yliopistotutkija ja OMT-fysioterapeutti. Hän on hoitanut kipukroonikkoja yli 20 vuotta.
Diakoniabarometri 2018 – Yksinäisyyden monet kasvot julkaistiin Kirkon diakonian päivillä lauantaina 15.9. Barometrin otsikko kuvastaa diakoniatyön tämän hetken näkyvintä ominaispiirrettä. Köyhyys, työttömyys, päihteet ja yksinäisyys ovat keskeisimpiä diakoniatyöntekijöiden kohtaamia sosiaalisia ongelmia joka puolella Suomea.
Diakoniatyöntekijät käyttävät työssään ahkerasti sosiaalisen median kanavia, erityisesti Facebookia. He kokevat, että digidiakonia madaltaa kynnystä hakea apua ja lisää näin tavoitettavuutta. Sähköiset työvälineet ovat nopeuttaneet kommunikointia ja helpottaneet työntekoa. Toisaalta sosiaalisen median aktiivisuus on entisestään hämärtänyt työajattomien työntekijöiden työn ja vapaa-ajan eroa. Osa diakoniatyöntekijöistä kokee sen kuormittavana. Tulevaisuudessa työntekijän tulee diakoniatyön asiantuntijuuden lisäksi omaksua monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.
Sosiaalisissa ongelmissa on paljon samaa halki Suomen
Puolet diakoniatyöntekijöistä kohtaa viikoittain henkilöitä, jotka tinkivät varattomuuden vuoksi terveydenhuollostaan. Kolmannes diakoniatyöntekijöistä kohtaa viikoittain yksinäisiä nuoria aikuisia, joiden yksinäisyyteen liittyy ongelmia päihteiden käytössä, ammattikoulutuksen puute, työttömyys sekä mielialan ongelmat. Ylisukupolvinen huono-osaisuus näkyy diakoniatyön arjessa vahvasti.
Pienempien paikkakuntien diakoniatyöntekijät nostavat nuorten aikuisten työttömyyden ja yksinäisyyden erityiseksi huomion kohteeksi. Tämän ohella merkittävimpänä huolen aiheena on sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyminen pitenevien välimatkojen ja sosiaali- ja terveysalan resurssivajeen vuoksi.
Diakoniabarometri ja sen tutkimusraportti Sakasti-verkkopalvelussa
Barometrin teemoiksi valittiin diakonian viestintä ja vaikuttaminen, diakoniatyön arki, diakoniatyön haasteet muuttuvassa Suomessa, työtä tukevat rakenteet sekä diakoniatyöntekijän ja työyhteisön kristillinen orientaatio.
Diakoniabarometri julkaistaan Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisusarjassa. Barometriraportti sekä sen englanninkielinen tiivistelmä ovat vapaasti ladattavissa Sakasti-verkkopalvelusta. Barometriraportissa tulosten tiivistelmä ja johtopäätökset julkaistaan myös ruotsiksi.
Diakoniabarometrejä on julkaistu vuodesta 1999 alkaen. Nyt ilmestyvä tutkimus on järjestyksessä kymmenes. Uuteen diakoniabarometritutkimukseen juurevuutta aikaisempiin verrattuna tuo se, että tutkijat ovat kokeneita diakoniatyön ammattilaisia, jotka tuntevat työalueensa käytännöt sisältä päin. Tulkinnat nousevat diakoniatyön käytännön asiantuntemuksesta.
