5.9 C
Helsinki
keskiviikko, 27 marraskuun, 2024
Koti Blogi Sivu 54

Henkisestä hyvinvoinnista

Yhä useammat meistä kärsii masennuksesta. Mistä on kyse vai onko näin ollut aina, mutta vasta nyt lääkärit ovat antaneet helpommalla diagnoosin. Vai onko kyse nykymaailman menon aiheuttamista muutoksista. Vuosi vuodelta, jopa päivä päivältä meitä kohti tulee entistä enemmän tietoa, viestejä, sanomia – digitaalisesti, niiden vanhanaikaisten viestimien oheen. Onko niin, että nyt ihmisen, meidän, pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja antaa aikaa omalle itselle.

Jopa TTL omissa tutkimuksissaan on tuonut masennuksen ja henkisen hyvinvoinnin jo useasti esille. Puhutaan ja kirjoitetaan paljon stressistä, kiireestä, työpaineesta – mutta masennus voi tulla paljon muustakin. Se voi tulla siitä, että ei vain tule onnistumisia eikä löydä suuntaan elämälleen. Joillekin taas ongelmaksi tulee työn tylsyys, se ei tarjoa mitään haasteita, ei mitään syytä mennä töihin päivä päivän jälkeen.

Panostaminen omaan itseensä

Viimeiset reilut kymmenen vuotta olemme kuulleet, että kouluissa ympäri Eurooppaa on alettu valaa oppilaisiin ajatusta oman itsensä panemista etusijalle, ykköseksi. Ajatus sinänsä on ihan oikea, mutta ovatko keinot oikeat. Nimittäin miten se tulee esille arjessa: kukaan ei halua tehdä enää ns. tylsiä tai likaisia, tyhmiä töitä. Jäädään ennemmin kotiin nauttimaan sosiaalietuuksista kuin mennään tekemään tyhmiä töitä. Tätä varten meille on tullut paljon maahanmuuttajia, joille vielä kelpaa nämä vähemmän arvostetut työt. Mutta kuinka kauan, kun heidänkin vähintään seuraava sukupolvi opetetaan ajattelemaan itseä ensin, ja yhteiskuntaa sitten….

Anna itsellesi tauko arjesta

Arki saattaa välillä tuntua painostavalta. Siinä on liikaa mietittävää. Siitä pitää päästä eroon. Yksi vaihtoehto on kolikkopelit netissä. Aluksi ajatus tuntuu vähän hassulta, mutta kun ajattelee kuinka usein me pysähdymme hetkeksi kaupasta tullessamme pelikoneille ja laitamme niihin muutaman kolikon. Emme tee sitä siksi, että välttämättä haluaisimme voittaa kymmeniä euroja, vaan koska haluamme hetken pois arjesta. On se peli sitten kullanetsintää, hedelmäpeliä tai mitä onkaan, se antaa meille hetken paon oikeasta elämästä. Netissä tässä on vielä se bonus, että siellä voi pelata täysin ilman rahaa – tuulettaa aivojaan, ei tarvitse miettiä mitään. Pelaaminen on kautta aikain ollut ihmiselle tapa paeta todellisuutta, ottaa tauko ja nettipelit antavat tähän mahdollisuuden jokaiselle, koska vain haluaa sen tauon ottaa. Jos sitten tuntee välttämätöntä tarvetta liittää ajanvietteeseen ja viihteeseen mahdollisuuden voittaa rahaa, on sekin parempi tehdä netissä kuin kaupan aulassa. Ensinnäkin voit voittaa paljon enemmän ja toiseksi, tuntemattomat ohi kävelijät eivät näe kun voitat isoja summia, joten se on myös sillä tavalla ajateltuna turvallisempaa.

Mielemme ja tulevaisuus

Älykkään arvion mukaan isoissa aivoissa on noin 12–15 miljardia hermosolua. Kymmenen prosentin myytin mukaan meillä on siis ainoastaan 1,2 miljardia noista soluista oikeast käytössä.

Ihmisellä on pitkäkestoinen muistivarasto, johon säilötään tietoa ikään kuin koodattuna aivojen rakenteisiin. Prosessointiteho vastaa lähinnä työmuistia eli miten paljon aivot pystyy yhtä aikaa käsittelemään asioita. Viime aikoina supertietokoneilla on pyritty simuloimaan aivoja. Muistan lukeneeni tutkimuksen, jossa satoja tuhansia tietokoneita käyttämällä oli saatu aikaan supertietokone, joka pystyi simuloimaan sekunnin pituista aivotoimintaa. Simulointi kesti muutamia kymmeniä minuutteja, kertoo psykologian tohtori Tiina Parviainen Jyväskylän Yliopistosta.

Terveysnäkökulmasta aivot on elin, joihin vaikuttaa ravintoon, liikkumiseen, fyysiseen toimintaan liittyvät tekijät. Aivot on lisäksi käyttöliittymä ympäristöömme ja mielen kautta tuleviin tekijöihin, muun muassa stressiin. Haastetta aivoille tuo informaation määrän jatkuva kasvaminen ja sen valikointi.

Tiesitkö muuten että tuo 10% myytti on alun saanut alkunsa siitä, että tiedemiehet huomasivat hiirten löytävän tiensä labyrintissä, vaikka niiltä oli poistettu osa aivoista. Ilmeisesti tästä on kehkeytynyt ajatus, että ihmiset haaskaavat aivokapasiteettiaan. Toimimattomassa aivokapasiteetissa uskottiin piilevän mm. telepatiaa ja muita yliluonnollisia taitoja, jotka olisi mahdollista aktivoida aivoja harjoittamalla. Aivot myös käyttävät 20 prosenttia elimistön verestä ja suuren osan myös energiasta.

Minkälainen ruokavalio tekee hyvää aivoille?

Tutkimusten mukaan tiedetään, että Välimeren dieetin kaltainen ruokavalio, jossa on paljon kasviksia ja kuituja, ehkäisee tehokkaasti aivoverenkiertosairauksia. On siis hyvä nauttia tuoreita vihanneksia, juureksia ja marjoja. Lisäksi aivojen terveyden kannalta on hyvä välttää kovia eläinrasvoja ja suosia pehmeitä kasviperäisiä rasvoja. Esimerkiksi kohtuullisesti nautittuna kahvi on hyvä piristäjä sisältämänsä kofeiinin takia. Liiallisesti nautittuna se saattaa kuitenkin aiheuttaa stressin pahenemista ja jopa paniikkihäiriöitä. Suklaan tiedetään kohtuullisina annoksina tuovan mielihyvän tuntemuksia. Se lisää hermovälittäjäaine serotoniinin määrää aivoissa, mikä nostaa mielialaa. Hedelmistä esimerkiksi banaanilla on samankaltaisia vaikutuksia.

Mutta aina kun on tutkimus joka sanoo jotain, on toinen joka sanoo jotain toista. Loppujen lopuksi kun on kyse omasta hyvinvoinnista, on se henkistä tai fyysistä, on kysymys yhden ihmisen valinnoista.

Muistitko pestä kädet? Siisti toimisto säästää työnantajan rahoja ja työntekijän terveyttä

Aika harva on tullut ajatelleeksi, että toimiston siivousmenetelmillä on suora yhteys työntekijöiden terveyteen ja sairauspoissaoloihin. Suomessa 5 % palkkakustannuksista kohdistuu sairauslomien maksamiseen.*

Hygienian yleinen vaatimustaso ja tietämys ovat nousseet tasatahtia siivousalan tekniikoiden kehittyessä. Siivousalan ammattilaisen näkökulmasta se tarkoittaa, että siivouksen on oltava yhä kokonaisvaltaisempaa ja huomioitava myös virusten leviäminen ja muut erityistä huolellisuutta vaativat tilanteet. Suomessa vietetään vuosittain 16,7 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, eli noin kolme päivää jokaista työikäistä asukasta kohti.*

– Huonolla siivouksella toimistossa liikkuu enemmän pöpöjä – esimerkiksi norovirus ja influenssa voivat tarttua vaikkapa ovenkahvoista. Jokainen sairauspoissaolopäivä on tuskaa sairastajalle ja aiheuttaa haasteita myös työnantajalle, sanoo toimitusjohtaja Mia Jaaranen MTB-Siivouspalvelu Oy:stä.

 

Jaaranen suosittelee, että kausivirusten aikaan siivousta tehostetaan sekä kotona että toimistoissa, jotta taudit eivät pääse leviämään. Erityisesti tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, tulisi silmämääräisen tarkastelun lisäksi käyttää apuvälineitä puhtauden todentamiseen.

– Moderni puhtaanapito edellyttää apuvälineitä, sillä pöpöjä ei näe silmällä. Käytämme puhtauden todentamiseen erilaisia mittalaitteita, esimerkiksi UV-valoa ja hygieniamittaria, joka laskee bakteeripitoisuuden kyseisellä pinnalla. Pelkkä rätillä huitaisu ei riitä, vaan kaikki eniten käsikontaktia saavat paikat on syytä desinfioida, mieluiten mahdollisimman usein. Monet asiakkaistamme ovat toivoneet tehostettua tiheyttä siivouksiin juuri influenssakauden ajaksi, Jaaranen jatkaa.

Jaaranen nostaa esiin myös astmaatikkoja kiusaavan katupölyn.

– Etenkin kevät on astmaatikolle haastavaa aikaa työskennellä ydinkeskustassa sijaitsevassa toimistossa. Meidän tehtävämme on toimia asiakkaan pulssilla ja reagoida nopeasti – oli sitten kyse siitä, että otamme käyttöön hajusteettomat pesuaineet tai nostamme palvelun perustasoa tilapäisesti tai pysyvästi.

Haluatko kuulla lisää? www.mtb.fi

Ikäinstituutti julkisti voittajan: Esperi on Suomen aktiivisin vanhusten ulkoiluttaja

Ikäinstituutin Vie vanhus ulos – kampanja oli suuri menestys ja innosti yritykset, kunnat, järjestöt ja yksityishenkilöt ikäihmisten ulkoiluttamiseen.

Suomen ylivoimaisesti aktiivisin ulkoiluttaja oli hoivayhtiö Esperi Care, jonka hoivakodeissa tehtiin yhteensä 5707 ulkoilua. Valtakunnallisessa kampanjassa kirjattiin kuukauden aikana kaikkaan lähes 28 tuhatta ikäihmisten ulkoilua.

Esperin toimitusjohtaja sanoo, että Ikäinstituutin myöntämä Ponteva palvelutalo – palkinto on upea saavutus henkilöstöltä ja vapaaehtoisilta ja kertoo sydämellä tehdystä hoivatyöstä.

– Liikunta ja ulkoilu ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista vanhustenhoitoa ja kuntoutusta Esperissä, liikuntalääketieteestä tohtoriksi väitellyt Aarnio-Isohanni toteaa.

Ikäinstituutti kiittelee yritysten vahvaa panosta

Ikäinstituutissa pidetään erittäin tärkeänä, että myös yritykset ovat nyt innolla mukana toiminnassa. Ikäinstituutin tutkijan Erja Rabben mukaan jo 10-15 minuutin ulkoilu- ja liikuntatuokio on tärkeä ikäihmisen toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi.

– Sanoisin, että haastavinta on yksin kotona asuvilla, jos läheisetkin ovat kiireisiä tai asuvat kauempana. Rabbe toteaa.

Ikäihmisten ulkoilu voi jäädä vähäiseksi esimerkiksi heikentyneen liikkumiskyvyn, muistiongelmien yksinäisyyden tai kaatumisen pelon vuoksi.

Vie vanhus ulos – kampanjaan osallistui 143 palvelutaloa, 14 järjestöä, 59 muuta yhteisöä ja 121 yksityishenkilöä.

Unilääke ei ole paras unilääke

Suomessa uniongelmaiset turvautuvat lääkkeisiin muita eurooppalaisia useammin. Unitutkija, dosentti Henri Tuomilehto on suomalaisten kemiallisesta nukkumiskultuurista huolissaan.

Arviolta vähintäänkin puoli miljoonaa suomalaista lääkitsee untaan säännöllisesti joko uni-, nukahtamis- tai masennuslääkkeillä. Unitutkija, dosentti Henri Tuomilehto on suomalaisten kemiallisesta nukkumiskultuurista huolissaan.

– Unilääkkeitä määrätään uniongelmaisille aivan liian helpoin perustein. Pitäisi muistaa, että unilääke hoitaa ainoastaan uniongelman oiretta, ei sen juurisyytä. Aivan kuten lääketieteessä yleensäkin, myös uniongelmien hoitamisen pitäisi aina lähteä ongelman perusteellisesta tutkimisesta. Vasta kun ongelman todellinen syy on saatu selville, voidaan sitä lähteä toimivalla tavalla lääkitsemään, Coronariaan kuuluvan Oivaunen johtava unilääkäri Henri Tuomilehto sanoo.

Kun elämässä tapahtuu mullistuksia, uni on yleensä ensimmäinen asia, jossa elämän turbulenssin huomaa. Ja kun uni häiriintyy, muuttuu myös elämän mutkista selviäminen haasteellisemmaksi. Siksi akuuttiin unettomuuteen onkin aivan hyväksyttävää käyttää avuksi lääkitystä. Mutta tarkkana pitää tässäkin tilanteessa Tuomilehdon mukaan olla.

– Oli kyseessä mikä lääke tahansa, ei käyttöä koskaan pitäisi aloittaa ilman perusteltua ja painavaa syytä. Toisinaan elämän myllerryksissä ihmisellä ei kerta kaikkiaan ole kapasiteettia nukkua omin voimin ja silloin lääkkeestä voi saada avun. Ennen reseptin kirjoittamista lääkärin ja potilaan olisi kuitenkin keskusteltava tilanteesta tarkkaan. On tärkeää, että potilas on täysin tietoinen siitä, kuinka ja miten kauan lääkettä tulee oikeaoppisesti käyttää, sekä mitä sivuvaikutuksia sen käyttöön mahdollisesti liittyy.

Vaarallista unilääkkeiden käytössä on Tuomilehdon mukaan muun muassa se, että kemiallisessa unessa mahdolliset uniongelmaista vaivaavat unihäiriöt saavat mellastaa vapaasti.

– Vaikka ihminen lääkkeiden avulla onkin unessa, ei se silti tarkoita, että uni olisi laadukasta. Esimerkiksi uniapnea tekee tuhojaan lääkkeistä huolimatta aivan entiseen malliin. Itse asiassa, uniapneaan liittyvät hengityskatkokset saattavat olla pidempiä ja niitä voi esiintyä useammin silloin, kun ihminen on unilääkkeen vaikutuksen alaisena. Unitutkimuksessa näemme aivan selvästi sen, että vaikka ihminen käyttäisikin unilääkitystä, hänen unihäiriönsä häiriköivät palautumista aivan entiseen malliin.

Jos uniongelmat jatkuvat yhtäjaksoisesti pidempään tai jos unettomuuskausia esiintyy toistuvasti, kehottaa Henri Tuomilehto selvittämään mistä huono uni pohjimmiltaan johtuu.

– Jos uni ei lähde akuutin kriisin jälkeen tasoittumaan muutamassa kuukaudessa, aletaan puhua kroonisesta uniongelmasta. Silloin on syytä lähteä selvittämään perusteellisesti, miksi nukkuminen ei onnistu. Hälytyskellojen pitää ruveta soimaan myös silloin, jos esimerkiksi 3–4 viikon mittaisia uniongelmajaksoja esiintyy useamman kerran vuodessa. Lähtökohtana on, että nukkumaan pitäisi pystyä häiriöttä pääsääntöisesti joka yö.

Tuomilehdon mukaan on valitettavaa, että lääkäri liian usein kirjoittaa potilaalle ensimmäisen unilääkereseptin ilman perusteellista selvitystä potilaan tilasta. Hän peräänkuuluttaa unilääkekeskusteluun lääkärin etiikkaa.

– Perussääntö on, että potilaalle määrättävistä hoitokeinoista ei koskaan saa koitua potilaalle haittaa. Uni on fysiologiaa ja pitkään jatkunut uniongelma kertoo siitä, että ihmisen fysiologiassa jokin on pielessä. Kuten muussakin lääketieteessä, myös uniongelmien hoidossa hoitaminen pitää aloittaa ongelman syyn selvittämisestä. Lääkehoito määrätään vasta, kun tiedetään, mitä hoidetaan.

Tutkimus kertoo: Käsiä ei edelleenkään pestä riittävän usein – etenkin miesten pitäisi parantaa käsihygieniaa

Essityn teettämän tuoreen tutkimuksen* tulokset kertovat, että suuri osa ei pese käsiään niin usein kuin pitäisi. Tutkimuksen mukaan kolme kymmenestä ei pese käsiään ennen ruokailua, joka viides ei pese käsiään ennen ruoanlaittoa ja useampi kuin joka kymmenes ei pese käsiään edes wc-käynnin jälkeen. Naiset pesevät käsiään 30 % useammin kuin miehet. 

Käsienpesu on tunnettu, helppo, tehokas ja edullinen keino ehkäistä infektioiden tarttumista. Torkin teettämän tutkimuksen mukaan 56 % on joskus tai usein huolissaan sairastumisesta puutteellisen käsihygienian vuoksi. Noin neljännes vastanneista ei kuitenkaan pese käsiään vaipanvaihdon, sairaan henkilön hoitamisen tai haavanhoidon jälkeen.

Naiset ovat ahkerampia pesemään käsiään kuin miehet. Naiset kertovat pesevänsä kätensä noin 9,5 kertaa päivässä, kun miehet pesevät ne keskimäärin 7,6 kertaa päivässä. 83 % naisista pesee kätensä wc-käynnin jälkeen, kun miehistä vain 74 % toimii niin.

– Käsien pesu saippualla 20−30 sekunnin ajan sekä käsien huolellinen kuivaaminen käsipaperilla ovat avaimet kunnolliseen käsihygieniaan. Se on helppo tapa, jonka vaikutukset ovat todella suuret, kertoo Torkin tuotepäällikkö Nina Rantanen Essityltä.

 

Käsienpesu tekee läheiset tyytyväisiksi ja halukkaammiksi vuorovaikutukseen

Tutkimustulokset lisäksi osoittavat, että käsienpesulla on vaikutusta myös siihen, mitä ympärillämme olevat ihmiset tuntevat ja miten he käyttäytyvät. 80 % tutkimukseen vastanneista kertoi pesevänsä käsiään suojatakseen itseään ja vain 10 % suojatakseen muita. Epäitsekkääseen ajattelutapaan keskittyminen voi olla tehokas käsienpesurutiineja parantava tekijä. Itse asiassa neljännes vastaajista sanoi, että pesisi käsiään useammin, jos tietäisi, että sillä on myönteinen vaikutus muihin.

Muita kosketaan enemmän, kun tiedetään, että toinen on pessyt kätensä kunnolla. Melkein puolet vastaajista kokisi olonsa mukavammaksi kätellessään ja lähes kolme kymmenestä kokisi vieraan ihmisen koskettamisen mukavammaksi, jos he tietäisivät, että vastapuolen käsihygienia on kunnossa. 20 prosenttia vastanneista kokisi myös halaamisen tai muiden auttamisen helpommaksi.

– Vaikutamme käsihygieniamme kautta läheistemme hyvinvointiin, ja käsienpesulla on kauaskantoiset vaikutukset lähellämme oleviin ihmisiin. Meidän tulisi kiinnittää asiaan huomiota joka päivä, ei vain Kansainvälisenä käsienpesupäivänä (15.10.), Rantanen sanoo.

Essity on Kansainvälisen käsihygieniapäivän 2018 tukija. Global Handwashing Partnership -yhdistyksen perustaman päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta käsienpesun tärkeydestä. Kansainvälistä käsienpesupäivää vietetään 15. lokakuuta.

 

Milloin kädet tulee pestä?

– Nenän niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen
– Ennen ja jälkeen ruoanlaiton tai syömisen
– Wc-tiloissa käynnin jälkeen
– Lemmikkieläimeen tai eläimen ruokaan koskemisen jälkeen
– Ennen sairaan henkilön tai haavan hoitamista ja sen jälkeen
– Jätteiden käsittelyn jälkeen

 

Käsienpesuohjeet

1. Pese kätesi haalealla vedellä ja saippualla.
2. Hankaa joka puolelta, pese myös sormenpäät, kynnet ja sormien välit − älä unohda peukaloita. Neljä aluetta, jotka usein unohdetaan pestä, ovat sormenpäät, peukalot, kämmenselät ja ranteet.
3. Jatka käsienpesua noin 20−30 sekunnin ajan.
4. Huuhtele kädet hyvin.
5. Kuivaa kädet huolellisesti paperipyyhkeellä.

*Power of Hands 2018 -tutkimus toteutettiin heinä-elokuussa 2018 internetpaneelitutkimuksena. Vastaajia oli 3 060 kuudesta eri maasta.

Hyvällä käsihygienialla on yhteys työpaikkojen tuottavuuteen ja viihtyvyyteen

Käsihygienialla ja terveydellä on kiistämätön yhteys, mutta puhtailla käsillä on tärkeä rooli myös liiketoiminnassa. Käsien puhtaudesta huolehtiminen voi lisätä tuottavuutta ja työntekijöiden tyytyväisyyttä sekä jopa auttaa yrityksiä saamaan lisää asiakkaita. 

Yhä useammat, etenkin nuoremman sukupolven edustajat, ovat nykyään hyvin tietoisia terveyteen liittyvistä seikoista. Puolet 16−25-vuotiaista kertoo olevansa usein huolissaan hygieniaseikoista, kun sama luku on 61-vuotiailla ja sitä vanhemmilla vain 21 %1. Puhtaasta ja turvallisesta työympäristöstä tulee jatkuvasti tärkeämpää henkilöstön pysyvyyden ja viihtyvyyden kannalta.

Uudet selvitykset2 osoittavat, että nykyaikaisissa avotoimistotiloissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja, jotta työpaikan hygienia saadaan pidettyä hyvällä tasolla. Useissa eritutkimuksissa on löydetty korrelaatio samassa tilassa työskentelevien ihmisten lukumäärän ja sairauspoissaolojen määrän välillä1,3. Mitä useampi ihminen jakaa työtilan, sitä useammin he altistuvat tartuntataudeille. 

 

Neljä syytä pitää huolta toimistohygieniasta:

1. Työntekijät haluavat panostusta käsihygieniaan

Essityn teettämän tutkimuksen mukaan yli 40 % kertoo olevansa usein huolissaan sairastumisesta huonon käsihygienian vuoksi. Yhtä moni haluaa, että käsihygieniaan kiinnitettäisiin työpaikoilla nykyistä enemmän huomiota. Jos kollegat pesisivät kätensä kunnolla, noin joka kolmas olisi tyytyväisempi ja yli 40 % tuntisi olonsa mukavammaksi töissä. 40 % tuntisi olonsa mukavaksi ja turvalliseksi ja 30 % tyytyväisemmiksi, jos he tietäisivät, että jokainen työpaikalla pesee kätensä kunnolla.4

2. Käsihygieniaan panostaminen on investointi tuottavuuteen

Turvallinen ja puhdas työympäristö sekä hygieniatietouden lisääminen auttavat pitämään työntekijät terveinä ja mukana työnteossa. Flunssa aiheuttaa yksin Yhdysvalloissa noin 17 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuosittain. Moni niistä vältettäisiin, jos käsihygieniasta huolehdittaisiin pesemällä kädet säännöllisesti saippualla.5

3. Huolellinen käsihygienia voi tuoda lisää asiakkaita ja parantaa asiakassuhteita

Huono käsihygienia voi olla kriittinen tekijä ostotilanteissa: Essityn tutkimuksessa yksi kymmenestä vastaajasta on kieltäytynyt jäämästä tiettyyn hotelliin tai käymästä lääkärin vastaanotolla huonojen hygieniaolosuhteiden vuoksi ja yli puolet on jättänyt käymättä ravintolassa, jossa hygienia ei ole vaikuttanut olevan kunnossa.4

4. Puhtaat kädet kasvattavat luottamusta

Hyvä käsihygienia voi vaikuttaa myös siihen, millaisena kanssaihmiset nähdään. Yli 80 % vastaajista arvostaa säännöllisesti käsiään peseviä ihmisiä enemmän kuin muita. Hyvä käsihygienia yhdistetään ammattitaitoon, luotettavuuteen, huomaavaisuuteen ja tunnollisuuteen.4

 

Aloita perusasioista

Puhtaudesta huolehtiminen voi olla vaikeaa, koska monilla työpaikoilla ei ylläpidetä riittävää hygieniatasoa, ei edes saniteettitiloissa. Useampi kuin joka viides kertoo välttelevänsä wc-tilojen käyttöä työpaikallaan, ja nuoremmilla työntekijöillä luku on jopa 30 %. Yleisin syy tähän on se, että tilat ovat epäsiistejä tai että niistä puuttuu wc-paperi tai saippua.1

– Käsienpesusta kannattaa tehdä nykyistä tärkeämpää kaikenlaisissa työyhteisöissä. On monta hyvää syytä, joiden vuoksi työntekijöitä kannattaa kannustaa käsienpesuun tarjoamalla heidän käyttöönsä käsienpesupiste, jossa kädet voi pestä saippualla ja kädet kuivata paperipyyhkeeseen, sanoo Torkin tuotepäällikkön Nina Rantanen Essityltä.

Torkin hygieniateline, Tork Hygieniayksikkö, kannattaa sijoittaa toimistotiloihin strategisesti sellaisiin paikkoihin, joissa liikutaan usein. Tällöin hygieniatuotteet, kuten käsihuuhde ja käsipyyhkeet ovat aina helposti saatavilla. Hygieniateline toimii sekä työntekijöille että vierailijoille myös hyvänä muistutuksena käsihygienian tärkeydestä.

Lue lisää hyvästä toimistohygieniasta: https://www.tork.fi/suosittelemme/liiketoimintaala/toimistosiivous/

1Bodin Danielsson, C., Chungkham, H. S., Wulff, C., & Westerlund, H. (2014). Office design’s impact on sick leave rates. Ergonomics, 57(2), 139-147.
2Essity Hygiene & Health Report 2018-2019. This report among 15.000 people from 12 countries is the latest edition in a series of reports that Essity, the maker of the Tork brand, has been publishing since 2008 with the aim to raise awareness about the pivotal role hygiene, sanitation, and health play for well-being.
3Pejtersen, J. H., Feveile, H., Christensen, K. B., & Burr, H. (2011). Sickness absence associated with shared and open-plan offices—a national cross sectional questionnaire survey. Scandinavian journal of work, environment & health, 376-382.
4Power of Hands 2018 -tutkimus toteutettiin heinä-elokuussa 2018 internetpaneelitutkimuksena. Vastaajia oli 3 060 kuudesta eri maasta.
5https://www.cdc.gov/niosh/topics/flu/activities.html

Kestävyysliikunta vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobiston koostumukseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan kestävyysliikunta vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobiston koostumukseen. Kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen mahdolliset tulehduksenaiheuttajamikrobit (Proteobakteerit) vähenivät ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit (Akkermansia) lisääntyivät koehenkilöiden suolistossa.

Vaikka paino ei merkittävästi koehenkilöillä pudonnutkaan kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen, oli liikunnalla useita positiivisia vaikutuksia osallistujien terveyteen, akatemiatutkija Satu Pekkala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

– Tutkimuksessa nähtiin, että harjoittelulla oli sydämen ja verisuonten hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Kolesterolin ja fosfolipidien määrä laski VLDL-kolesterolissa, joka kuljettaa rasvoja maksasta muualle kehoon ja verenkierrossa muuttuu ”pahaksi” LDL- kolesteroliksi, kertoo Pekkala.

Liikunnan vaikutuksesta myös tulehdusta lisäävän Vascular adhesion protein-1:n aktiivisuus väheni toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Lisäksi tutkittavien vyötärön ympärysrasva, joka on terveydelle haitallista, väheni.

 

Akkermansia liikunnan terveysvaikutusten välittäjänä vielä tutkimuksen alla

Myös muutamat poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet nyt julkaistun tutkimuksen lisäksi, että Akkermansia-sukuun kuuluvia mikrobeja on enemmän fyysisesti aktiivisilla kuin inaktiivisilla ihmisillä. Akkermansiaa on tutkittu paljon viime aikoina, ja osa tutkijoista uskoo sen parantavan lihavuutta ja diabetesta.

– Paljon uusia tutkimuksia kuitenkin tarvitaan, että voitaisiin osoittaa Akkermansian olevan vastuussa osasta liikunnan terveysvaikutuksia, Pekkala muistuttaa.

Mikrobiston koostumuksen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin muutoksia mikrobien geenistössä eli niiden toimintaa.

– Itse geeneissä ei nähty juurikaan muutoksia, mikä oli ehkä odotettavissakin, koska ravitsemusta ei muutettu, Pekkala toteaa. Pidemmässä interventiossa olisimme ehkä nähneet mittavampia aineenvaihdunnan muutoksia.

Tutkimusryhmä teetti ylipainoisille naisille liikuntaintervention, jonka yhteensä 17 naista suoritti loppuun. Aiemmin liikuntaa harrastamattomat naiset polkivat sykeohjatusti kolme kertaa viikossa kuntopyörää kuuden viikon ajan. Tutkimuksen aikana muita elämäntapoja, kuten ravitsemusta ei muutettu, jotta nähtäisiin puhtaasti liikunnan vaikutus. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, Turun yliopiston ja espanjalaisen Fisabio:n kanssa.

Alkuperäinen julkaisu 3.10.2018.: Munukka, E., Ahtiainen, J., Puigbo, P., Jalkanen, S., Pahkala, K., Keskitalo, A., Kujala, U., Pietilä, S., Hollmén, M., Elo, L., D’Auria, G., Pekkala, S. (2018). Six-Week Endurance Exercise Alters Gut Metagenome That Is not Reflected in Systemic Metabolism in Over-weight Women. Frontiers in Microbiology, 9, 2323. doi:10.3389/fmicb.2018.02323 Open access: https://doi.org/10.3389/fmicb.2018.02323

Sairaaloiden puutarhoista lisätehoa kuntoutukseen

Yhdysvaltalaisissa sairaaloissa on ollut jo vuosikymmeniä käytössä terapeuttista puutarhatoimintaa. Sen on todettu parantavan potilaiden kokemuksia hoidosta, tukevan hoitotulosten saavuttamista sekä vähentävän kuntoutuksen kustannuksia.

Muistisairaiden päivätoimintakeskus, Berlington USA.

 

Puutarhaterapiaa tarjotaan muun muassa potilaille, jotka tarvitsevat kuntoutusta tapaturmien, sydän- ja keuhkosairauksien, epilepsian tai syövän vuoksi. Lisäksi kuntouttavaa ja virkistävää puutarhatoimintaa järjestetään lapsille ja psykiatrisille potilaille sekä ikääntyneiden asumispalveluissa.

– Kasveihin liittyvä toiminta, kuten ruukuttaminen, siementen kylväminen tai kastelu harjoittavat lihasvoimaa, liikkuvuutta ja hienomotorisia sekä kognitiivisia taitoja. Myös vuorovaikutustaidot harjaantuvat ja stressi lievittyy. Toiminta on sovellettavissa niin aikuisille kuin lapsillekin. Edetessään kohti kuntoutustavoitteitaan potilaat samalla virkistyvät ja oppivat uusia taitoja, sanoo apulaisprofessori Matthew J. Wichrowski Rusk Instituutista.

Legacy Health -organisaatio Portlandissa, Oregonissa on integroinut sairaaloidensa puutarhatoiminnan myös 14 000 työntekijänsä työterveyshuoltoon. Pian julkaistavan tutkimuksen mukaan puutarhassa vietetyt tauot ovat vähentäneet sairaanhoitajien kokemaa työstressiä.

– Suomessa kasveja voitaisiin käyttää monin tavoin enemmän kuntoutuksessa ja tukemassa potilaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan hyvinvointia erilaisissa hoitoympäristöissä, toteaa vanhempi tutkija Erja Rappe Ikäinstituutista.

Kuntouttava puutarhatoiminta on tehokas keino tukea fyysistä ja psykososiaalista kuntoutusta, terveitä elintapoja ja onnistunutta vanhuutta.

– Suomessa on ollut puutarhatoimintaa sairaala-, vankila- ja muissa erityisympäristöissä. Tämä perinne on valitettavasti osittain katkennut. Tänä päivänä puutarhaviljelyn ja luontoympäristöjen myönteiset vaikutukset on tiedostettu entistä paremmin. Toivottavasti näiden erityisympäristöjen suunnittelun asema vahvistuu jatkossa ja puutarhatoiminta palautetaan osaksi kuntoutusta ja päivittäistä jaksamista ylläpitävänä toimintana, pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta toteaa.

Viherympäristöliitto & Ikäinstituutti  

Kävelypuutarha hoitokodissa Alterszentrum Gibeleich, Sveitsi.